Turku 1900-luvulla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Turun historia

Cathedral of Turku 1814.jpg

Esihistoria

Kivikausi
Pronssikausi
Rautakausi

Keskiaika

1200-luku
1300-luku
1400-luku

Uusi aika

1500-luku
1600-luku
1700-luku

Uusin aika

1800-luku
1900-luku

malline: näytä  keskustele  muokkaa

Sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen sisällissota

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Turun ja Porin läänissä surmattiin vuosien 1914-1922 välisenä aikana yhteensä 8076 ihmistä, mikä oli Hämeen jälkeen lääneistä eniten. Turussa surmansa sai 586 ihmistä, mikä oli Helsingin, Tampereen ja Viipurin maalaiskunnan jälkeen suomen neljänneksi suurin määrä. Kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät.[1]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurakadun tunnelmaa Turun keskustassa talvella 1910.

Turku kärsi pahoja vaurioita toisen maailmansodan pommituksissa. Talvisodassa Turku oli satamansa johdosta Suomen toiseksi pommitetuin kaupunki Viipurin jälkeen. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä.[2] Presidentti, marsalkka Mannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutui Moskovan välirauhassa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestä Porkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.[3]

Jatkosodan pommituksissa osansa sai muun muassa Turun linna, jonka keskelle putosi palopommi juuri sen jälkeen, kun linnan perusteellisesta korjauksesta oli ehditty sopia. Turku ei enää jatkosodan pommituksissa vaurioitunut yhtä pahasti kuin Helsinki, mutta esimerkiksi Martin alue kärsi merkittävää tuhoa. Sota-ajan erityispiirteisiin Turussa lukeutui Iso-Heikkilässä sijainnut "Pikku-Berliiniksi" kutsuttu saksalainen varuskunta, jonka asukkaiden tiedetään ajoittain tuottaneen harmia Turun pienelle juutalaisyhteisölle.

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat Maariaan, etelä- tai itäpuoliset Kaarinaan. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien kirkonkylätkin liitettiin Turkuun, samoin kuin Nummenmäen, Vähä-Heikkilän ja Raunistulan taajaväkiset yhdyskunnat, joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan.

Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin Kakskerran saaristokunta ja vuonna 1973 Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan Wärtsilän telakan vuoksi. [4]

Väestönkasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960- ja 70-luvut olivat voimakkaan asukasluvun kasvun aikaa, mikä johti tiheään asuttujen lähiöitten, kuten Varissuon ja Runosmäen, rakentamiseen.

Kunnallispolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun politiikalle on ollut sen historian aikana ominaista jatkuva rakennemuutos. 1920-luvulla kaupunkia hallitsi vielä kolme yhtä suurta puoluetta: RKP, SDP ja Kansanpuolue. 1940-luvun lopulla RKP:n kannatus oli laskenut vastaamaan ruotsinkielisen väestön määrää kaupungissa ja vasemmistopuolueiden kannatus oli noussut lähelle 60 prosenttia. Suurimpana puolueena oli pitkään Kansandemokraatit, mutta myös kommunistien jyrkällä siivellä, taistolaisilla, oli vahva asema Turun hallinnossa. 1970-luvulta lähtien Turun politiikkaa alkoi hallita Kokoomuksen ja SDP:n liittouma, eli niin sanottu aseveliakseli, ja kansandemokraatit menettivät 1970-luvulta alkaen kannatustaan. Puolue häipyi kokonaan poliittiselta kartalta 1980-luvun lopussa, mutta sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kaupungissa laajahko kannatus. 2000-luvun merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreiden nousu sekä Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen.[5]


Turun tauti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1965 tehtiin päätös, jonka mukaisesti raitiotiet lakkautettiin Turussa vuoteen 1972 mennessä kokonaan. Tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattavan liikennejärjestelmän, minkä takia monet ovatkin pitäneet raitioteiden lakkauttamista virheenä.

Sodan jälkeen Turun keskustasta on purettu monia vanhoja rakennuksia ja tilalle rakennettu moderneja kerrostaloja. Nykyään on pääosin alettu varjella niitä rakennuksia, joita 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta vielä on jäljellä. 2000-luvulle tultaessa kaupungin väestönkasvu on tasoittunut.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen sotasurmat 1914-1922: Surmaluvut vuosittain 1914-1922 Viitattu 27.8.2009.
  2. Ylen elävä arkisto: filmikatsaus vuodelta 1948: Turussa vuonna 1948 Viitattu 10.7.2008.
  3. Ylen elävä arkisto: Puna-armeija Porkkalassa Viitattu 18.7.2008.
  4. Tapana, Erja: Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla Turun Sanomat. 3.4.2006. Viitattu 23.7.2012.
  5. Ei vasemmistolainen, ei porvarillinen Turun Sanomat. 17.10.2004. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]