Turun jätteenpolttolaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun jätteenpolttolaitos maaliskuussa 2015.

Turun jätteenpolttolaitos oli Turun Orikedon kaupunginosassa sijainnut vuonna 1975 valmistunut jätteenpolttolaitos, jonka toiminta loppui 31. joulukuuta 2014.[1] Laitos koostui tyhjennyshalli- ja jätebunkkerirakennuksesta sekä 90-metrisestä savukaasujen poistopiipusta. Laitoksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pekka Pitkänen.[2]

Laitos pystyi käsittelemään Turun seudun polttokelpoisesta yhdyskuntajätteestä 75 prosenttia, eli lähes 50 000 tonnia vuosittain.[3] Laitoksen omisti ja sitä ylläpiti vuoteen 2010 saakka Turun Jätteenpolttoliikelaitos, vuosina 2011–2012 omistajana oli Turku Energia Oy ja vuodesta 2013 lähtien Turun Seudun Energiantuotanto Oy.[1] Turun Seudun Jätehuolto Oy toimitti poltettavan jätteen laitokselle.[4] Laitos vastaanotti vuonna 2009 yhteensä 46 722 tonnia polttokelpoista jätettä ja toimitti kaukolämmön verkkoon 96 GWh. Asuinkiinteistöjen polttokelpoisella jätteellä tuotettiin laitoksessa noin 7 % Turun seudun kaukolämmöstä.[5]

Polttolaitos lopetti toimintansa 31. joulukuuta 2014 ympäristöluvan umpeuduttua.[1] Laitos purettiin vuoden 2015 aikana.[6]

Yleistä laitoksen toiminnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun jätteenpolttolaitoksella syntyi jätteenpolton lopputuloksena kuonaa 10 000 tonnia vuodessa. Poltetusta jätteestä jää jäljelle noin 20 % kuonana, joka loppusijoitetaan kaatopaikalle. Turun Seudun Jätehuolto suunnitteli kuonan muuttamista maabetoniksi, yhdessä Ekokemin kanssa.[7] Polttolaitoksen yhteydessä sijaitsi myös TSJ:n Orikedon vastaanottoasema, joka palveli yhdyskuntajätettä tuovia suurasiakkaita.[5]

Ympäristöluvan umpeutuminen, laitoksen purkaminen ja uusi jätteenpolttolaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätteenpolttolaitos (korkein piippu) nähtynä Kastun kaupunginosasta huhtikuussa 2007.

Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi 30. syyskuuta 2009 laitokselle määräaikaisen ympäristöluvan 31. joulukuuta 2014 saakka.[5] Turun maakuntamuseo teki vuonna 2005 selvityksen polttolaitoksesta, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti arvokas. Polttolaitos on vakiintunut osa Halisten, Orikedon ja Räntämäen kulttuurimaisemaa ja se edustaa modernien suurteollisuuslaitosten joukossa poikkeuksellisen korkeatasoista suunnittelua. Turun museokeskus vaatii rakennusta suojeltavaksi, mutta Turun Seudun Energiatuotanto Oy haki sitä koskevaa purkamislupaa.[2] Turun rakennuslautakunta myönsi purkuluvan 2. lokakuuta 2014.[8] Laitoksen purkaminen maksaa 378 000 euroa[6] ja purkukuluista vastaa Turun kaupunki.[8] Purkaminen oli tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2015 ja sen kestoksi arvioitiin puolivuotta.[6]

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi lokakuussa 2009 ympäristöluvan seudullisen jätteenpolttolaitoksen rakentamiselle Orikedolle. Naantalin kaupunginhallitus ehdotti polttolaitoksen sijoituspaikaksi Fortum Oyj:n Naantalin voimalaitostonttia Naantalin sataman itäpuolella tai Isosuon kaatopaikkaa.[9] 100 miljoonan jätteenpolttolaitosta ehdotettiin rakennettavaksi Salon Korvenmäen kaatopaikalle.[10] Vuonna 2012 Turun Seudun Jätehuolto tiedotti uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn etenemisestä. Ramboll Finland Oy:n tekemä YVA-selostus valmistui vuoden 2012 loppuun mennessä. YVA:ssa vertailtiin pääasiassa kahta sijoitusvaihtoehtoa, Turun Topinojaa sekä Raision Palovuorta, joista kumpikaan ei sijaitse TSJ:n mukaan tärkeällä pohjavesialueella, eikä kummallakaan ole juurikaan luontovaikutuksia. Laitoksen maksimikapasiteetti olisi 150 000 tonnia vuodessa ja se polttaisi jätteet joko perinteisellä arinapolttotekniikalla tai leijukerrospolttona. Tavoitteena oli voimalan käyttöönotto 2017–2018.[11]

