Thornthwaiten ilmastoluokitus
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Olisi kai syytä kertoa, mitä luokkia on, ja ovatko A, A' ja a' sama vai eri luokka., ja mitä ovat w ja s2. |
Thornthwaiten ilmastoluokitus on vesitasapainoon ja sen vuosivaihteluihin perustuva ilmastoluokitus. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat sademäärä ja suurin mahdollinen haihtuminen PET, joka riippuu lämpötilasta. Thornthwaiten luokituksessa lasketaan kosteus ottaen huomioon haihtuminen, kosteuden vaihtelut, lämpötilaa kuvaava luku ja vuosittaisia lämpötilan vaihteluja kuvaava luku. Thornthwaiten luokitus on määriin perustuva (kvantitatiivinen) ilmastoluokitus. Thornthwaiten luokitusta, joka syntyi 1948 osin arvosteluna Köppenin luokitukselle, käytetään melko harvoin, sillä se on monimutkainen ja epähavainnollinen.
Kosteus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos sataa tasaisesti ympäri vuoden ja sama määrä haihtuu, ei ole koskaan veden vajausta D tai ylimäärää s. Kuivan ilmaston s=0 ja d>0, ja kostean s>0 ja d=0.
Thornthwaiten kokonaiskosteusindeksi on:
MI = 100*(s-d) / PET
- A hyvin kostea 100
- B4 kostea 80-100
- B3 kostea 60-80
- B2 kostea 40-60
- B1 kostea 20-40
- C2 alikostea 0-20
- C1 alikuiva -33-0
- D puolikuiva -66-33
- E kuiva -110-66
Kausittainen kosteus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuivuusindeksi DI=100*d/PET
- Kosteusindeksi HI=100*s/PET.
- A, B, C2 kosteat ilmastot
- r Ei vajausta tai vain vähän 0-16,7
- s Keskimääräinen vajaus kesällä 16,7-33,3
- w Keskimääräinen vajaus talvella 16,7-33,3
- s2 Voimakas vajaus kesällä 33,3
- w2 Voimakas vajaus talvella 3,3
- C, D, E kuivien ilmastojen kosteusindeksi
- d ei ylimäärää tai vain vähän 0-10
- s keskimääräinen ylimäärä talvella 10-20
- w keskimääräinen ylimäärä kesällä 10-20
- s2 voimakas ylimäärä talvella 20
- w2 voimakas ylimäärä kesällä 20
Lämpötehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lämpötehokkuus on suoraan teoreettinen haihtuminen eli PET.
- A’ > 1440 megaterminen
- B’4 1440-997 mesoterminen IV
- B’3 997-855 mesoterminen III
- B’2 855-712 mesoterminen II
- B’1 712-570 mesoterminen I
- C’2 570-427 mikroterminen II
- C’1 427-285 mikroterminen I
- D’ 285-142 tundra
- E’ < 142 jää
Kesän lämpökeskittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmen lämpimimmän kuukauden teoreettinen enimmäishaihdunta (PET)/koko PET mittaa, kuinka suuri prosenttiosuus haihtumisesta tapahtuu lämpimimpien kuukausien aikana. Jos lämmön kesään keskittyvä lämpökeskittyminen on pieni, lämpötila on melko tasainen ympäri vuoden.
- <48,0 a'
- 48,0 – 51,9 b’4
- 51,9 – 56,3 b’3
- 56,3 – 61,6 b’2
- 61,6 – 68,0 b’1
- 68,0 – 76,3 c’2
- 76,3 – 88,0 c’1
- > 88,0 d’