Vartiovuorenmäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näkymä Vartiovuoren puistosta.
Kyltit Vartiovuorenmäen törmällä kertovat meriveden korkeuden muutoksista vuosituhanten saatossa.
Osa Vartiovuorenmäen kulkureiteistä on päässyt villiintymään hoidon puutteessa

Vartiovuorenmäki (ruots. Vårdberget) on Turun keskustassa II kaupunginosassa sijaitseva mäki ja puistoalue. Mäen korkeus on 50 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Puisto on tunnettu muun muassa sen laella sijaitsevasta C. L. Engelin 1810-luvulla suunnittelemasta tähtitornirakennuksesta sekä perinteikkäästä Turun kesäteatterista.

Vartiovuorenpuiston pinta-ala on noin 7,1 hehtaaria ja sen kasvillisuuteen kuuluu lähes sata puuvartista kasvilajia.

Vartiovuorenpuiston läheisyydessä ovat myös Luostarinmäen käsityöläiskorttelit, jotka säilyivät vuoden 1827 suurelta kaupunkipalolta. Vartiovuorenmäki onkin yhdessä näiden ja Turun akatemian observatorion kanssa valittu yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiovuoren nimi kertoo mäen historiasta. Jos vihollinen uhkasi Turkua mereltä, annettiin Turun linnasta tulella merkkejä sisämaahan päin. Linnasta lähetetyt varoitukset otettiin vastaan ensimmäisenä Vartiovuorelta, josta ne välitettiin edelleen kaupunkiin päin.[3]

Vartiovuoren puiston kehittäminen aloitettiin 1840-luvulla maistraatin myöntämän 200 ruplan määrärahan turvin. Vaikka työt aloitettiinkin julkisin varoin, yksityinen rahoitus kattoi lopulta valtaosan puiston kustannuksista. Eräs merkittävimmistä lahjoituksista oli hovioikeudenviskaali G. A. Åkermanin testamentti vuodelta 1871, jossa määrättiin 50 000 markkaa sijoitettavaksi Vartiovuoren kaunistamiseen. Puiston rakentamistyöt jatkuivat useita vuosikymmeniä ja työt saatiin päätökseen vasta aivan 1800-luvun lopulla.

Valmiina mäelle rakennettu puisto soveltui tuon ajan muodikkaille harrastuksille – julkiselle kävelylle ja idyllisten maisemien katselemiselle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Keuruu: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
  2. Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Jenni Kleemola: Sen seitsemän kukkulaa 17. heinäkuuta 2002. Turun Sanomat. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vartiovuorenmäki.