Vartiovuoren tähtitorni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vartiovuoren tähtitorni
Åbo Akademis observatorium
Vartiovuoren tähtitorni.jpg
Osoite Tähtitorni, Vartiovuori, 20700 Turku
Sijainti Turku, Suomi
Rakennustyyppi observatorio
Valmistumisvuosi 1819
Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Omistaja Åbo Akademin säätiö
Tyylisuunta uusklassinen arkkitehtuuri
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vartiovuoren tähtitorni (ruots. Åbo Akademis observatorium) on Turun keskustassa sijaitseva entinen observatorio. Turun akatemian käyttöön tarkoitetun tähtitornin suunnitteli Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuonna 1819. Tyyliltään rakennus edustaa uusklassista arkkitehtuuria. Tähtitorni sijaitsee Vartiovuorenmäellä, ja se on hyvin nähtävissä eri puolilta Turun keskustaa.

Varsinainen tähtitaivaan tarkkailu päättyi Vartiovuoren tähtitornissa jo vuonna 1836. Nykyisin rakennuksen omistaa Åbo Akademin säätiö (Stiftelsen för Åbo Akademi), jonka toimitiloiksi sisätilat on kunnostettu.

Sijainti ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiovuoren tähtitorni Brahenkadulta nähtynä

Turun kaupunkikuvaa hallitseva Vartiovuoren tähtitorni sijaitsee Vartiovuorenmäen korkeimmalla kohdalla, Turun II kaupunginosassa. Sitä ympäröi keskieurooppalaista maisematyyliä edustava Vartiovuorenpuisto, joka on yksi Suomen vanhimpia kunnallisia keskuspuistoja.[1] Tähtitornin rakentamisaikana 1800-luvun alussa Vartiovuorenmäki oli vielä kallioinen ja karu mäki, sillä sieltä oli vuosisatojen ajan louhittu kiveä kaupungin rakennustarpeisiin ja sen puusto oli hakattu polttopuiksi. Puistoalue rakennettiin mäelle vaiheittain 1840-luvulta lähtien.[2]

Museovirasto on määritellyt tähtitornin, Vartiovuorenmäen sekä Luostarimäen korttelit yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1] Tähtitornin vieressä sijaitsee vuonna 1903 rakennettu vesisäiliö sekä sen huoltorakennus, niin sanottu "Delfiinipaviljonki". Luostarinmäen museokorttelin lisäksi tähtitornin läheisyydessä sijaitsee myös Turun kesäteatteri, ja puistoa ympäröivät monet 1900-luvun alun näyttävät jugendrakennukset.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiovuoren tähtitorni vuonna 1853

Turun Vartiovuorelle ryhdyttiin 1800-luvun alkupuolella suunnittelemaan Suomen ensimmäistä observatoriota, jonka alkuperäiset suunnitelmat laati arkkitehti Charles Bassi. Uusklassista arkkitehtuuria edustava tähtitorni rakennettiin Turun akatemialle vuosina 1817–1819 kuitenkin Carl Ludvig Engelin piirrustusten mukaan.[1] Tähtitieteellisen tutkimuksen aloittaminen kesti vielä viisi vuotta, sillä Saksasta tilattu kaukoputki saapui vasta vuonna 1824. Observaatorina uudessa tähtitornissa aloitti Friedrich Wilhelm August Argelander.[3][4]

Suurin osa kaupungista tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, mutta Vartiovuoren tähtitorni selviytyi. Palo uhkasi myös observatoriota, mutta Argelander onnistui yhdessä vahtimestarin kanssa pelastamaan rakennuksen tuholta.[3] Palon jälkeen Turun akatemia siirrettiin suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, mistä johtuen myös Argelander joutui muuttamaan pois Turusta. Helsinkiin valmistui uusi observatorio vuonna 1834.[5] Tähtitieteellinen tutkimus päättyi Vartiovuoren tähtitornissa vuonna 1836, kun tutkimustoiminta ja laitteet oli siirretty Helsinkiin.[1]

Jo vuonna 1836 tähtitorniin muutti Turun merenkulkukoulu (Navigationsskolan i Åbo), joka toimi rakennuksessa aina vuoteen 1967 saakka. Rakennukseen tehtiin vuosien varrella vain vähän muutoksia, mutta sen viereen valmistui vuonna 1903 Turun ensimmäinen vesisäiliö sekä huoltorakennus, joka tunnetaan "delfiinipaviljonkina".[1]

