Aseveliakseli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aseveliakseli oli nimitys Suomessa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä vaikuttaneelle länsimieliselle poliittiselle koalitiolle, jonka muodostivat lähinnä SDP:tä, Kokoomusta ja Kansanpuoluetta kannattaneet neuvostovastaiset sotaveteraanit. SDP:n oikeistoa (ns. asevelisosialistit) ja kokoomuksen vasemmistoa sekä liberaaleja yhdistävät koalitiot muodostuivat lähinnä Etelä-Suomen suuriin (Helsingin mlk, Tampere), usein muodollisesti vasemmistoenemmistöisiin kuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin vastapainoksi vasemmistososiaalidemokraateille, kansandemokraateille ja Maalaisliitolle/Keskustalle eli kansanrintamalle. Aseveliakseli sai toimintaansa merkittävää rahoitusta lännestä. Rahoitus tuli enimmäkseen Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lta ja vähäisemmässä määrin Ruotsin ja Länsi-Saksan sosialidemokraattisilta puolueilta ja ay-liikkeeltä. Vastaavasti Neuvostoliitto rahoitti Suomen Keskustapuoluetta ja SKP:tä.

Neuvostoliitto suhtautui aikanaan kriittisesti aseveliakseliin epäillen sen pyrkivän lopettamaan Suomen puolueettomuuden, YYA-sopimuksen sekä vievän Suomen läntiseen sotilasliitto Natoon. Tämän vuoksi aseveliakselille perustuneet hallitusratkaisut eivät osoittautuneet kovin pitkäikäisiksi, koska Suomessa länsi-integraation turvaamisen lisäksi arvostettiin myös YYA-sopimuksen hengessä kasvanutta bilateraalikauppaa Neuvostoliiton kanssa, joka ilman täyttä kaupallista kilpailua tarjosi merkittäviä vientimahdollisuuksia suomalaisille suuryrityksille, jotka käyttivät suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä alihankkijoinaan.

Asevelipolitiikan painopiste oli SDP:n sisällä oikeisto- ja vasemmistohakuisten sosialidemokraattien välisessä kilpailussa. Aseveliakselin modernein muoto on sinipuna, jossa sosiaalidemokraattien oikea laita kannattaa nopeaa ja syvällisempää länsi-integraatiota mm. EU- ja Nato-jäsenyyden muodossa sekä kiinteää transatlanttista yhteistyötä. Valtakunnallisella tasolla tämä suuntaus oli 1990-luvulla merkittävin Paavo Lipposen johtamien hallitusten muodossa.

Honka-liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Olavi Honka

Merkittävimpiä aseveliakselin ilmentymiä oli Veikko Vennamon kokoama tukirintama presidenttiehdokas Olavi Hongan taakse. Olavi Hongan presidenttiehdokkuutta tuettiin vahvimmin Kokoomuksessa, SDP:ssä, Kansanpuolueessa, RKP:ssä sekä Vennamon omassa puolueessa, Suomen Pientalonpojissa.

Aseveliakseli Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseveliakselin vaikutus näkyi ehkä selvimmin Tampereella, jonka kunnallispolitiikkaa SDP ja Kokoomus hallitsivat vuoden 1945 kunnallisvaaleista 1980-luvulle. Tamperelaisen aseveliakselin loivat SDP:hen kuulunut kaupunginjohtaja Erkki Lindfors ja Kokoomukseen lukeutunut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, opettaja Lauri Santamäki. Miesten katsottiin tasapainottaneen toisiaan, mikä takasi aseveliakselin menestyksen. Lindfors oli määrätietoinen ja periksiantamaton, ajoittain kovaotteinen ja häikäilemätönkin johtaja, kun taas Santamäki oli rauhallinen ja sovitteleva kunnallispoliitikko, joka mielellään puntaroi vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kulloinkin ajankohtaisiin ongelmiin. Aseveliakselin taustatukena oli Tukholmasta Tampereelle vuonna 1956 palannut päätoimittaja Arvo Tuominen.

Erkki Lindforsin kuoltua 1969 hänen "napansa" aseveliakselissa peri uusi kaupunginjohtaja Pekka Paavola. Lopullisesti tamperelaisen aseveliakselin on sanottu murtuneen Tampereen ensimmäisen pormestarin vaalissa syksyllä 2006.

Aseveliakselin aikaansaannoksina pidetään Tampereen yliopistoa, Tampereen teknillistä korkeakoulua, Tampereen jäähallia, Tampereen yliopistollista sairaalaa ja Yleisradion TV2:n studioita Ristimäessä. Välillisesti aseveliakseli vaikutti myös Pirkanmaan nousuun merkittäväksi talousmaakunnaksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rasila, Viljo: Tampereen historia, osa 4 (vuodet 1944-1990), Tampereen kaupunki 1992
  • Seppälä, Raimo: Tampereen Napoleon, Otava 1983