Turku 1600-luvulla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Turun historia

Cathedral of Turku 1814.jpg

Esihistoria

Kivikausi
Pronssikausi
Rautakausi

Keskiaika

1200-luku
1300-luku
1400-luku

Uusi aika

1500-luku
1600-luku
1700-luku

Uusin aika

1800-luku
1900-luku

malline: näytä  keskustele  muokkaa

1600-luvun Turku, oli aiempia vuosisatoja rauhallisempi. Vielä Ruotsin sisällissota 1590-luvulla toi rauhattomuutta Turkuun, mutta 1600-luvulla kaupunki ei enää joutunut taistelutantereeksi. 1600-luvulla Turun asema laajan alueen keskuksena korostui entisestään, kun sinne perustettiin lukuisia uusia hallinto- ja koululaitoksia. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, Turun hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640.[1] Ruotsi sai Itämeren alueella itselleen suurvalta-aseman, kun muut valtiot olivat 1600-luvun alun aikana heikentyneet.

Turun akatemian perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun akatemia

Valistunut hallitsija kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640.[1] Hanketta tukivat vahvasti myös kenraalikuvernööri Pietari Brahe ja Turun piispa Isaacus Rothovius. Suurvaltakaudella koulutukseen ja sivistykseen alettiin kiinnittää Ruotsissa aiempaa enemmän huomiota.

Turun Akatemia oli Ruotsin kolmas yliopisto. Pohjoismaiden vanhinta, Uppsalan yliopistoa kehitettiin, ja kruunu perusti uusia yliopistoja Turun ohella Tarttoon (1632) ja Lundiin (1666). Turussa yliopiston perustaminen toteutettiin käytännössä muuttamalla Turun kymnaasi yliopistoksi ja nimittämällä useimmat sen opettajat professoreiksi. Uuden yliopiston avajaiset pidettiin 15. heinäkuuta 1640.

Kenraalikuvernöörin virasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun noin 3000 hengen väestöä eivät enää 1600-luvulla muodostaneet ainoastaan papit, kauppiaat, käsityöläiset ja palvelijat, vaan myös ensimmäistä kertaa suuri joukko virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Ensimmäinen Suomeen nimitetty kenraalikuvernööri otti kaupungin asuinpaikakseen 1620-luvulla. Sittemmin kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637 - 1640 ja 1648 - 1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[2]

Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, Albert Edelfeltin teos vuodelta 1902.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin yliopisto: Kuninkaallinen Turun akatemia Viitattu 30.3.2008.
  2. Turun maakuntamuseo: Kreivin aikaan Viitattu 10.7.2008.