Turku 1200-luvulla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Turun historia

Cathedral of Turku 1814.jpg

Esihistoria

Kivikausi
Pronssikausi
Rautakausi

Keskiaika

1200-luku
1300-luku
1400-luku

Uusi aika

1500-luku
1600-luku
1700-luku

Uusin aika

1800-luku
1900-luku

malline: näytä  keskustele  muokkaa

1200-luvulla Turun alueelle syntyi kaupunkiasutus, joka oli lajissaan Suomen ensimmäinen. Aluksi asutus sijaitsi piispanistuimen luona Koroisissa, mutta mahdollisesti jo vuosisadan loppupuolella tai viimeistään 1300-luvun alussa perustettiin Turun kaupunki Aurajoen alajuoksulle. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa "toria".[1] Nykyistä Turkua alettiin kenties sanoa "Suomen Turuksi" erotukseksi muista markkinapaikoista eli "turuista", joita muinoin ehkä sijaitsi pitkin Suomen rannikkoa.

Piispanistuin siirretään Koroisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koroisten risti ja kirkon rauniot Koroistenniemellä.

Paavi Gregorius IX:n vuonna 1229 myöntämän luvan mukaisesti piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, joka sijaitsee lähellä Turun nykyistä keskustaa. Mikään ei viittaa siihen, että varsinaista Turun kaupunkia olisi vielä tässä vaiheessa ollut olemassa. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä[2]. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta 1280- tai 1290-luvulla.[3] Perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt.

1200-luvulla meri oli noin viisi metriä nykyistä korkeammalla, joten Koroistenniemi oli ehkä myös mereltä tavoitettava kauppapaikka. Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että paikalle on rakennettu kivikirkko ja kaksi kolmikerroksista kivirakennusta. Kahta muuta rakennusta nimitetään piispan palatsiksi ja puolustustorniksi. Kirkosta ja sen pohjoispuolelta on löydetty 300 hautaa. Kirkkoon on haudattu kolme 1200-luvulla elänyttä piispaa. Viimeisin heistä oli piispa Catillus.

Koroistenniemien ympärille oli rakennettu puinen puolustusaita. Aluetta oli helppo puolustaa etelästä, lännestä ja pohjoisesta, josta se oli veden ympäröimä. Sen itäpuolelle rakennettiin valli ja kaivettiin vallihauta, joka oli ylitettävä laskusiltaa pitkin.

Suomen ensimmäiset laajat ja nykyaikaiset arkeologiset kaivaukset suoritettiin Koroistenniemellä vuosina 1898–1902. Koroistenniemellä on nykyään nähtävissä 1200-luvun piispankirkon kiviperustuksia ja valkoinen muistoristi.

Kaupunki siirtyy nykyiselle paikalleen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan noustessa Aurajoki madaltui ja kaupankäynti siirtyi nykyisen Turun vanhan keskustan paikalle. Vuonna 1290 myös piispanistuin siirrettiin nykyisen Turun keskustaan, ja Unikankareen kummulle alettiin rakentaa Tuomiokirkkoa. Koroisten kirkko toimi vielä 1300-luvulla piispan toisena asuntona, kunnes vitaaliveljet tuhosivat sen 1396.

Arkeologiset kaivaukset Tuomiokirkon ympärillä ovat osoittaneet, että harvalukuiset varhaisimmat rakennukset ovat 1200-luvun lopulta ja vasta 1300-luvun ensimmäiset vuodet olivat voimakkaan rakentamisen aikaa.[4][5] 1200-luvun rakennukset edustavat enemmän maaseutua kuin kaupunkimaista asutusta, ja arkeologisissa kerrostumissa Unikankareen kummun ympärillä onkin vain jälkiä peltoviljelystä.[5]

Tuomiokirkon rakentaminen nykyiselle paikalleen aloitettiin 1280-luvulla ja se vihittiin käyttöönsä kesäkuussa v. 1300. Pyhälle Olaville pyhitetty dominikaanikonventti oli perustettu Turkuun jo vuonna 1249, ja se on saattanut sijaita alusta asti Kaskenmäessä. Keskiaikaisen kaupungin ulkopuolelle Aurajoen suulle perustettiin 1200-luvun lopulla Turun linna ruotsalaisten vallan tukikohdaksi lounaiselle rannikolle.[6]

Vanha teoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhentuneen teorian mukaan Turussa olisi ollut jo 1200-luvulla saksalaisten kauppiaiden muodostamaa asutusta, joka olisi vuosisadan lopulla saanut kaupunkioikeudet.[7] Tähän asutukseen olisi kuulunut myös Unikankareen kummulla ollut puukirkko, jonka tilalle Tuomiokirkko olisi rakennettu. Vanhan käsityksen mukaan asutus olisi myös ensin syntynyt Unikankareen ympärille, mistä se olisi 1300-luvulla levinnyt Suurtorin alueelle.[8]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hiekkanen, Markus: Turun kaupungin perustaminen. Tulkintayrityksiä uusien arkeologisten tutkimusten perusteella. (Archaeologiga Medii Aevi Finlandiae IX) Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan, 2003, s. 42–52. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura. ISBN 951-9129-57-X.
  • Pihlman, Aki: Turun kaupungin muodostuminen ja kaupunkiasutuksen laajeneminen 1300-luvulla. Varhainen Turku. Raportteja 22, 2010, s. 9–29. Turku: Turun museokeskus. ISBN 978-951-595-146-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Etymologia: Turku, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
  2. Markku Oinonen, Emmi Mehtonen, Heidi Nordqvist, Kari Uotila ja Pentti Zetterberg: Turun kaupungistumisen alkuhetkiä radiohiiliajoituksia bayesilaisella menetelmällä, s. 15-27. SKAS, 4/2011.
  3. Hiekkanen 2003
  4. Varhainen Turku rakennettiin pellolle. Turun yliopiston tiedotus. 13.9.2006. (Luettu 29.9.2006)
  5. a b 2010: 18
  6. Kristinusko juurtuu Suomeen Turun kaupunki. Viitattu 24.6.2009.
  7. Pihlman 2010, s.10–11
  8. Pihlman 2010, s.11