Ilmasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.[1] Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään laskemalla erilaisia keskiarvoja ja hajontoja säähavainnoista.[2] Ilmastoon vaikuttavat paikan leveyspiiri, korkeus ja etäisyys merestä sekä merivirrat. Fysikaalisesti tarkastellen ilmaston määrää ilmakehän kiertoliike. Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat muun muassa lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta sekä ilman suhteellinen kosteus.

Ilmastoa tutkiva tiede on klimatologia. Paleoklimatologia eli muinaisilmastotiede tutkii historiallisia ilmastoja.

Ilmaston ja sään ero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sää voi vaihdella vuorokauden- ja vuodenaikojan mukaan suurestikin samassa ilmastossa. Esimerkiksi aavikolla voi joskus sataa hyvinkin rankasti, ja kylmätalvisessa metsäilmastossa on talvella lauhoja päiviä. Ilmastotyypin kuvaama ”keskimääräinen sää” vallitsee useimmin keväisin ja syksyisin, mutta vaihtelut ovat suuria.

Ilmaston ja sään välistä rajaa ei ole määritelty tarkasti. Esimerkiksi tietyssä mielessä yksittäistä El Niño -ilmiötä voidaan pitää ilmastollisena ilmiönä, mutta toisaalta myös sääilmiönä.

Ilmastoon vaikuttavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonvalon tulokulma on tärkeimpiä ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Matalilla leveysasteilla tropiikissa lähellä päiväntasaajaa Aurinko paistaa joka päivä korkealta, minkä johdosta ilmasto on kuuma ja vuodenaikojen väliset lämpötilaerot pieniä. Lähellä napoja Aurinko paistaa matalalta tai on talvisin kokonaan piilossa, mikä viilentää ilmastoa. Lauhkeilla alueilla päiväntasaajan ja napaseutujen välissä on tyypillisesti neljä vuodenaikaa.[3]

Tuulet tuovat kosteutta maalle. Pasaatituulet kohtaavat tropiikissa ja aiheuttavat ukkosilmoja, kosteutta ja monsuuneja. Pasaatituulten pohjois- ja eteläpuolella noin 30. leveysasteen kohdalla on vain vähän tuulta, minkä johdosta valtameriltä ei tule mantereille paljon kosteutta. Lisäksi kuivaa ilmaa laskeutuu maanpinnalle lämmeten samalla. Tämän johdosta maapallon suurimmat aavikkoalueet sijaitsevat näillä leveysasteilla.[3]

Vuoristot pakottavat tuulen nousemaan ylöspäin. Ilma viilenee kohotessaan, jolloin kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tuulen puolelle vuoria syntyy kostea ilmasto ja toisella puolelle kuiva.[3]

Valtameret tuottavat kosteutta, joka synnyttää sademyrskyjä. Valtameret myös tasaavat rannikkoseutujen lämpötiloja.[3]

Ilmastoluokittelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köppenin ilmastoluokitus: [4]
A Trooppiset ilmastot
B Kuivat ilmastot
C Lauhkeat ilmastot
D Kylmätalviset ilmastot
E Jääilmastot
Pääartikkeli: Ilmastoluokitus

Ilmastoluokat esitetään usein kosteuden ja lämpötilan määräämän kasvillisuustyypin mukaan. Tunnetuin ilmastoluokitus lienee Köppenin ilmastoluokitus. Muita käytössä olevia ilmastoluokituksia ovat esimerkiksi Thornthwaiten ilmastoluokitus, Rivas Martinezin ilmastoluokitus, Walterin ilmastoluokitus ja Strahlerin ilmastoluokitus. Monille luokitteluille tyypillisiä ilmastoluokkia ovat esimerkiksi sademetsäilmasto, aavikkoilmasto ja tundrailmasto.

Ilmaston mittaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoa mitataan seuraavilla luvuilla:

  • Lämpötila
    • Koko vuoden keskilämpötila
    • Lämpimimmän kuukauden keskilämpötila
    • Kylmimmän kuukauden keskilämpötila
  • Sademäärä
    • Vuoden keskisademäärä
    • Tulevatko sateet talvella vai kesällä
    • Ilman suhteellinen kosteus
    • Tuulisuus
    • Pilvisyys

Voidaan myös mitata muun muassa seuraavia lukuja

  • Haihtuminen (teoreettinen tai todellinen)
  • Vuoden astepäiväluku (nollan tai viiden asteen ylittävät vuorokausien lämpöasteet yhteenlaskettuna)
  • Kasvukauden pituus (aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli +5 °C)
  • Lumipeitteen oloaika maassa
  • Lumipeitteen paksuus suurimmillaan

Ilmaston muuttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ilmastonmuutos

Ilmasto muuttuu sekä pitkän että lyhyen ajan kuluessa eri syistä. Jaksollisesti esiintyvät jääkaudet aiheutuvat maan kiertoradan ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluista. Vain 20 000 vuotta sitten viimeisen jääkauden kylmimpänä aikana maapallon keskilämpötila oli arviolta 6 astetta nykyistä alhaisempi. Dinosaurusten aikana noin 90 miljoonaa vuotta sitten maapallo sen sijaan oli hyvin lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt edes Etelänavan lähialueilla. Parhaillaan maapallolla eletään jälleen jäätiköitymisvaihetta. Koska hiilidioksidin korkea pitoisuus ilmakehässä lämmittää ilmastoa, ihmisten kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena maapallo ei kuitenkaan ole viilenemässä.[5]

Maapallon ilmaston hitaimmat muutokset ovat seurausta erilaisista geologisista muutoksista, kuten mannerten hitaasta liikkumisesta sekä vuoristojen synnystä ja häviämisestä. Mannerten liike muuttaa merivirtoja, millä on suuri vaikutus paikallisiin ilmastoihin. Jäähtymisen seurauksena kasvanut mannerjäätikkö jäähdyttää ilmastoa edelleen heijastamalla Auringon säteilyn takaisin taivaalle.[5]

Lyhytkestoisia ilmastonmuutoksia aiheutuu Auringon säteilyn muutoksista ja esimerkiksi tulivuorenpurkauksista tai suurten meteoriittien törmäyksissä Maahan. Myös ilmastojärjestelmän eri osien luonnollinen vuorovaikutus aiheuttaa ilmaston muuttumista.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto, s. 17. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9.
  2. Matti Seppälä: Ilmasto vaihtelee (PDF) 2007. Tieteessä tapahtuu.
  3. a b c d Climate National Geographic. Viitattu 2.4.2018.
  4. Peel, M. C. and Finlayson, B. L. and McMahon, T. A. (2007). "[http= 1027-5606 Updated world map of the Köppen-Geiger climate classification]". Hydrol. Earth Syst. Sci. 11: 1633-1644.  (direct: Final Revised Paper)
  5. a b c Maapallon ilmastohistoria Ilmasto-opas. Viitattu 2.4.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannu Karttunen, Jarmo Koistinen, Elena Saltikoff, & Olli Manner: Ilmakehä, sää ja ilmasto. Ursa. 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]