Ruissalon Kansanpuisto
Ruissalon kansanpuisto (ruots. Runsala folkpark), vuoteen 1937 asti Yleinen käytävä (ruots. Allmänna promenaden), on Turun Ruissalossa sijaitseva puisto. Turussa siitä käytetään myös pelkästään nimeä Kansanpuisto, mutta kansanpuistoja on Suomessa myös muualla. Puiston pinta-ala on 4,7 hehtaaria. Se on kasvillisuudeltaan monipuolinen..[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruissalo jaettiin vuonna 1847 47 palstaan, ja yksi näistä palstoista, numero 35, jätettiin kaupunkilaisten yhteiskäyttöön. Palsta sijaitsi Choraeuksen lähteen ympärillä. Kunnostetulle alueelle rakennettiin parin vuoden kuluessa ravintola ja paikka sai nimen Yleinen käytävä. Sinne kuljettiin yleensä kuitenkin hankalasti vesitse ja paikan todettiin olevan liian syrjässä. Niinpä virkistyspuisto siirrettiin vuonna 1860 toiselle puolelle saarta, palstalle numero 33, joka sijaitsi helpompien kulkuyhteyksien päässä Pukinsalmen rannassa. Paikalla oli sijainnut ennen Manillan huvipuisto.[2]
Uudella paikalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisellä Käytävällä avattiin jo vuonna 1860 keilarata ja ravintola, jonka tuli kuitenkin tuhosi 1864. Kahden vuoden päästä valmistui uusi ravintolarakennus, vuokralaisen saaminen ravintolaan vain oli vaikeaa. Puistoon kuitenkin tuli ulkoilijoita ja siellä järjestettiin monenlaista viihdykettä, muun muassa konsertteja ja nyyttikestejä.[2] Puutarha-arkkitehti Knut Forsberg teki Yleisen Käytävän alueelle puutarhasuunnitelman, jota ei kuitenkaan toteutettu.[3]
Yleinen käytävä oli hyvin suosittu vapaa-ajanviettoalue, siellä oli tanssiaisia, laulutilaisuuksia ja ilotulituksia. Sinne pääsi maanteitse tai höyrylaivalla, johon vähävaraiset perheet saivat kaupungilta alennuslippuja. Juhannusjuhlat olivat hyvin suositut. Yleinen käytävä sai vuonna 1937 nimekseen Kansanpuisto. Sen käyttö väheni 1950- ja 1960-luvuilla, kun kesämökit yleistyivät.[1]
Ravintola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisen käytävän ravintolan hintoja moitittiin ensin kalliiksi ja teetä "kamalaksi". Tarjoiluihin oltiin kuitenkin ilmeisesti lopulta liiankin tyytyväisiä, koska toimintaa yritettiin rauhoittaa ja lopulta vuonna 1899 ravintola annettiin puolikunnallisen monopoliyhtiön hoitoon ja siitä tuli alkoholiton raittiusravintola. Ravintola pysyi alkoholittomana ainakin kieltolain säätämiseen 1919 asti.[2]
Vuodesta 1922 alkaen ravintolaa vuokrasi Turun Työväenyhdistys. Alueelle rakennettiin myös kesäteatteri- ja ravintolarakennus ja hiekkaranta pukuhuoneineen.[2]
Vuonna 2004 Turun Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry osti kaupungilta ravintolarakennuksen, tanssilavan ja pukuhuoneet, rakennusten ympärillä oleva noin 8500 neliön tontti on kaupungilta vuokralla. Yhdistys perusti vuonna 2005 rakennusten omistusta varten säätiön,[4] Ruissalon Kansanpuiston säätiön.[5] Vanhassa ravintolarakennuksessa toimii muun muassa kahvila ja sen yläkertaa vuokrataan juhlatilaisuuksiin. 1920-luvulla kesäteatteriksi rakennettu rakennus on kokenut muodonmuutoksia ja toimii vuokrattavana juhlatilana.[5]
Muuta huvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiekkaranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanpuiston rannan uimalaa kehitettiin 1800-luvun lopulta ja rantaan tehtiin uimalarakennuksia useaan otteeseen ainakin vuosien 1899–1907 välillä, suosionsa huipun uimahuoneet saavuttivat 1920- ja 1930-luvuilla.[2]
Nykyään Ruissalon kansanpuiston ranta on menettänyt viehätystään uimarantana, koska se on kanadanhanhien ja valkoposkihanhien valloittama.[2] Pikkusaarilla pesivät hanhet valloittavat hiekkarannan heinäkuun loppupuolella. Ne tarvitsevat ruuansulatuksensa ylläpitoon hiekkaa. Kaupunki on yrittänyt häätää lintuja hätistelemällä niitä ja järjestämällä niille korvaavia hiekkarantoja sieltä, missä ihmiset eivät liiku. Vuonna 2005 valkoposkihanhia, jotka ovat rauhoitettuja, oli Ruissalossa noin tuhat ja kanadanhanhia noin 150 kappaletta.[6] Lintuja on yritetty häätää myös metsästämällä kanadanhanhia, toivoen metsästyksen myös pelottavan lintuja pois.[7] Hanhipopulaation johdosta uimaranta on aika ajoin käyttökiellossa.[8]
Ruisrock[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruissalo tunnetaan myös siellä järjestettävästä Ruisrock-musiikkifestivaalista. Vuonna 1970 alkunsa saanut Ruisrock on järjestetty Kansanpuistossa vuodesta 1972 lähtien.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Leino, Juha: Kansanpuisto - yleinen käytävä (Internet Archivessa) Turun kaupunki. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ a b c d e f Yleinen käytävä eli Promenaadi Turun kaupunki. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ Forsberg, Knut: Knut Forsbergin suunnitelma yleiseksi käytäväksi (1865) Turun kaupunki. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ Korja-Kaskimäki, Leena: Turun demarien kunnallisjärjestö säätiöi Kansanpuiston ravintolan Ruissalossa. Turun Sanomat, 17.5.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ a b Ruissalon Kansanpuiston säätiö Ruissalon Kansanpuiston säätiö. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ Kilpeläinen, Jaakko: Valkoposkihanhien häätämiseksi Ruissalon kansanpuistosta mietitään uusia keinoja. Turun Sanomat, 21.7.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ Kanadanhanhien metsästys alkanut Ruissalossa. Turun Sanomat, 15.9.2006. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2013.
- ↑ Valkoposkihanhi viihtyy turhankin hyvin. Turun Sanomat, 27.9.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2013.