Merenkulkukoulun muutettua pois tähtitorni pysyi pitkään käyttämättömänä, kunnes kaupunginhallitus osoitti sen vuonna 1974 merenkulkumuseon ja tähtitieteellisen museon käyttöön. Merenkulkumuseon kokoelmat siirrettiin vuonna 1998 Forum Marinumiin.[3][1] Turun taidemuseo toimi väliaikaisesti Vartiovuoren tähtitornissa vuosina 1999–2004, jolloin taidemuseon rakennusta Puolalanpuistossa peruskorjattiin.[6]

Åbo Akademin säätiö osti tähtitornin Turun kaupungilta vuonna 2007. Kaupan ehtoihin kuului, että tähtitorni on avoinna yleisölle säännöllisin väliajoin. Rakennuksen sisätilat kunnostettiin säätiön toimistotiloiksi ja näyttelytiloiksi.[7][8]

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Vartiovuorenpuiston, observatorion sekä lähellä sijaitsevat Luostarinmäen käsityöläiskorttelit yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiovuoren tähtitornin julkisivu

Vartiovuoren tähtitornin suunnitteli Carl Ludvig Engel, jolla ei väitetysti ollut suunnitteluvaiheessa kovin selkeää käsitystä observatorion toiminnasta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Engel oli piirtänyt rakennuksen pyöreän yläkerroksen täyteen ikkunoita, joista taivasta oli tarkoitus tarkkailla. Yhtä isoa kaukoputkea ei ollut piirretty tilaan lainkaan. Rakennus toimi observatoriona vain suhteellisen lyhyen ajan, sillä Turun palon jälkeen observatoriotoiminta siirrettiin yliopiston ohessa Helsinkiin.[3]

Tyyliltään tähtitorni edustaa uusklassista arkkitehtuuria kuten suurin osa Engelin suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksen julkisivu on melko pelkistetty ja yksinkertainen. Alkuperäisestä tehtävästä kertovat etelään suunnattu rotunda sekä pyöreä observointitorni, johon johtavat portaat toisen kerroksen rotundasta. Sisätiloista selkeästi koristeellisin on toisen kerroksen holvattu rotunda.[1]

Vuosien varrella tähtitorniin on tehty vain vähän muutoksia.[1] Viimeisimmät kunnostustyöt toteutettiin vuonna 2008, kun rakennusta remontoitiin Åbo Akademin säätiön käyttöön sopivaksi. Kunnostustyön yhteydessä pyrittiin kunnioittamaan rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä: esimerkiksi jokaiseen huoneeseen jätettiin paikalleen vanhat kamiinat.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 2.6.2021.
  2. Vartiovuorenpuisto Turun kaupunki. Viitattu 4.6.2021.
  3. a b c d Vuori, Jyrki: Vartiovuoren kaukoputki suunnataan jo tulevaan. Turun Sanomat, 16.10.2004. Turku: TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.6.2021.
  4. Vain 12 vuotta tähtien tarkkailua. Turun Sanomat, 12.8.2011. Turku: TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio.
  5. Observatorion tarina 13.11.2020. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.6.2021.
  6. Museon historia Turun taidemuseo. Viitattu 2.6.2021.
  7. Vartiovuorenmäen tähtitorni auki yleisölle. Yle Uutiset, 3.9.2009. Yleisradio Oy. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b Nieminen, Rami: Vartiovuoren tähtitorni valmistui Åbo Akademin säätiön toimistoksi. Turun Sanomat, 15.8.2008. Turku: TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.6.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalpa, Harri: "Unohdettu Vartiovuori." Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään III. Turun Sanomat, Turku 1976.
  • Markkanen, Tapio: "C.L. Engel ja F.W.A. Argelander." Tiili, 4/1976.
  • "Vartiovuoren tähtitornin korjaustyö." Arkkitehti, 1/1987.
  • Willner-Rönnholm, Margareta: "Turun Tähtitorni. Rakennushistoriikki." Aboa 1982. Turun maakuntamuseo, Turku 1982.