Koulutus Turussa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koulutus Turussa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Yleissivistävää koulutusta edustavat 36 peruskoulua ja 8 lukiota sekä kolme yhtenäiskoulua. Turun ammatti-instituutti on yksi Suomen suurimmista toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Yliopistoja on kaksi, ammattikorkeakouluja neljä.

Korkeakoulut Turussa
Korkeakoulu Opiskelijoita Turussa (2017)[1]
Turun yliopisto 19772[2]
Turun ammattikorkeakoulu 9566
Åbo Akademi 5869
Yrkeshögskolan Novia 4049
Diakonia-ammattikorkeakoulu 151
Humanistinen ammattikorkeakoulu 266
Yhteensä 39673
Akatemiatalo suunniteltiin alun perin Turun Akatemian, Suomen ensimmäisen yliopiston käyttöön.
Vuonna 2006 valmistuneessa ICT-talossa toimivat yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi.
Turun väestön koulutusaste 2017.

Turun ensimmäinen koulu oli katedraalikoulu, joka lienee perustettu jo vuonna 1276.[3] Kouluun tuli opiskelijoita ulkomailta, kuten Tallinnasta ja Danzigista, mutta sieltä myös lähti useita opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin. Vasta 1600-luvun alussa kaupunki sai ensin lukion, kimnaasin, joka vuonna 1640 muutettiin yliopistoksi, Turun akatemiaksi.[4]

Ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa 15. tammikuuta 1872. Se toimi Kauppatorin laidalla Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olleen rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus säilyi koulukäytössä aina vuoteen 1968, jolloin se purettiin. Vuonna 1884 kaupunki rakensi oman, suomenkielisen kunnallisen kansakoulun, Sirkkalan koulun. Vuonna 1927 Turussa toimi kuusi kansakoulua.[5]

Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 19. maaliskuuta 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo. Vuonna 1883 perustettiin Turun Suomalainen Valtiolyseo, ja samalla Yhteislyseo lakkasi ottamasta uusia opiskelijoita. Lyseot sulautuivat vuonna 1887 ja muodostivat Turun Suomalaisen Lyseon, joka siirtyi samalla Linnan- ja Eskelinkadun kulmaan. Samassa paikassa jatkaa yhä toimintaansa Turun klassikon lukio.[6]

Turussa toimii 32 suomen- ja neljä ruotsinkielistä peruskoulua. Lisäksi Turussa on kansainvälinen koulu, normaalikoulu ja Steiner-koulu.[7] Ne antavat myös lukio-opetusta. Varsinaisia lukioita on kuusi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen ja iltalukio.[8] Ammatillista koulutusta varten on Turun ammatti-instituutti sekä seitsemän muuta opistoa kuten Paasikivi-Opisto ja Turun konservatorio.[9]

Turun kauppakorkeakoulun sulauduttua vuonna 2009 Turun yliopistoon kaupungissa toimii nykyisin kaksi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Eniten opiskelijoita, noin 20 000, on Turun yliopistossa.[10] Yhteensä kaupungissa on yli 40 000 opiskelijaa.[11]

Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, perustettiin Turkuun vuonna 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.[12] Vahvuutena Turun korkeakouluille on sekä tiede- että ammattikorkeakoulujen kampusalueiden sijaitseminen pienellä alueella. Lähes kaikki korkeakoulujen yksiköt, tutkimuslaitokset ja myös Turun ylioppilaskylä sijaitsevat noin kilometrin säteellä yliopistonmäestä.lähde?

Turun yliopisto mielletään Helsingin yliopiston ohella Suomen toiseksi perusyliopistoksi. Ideologisten ja historiallisten seikkojen vuoksi vain Turun yliopisto asettuu keskustelussa vertailuun Helsingin yliopiston kanssa, vaikka muiden suurten suomalaisten kaupunkien yliopistot ovat kooltaan suunnilleen yhtä suuria. Yliopiston erityisinä vastuualueina ovat biotieteet, oppimisen ja koulutuksen tutkimus, matemaattiset menetelmät sekä kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessien tutkimus. Yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee lähes 20 000 opiskelijaa[13], jotka tuottavat vuosittain yli tuhat ylempää korkeakoulututkintoa ja yli sata väitöskirjaa.[14]

Myös Turun ammattikorkeakoulu painottaa koulutuksessaan biotekniikkaa sekä lisäksi kulttuuria ja informaatioteknologiaa. Ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto neljällä alalla. Ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu vuodesta 1999 tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan aloilla.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tilastot Tilastokeskus. Viitattu 23.4.2018.
  2. Turun yliopiston opiskelutilastot Turun yliopisto. Viitattu 23.4.2018.
  3. Kirjamatka Suomessa: Turku Helsinki.fi. 2007. Viitattu 5.5.2014.
  4. Turun kaupungin opetuslautakunta: Esityksen laatiminen Turun kansanopetuksen historia -projektista 12.11.1997. Viitattu 10.2.2016.
  5. Kimmo Ikonen: Turun koulut aikansa ilmiönä. Turun kaupunki, 2015. ISBN 978-952-5991-77-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.4.2016).
  6. Klassikon päävaiheet Turun klassikon lukio. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  7. Koulujen yhteystiedot Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  8. Turun lukiot ja erityislinjat Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  9. Ammatillinen koulutus Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  10. Turun yliopisto Turku.fi. Viitattu 9.4.2016.
  11. Åbo som studieort Yrkeshögskolan Novia. Viitattu 9.4.2016. (ruotsiksi)
  12. Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika 28.1.2008. Turun kaupunki. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  13. Tiedekunnat ja yksiköt Turun yliopisto. Viitattu 23.4.2018.
  14. Virmavirta, Jarmo: ”8, 9”, Suomen Turku, s. 42. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  15. Informaatioteknologian laitos 10.03.2008. Turun yliopisto. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]