Turku 1700-luvulla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osa artikkelisarjaa
Turun historia

Cathedral of Turku 1814.jpg

Esihistoria

Kivikausi
Pronssikausi
Rautakausi

Keskiaika

1200-luku
1300-luku
1400-luku

Uusi aika

1500-luku
1600-luku
1700-luku

Uusin aika

1800-luku
1900-luku

malline: näytä  keskustele  muokkaa

1700-luvun aikana Turussa tapahtui suuri teollisuuden nouseminen ja väkiluku lähti suureen nousuun. Toisaalta Itämeren alueen poliittisessa kehityksessä tapahtui 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa käänne Ruotsin suurvalta-asemaa vastaan. Ruotsin asema oli perustunut muiden Itämeren valtioiden tilapäiseen heikkouteen; Venäjällä oli ollut pahoja sisäisiä vaikeuksia, Puolan hallitus oli rakenteeltaan voimaton, Pohjois-Saksa heikkeni 30-vuotisessa sodassa kuten myös tuleva suurvalta Preussi. 1600-luvun lopulla syntyi vahva Ruotsia vastaan suunnattu liittoutuma, jossa menetettyjä maakuntiaan sureva Tanska oli innokkaana aloitteentekijänä. Ruotsin kuninkaaksi julistetun vain 15-vuotiaan Kaarle XII:n nuoruus ja kokemattomuus houkutteli naapurivaltoja liittoutumaan Ruotsia vastaan ja Suuri Pohjan sota aloitettiin vuonna 1700.

Suuri Pohjan sota ja Isoviha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun linna vuonna 1724.

Turunkin 1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 17001721 sodan ja sitä seuranneen miehityksen vuoksi. Venäläisten Suomen miehityksestä ryhdyttiin myöhemmin käyttämään nimitystä isoviha. Kesällä 1713 venäläiset valtasivat koko Etelä-Suomen, ja 28. elokuuta 1713 he marssivat 4000 miehen joukolla Turkuun. Kaupunki oli joukkopaon jäljiltä lähes tyhjä, kun tsaari Pietari Suuri saapui sinne syyskuun alussa. Varsinais-Suomeen sijoitettiin venäläisiä joukkoja ja Turkuun kerättiin muonaa ja varusteita Ruotsiin aiottua hyökkäystä varten.[1] Turku oli Isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus, ensin vuosina 17141717 sotilashallinnon ja myöhemmin vuosina 17171721 siviilihallinnon.[2]

Turun akatemian täytyi olla suljettuna vuoteen 1721 saakka, ja se toimi nimellisesti Uppsalan yliopiston yhteydessä, vaikkei varsinaista toimintaa ollutkaan.[3] Myös akatemian kirjapaino sekä kaupungissa toiminut Gezeliusten kirjapaino evakuoitiin Tukholmaan ennen kaupungin miehittämistä.[4] Miehitys ja sota-aika päättyivät Uudenkaupungin rauhaan 1721, mutta ajanjakso painui mieliin, ja sen tapahtumia puitiin muun muassa käräjillä pitkin 1720-lukua. Venäläisiä asettui jonkin verran myös asumaan Suomeen joukkojen vetäydyttyä, eikä maininta venäläissotilaasta lapsen isänä ole kovin harvinainen tuon ajan kirkonkirjoissa.[1] Verisen miehityksen lisäksi suomalaisia verotti rutto, joka vei Helsingissä ja Turussa hautaan joka kolmannen asukkaan. Puolen miljoonan asukkaan kansasta oli jäljellä nälkävuosien, ruton ja isonvihan päättyessä noin 300 000.[5]

Pikkuviha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brinkhallin kartanon uusklassistinen päärakennus 1790-luvulta on vanhin tyylilajinsa rakennus Suomessa.

Sodan päättymisen jälkeen kaupungissa koettiin rauhan aika, kunnes hattujen sodan aikana kaupunki miehitettiin jälleen vuosina 17421743 pikkuvihan myötä. Pikkuviha oli edelliseen miehitykseen verrattuna paljon verettömämpi ja rauhansopimus, Turun rauha, solmittiin Turussa 7. elokuuta 1743.[6] 1700-luvun jälkipuolisko oli edeltäjäänsä sodattomampi, eikä kaupunki enää joutunut toimimaan taistelutantereena. Turkulaiset sotilaat kuitenkin osallistuivat muun muassa Seitsenvuotiseen sotaan vuosina 17561762 ja Kustaan sotaan vuosina 17881790.[1]

Kasvun vuosisata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-lukua leimasi kaupungissa myös teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla Åbo Gamla Skeppswarf -telakalla, ja telakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.[7]

Myös asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla myös kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771. Vuonna 1790 Turussa perustettiin myös Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Elvi ja Pauli Lappalaisen Sukuseura ry: Varsinaissuomalaiset sotatoimissa 1600- ja 1700-luvuilla elvijapaulilappalaisensukuseura.fi. Viitattu 29.7.2009.
  2. Kajaanin yliopistokeskus, dosentti Reijo Heikkinen: Hailuoto isonvihan ja pikkuvihan melskeissä kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi. Viitattu 30.7.2009.
  3. Mika Leinonen, Turun yliopisto: Matematiikka vanhassa Turun akatemiassa org.utu.fi. Viitattu 29.7.2009.
  4. Yliopistopaino: Turun akatemian kirjapaino tieteen ja opetuksen palveluksessa 1642–1827 yliopistopaino.fi. Viitattu 29.7.2009.
  5. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Markku Kilpiö: Vanhan virsikirjan juhlavuosi katsoo myös tulevaisuuteen evl.fi. Viitattu 30.7.2009.
  6. Kankaanpää, Matti J: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset. Virrat: T:mi Toiset aijat, 2001. ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7.
  7. Turun maakuntamuseo: Silmäys Turun historiaan 5.turku.fi. Viitattu 10.7.2008.