Jo vuonna 2010 Turun Seudun Jätehuolto vei Ruotsin Norrköpingiin laivalla 3 500 tonnia polttokelpoista jätettä. TSJ:n tavoitteena oli nostaa polttokelpoisen jätteen hyötykäyttöä uuden jätteenpolttolaitoksen viivästymisestä huolimatta. Polttokelpoista jätettä viedään Ruotsiin, koska Suomesta ei löydy tarvittavaa kapasiteettia polttokelpoisen jätteen käsittelyyn. TSJ:n yhteistyökumppanina toimii E.ON Värme Sverige Ab, joka tuottaa kaukolämpöä, sähköä ja prosessihöyryä teollisuudelle Norrköpingin Händelön jätevoimalassa. Polttokelpoista jätettä kuljetetaan myös Riihimäen ja Kotkan jätevoimaloihin noin 10 000 tonnia vuodessa.[3]

Ekokem Oyj:n (vuodesta 2017 Fortum Waste Solutions Oy) uusi noin 100 miljoonan euron Korvenmäen jätteenpolttolaitos Saloon piti valmistua vuonna 2018, mutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen edennyt valitusprosessi kaatoi hankkeen. Laitoksen oli tarkoitus käsitellä noin 110 000 tonnia syntypaikoilla lajiteltua sekalaista yhdyskuntajätettä Lounais-Suomen alueelta. Syksyllä 2017 uutisoitiin Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n ja Salon Kaukolämpö Oy:n suunnittelevan laitoksen rakentamista samaan paikkaan vuodeksi 2020. Voimala tuottaisi sähköä ja lämpöä Salon seudun kaukolämpöverkkoon. Laitos polttaisi vuodessa 90 000–120 000 tonnia jätettä.[12][13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Orikedon jätteenpolttolaitos turkuenergia.fi. Turku Energia Oy. Viitattu 8.3.2015.
  2. a b Museokeskus suojelisi Turun polttolaitoksen ts.fi. 13.9.2014. Turun Sanomat Oy. Viitattu 13.9.2014.
  3. a b Enkvist, Liisa: Turusta aletaan lähettää laivalla jätettä Ruotsiin poltettavaksi 5.3.2010. Turun Sanomat. Viitattu 13.6.2010.
  4. Turun Jätteenpolttoliikelaitos 2.1.2009. Turun kaupunki. Viitattu 13.6.2010.
  5. a b c Turun Seudun Jätehuolto – Vuosikertomus 2009 Turun Seudun Jätehuolto. Viitattu 13.6.2010.
  6. a b c Hjelt, Yrjö: Turun jätteenpolttolaitoksen purku alkaa maaliskuussa yle.fi. 22.12.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 8.3.2015.
  7. Enkvist, Liisa: Jätteiden poltosta syntyvästä kuonavuoresta aiotaan tehdä maabetonia 13.6.2010. Turun Sanomat. Viitattu 13.6.2010.
  8. a b Orikedon jätepiippu katoaa maisemasta ts.fi. 2.10.2014. Turun Sanomat Oy. Viitattu 4.10.2014.
  9. Polttolaitos etsii paikkaa 3.3.2010. Turun Sanomat. Viitattu 13.6.2010.
  10. Turun seudun jätekuorma saatetaan polttaa Salossa 3.2.2010. Turun Sanomat. Viitattu 13.6.2010.
  11. YVA kokoaa vaikutukset 5.11.2012. TSJ Entisestä Enemmän. Viitattu 18.11.2012.
  12. Ruuska, Vesa-Matti: Uusi jätteenpolttolaitos rakennetaan Saloon - Lounais-Suomen jäteralli keskittyy yle.fi. 22.12.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 8.3.2015.
  13. Heino, Jari: Turulta tuki Salon jätevoimalalle. Turun Sanomat, 10.10.2017, 113. vsk, nro 277, s. 4. Turku: Turun Sanomat Oy. ISSN 0356-133X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]