Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kustaa Edvard Merilä (1875–1961)
Yksi yrityksen polkupyörämerkeistä oli Supo, jolla nimellä tehtiin loppuvuosina myös mopoja.

Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy oli Kustaa E. Merilän (1875–1961) vuonna 1904 Turkuun perustama Suomen ensimmäisen polkupyörätehdas, jonka toiminta loppui konkurssiin perustajan kuoltua 1960-luvun alussa. Se oli turkulaisten Pyrkijän ja Pyöräkellarin (sittemmin Tunturipyörän) ohella yksi 1930-luvun suurimmista suomalaisista polkupyörävalmistajista. Yrityksen pyöriä myytiin muun muassa tuotemerkeillä Olympia, Kiri, Aino, Luxus, Tähti, Svensk Fauber ja Eagle sekä Supo, josta tuli myös yrityksen loppuvuosien lyhytikäinen mopomerkki 1960-luvun alussa.[1][2][3]

Kansakoulun ja kansanopiston käynyt 23-vuotias talollisenpoika Kustaa Edvard Merilä perusti Turkuun polkupyöräliikkeen 1898, jolloin polkupyörä oli juuri yleistymässä rikkaiden leikkikalusta koko kansan kulkuneuvoksi. Amerikkalaisten tuontipyörien ohella Merilä myi aseita, ompelu- ja kutomakoneita sekä veneitä ja niiden moottoreita.[1]

Kuljetusmatkat ja monet välikädet nostivat tuontipyörien hintoja, joten Merilä päätti 1900-luvun alkuvuosina ryhtyä valmistamaan pyöriä itse tuotemerkillä Olympia. Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas valimoineen rakennettiin silloin Kaarinan pitäjään kuuluneelle Turun Nummenmäelle. 1930-luvulla tehdas työllisti parhaimmillaan noin 400 henkilöä. Tehtaassa valmistettiin myös muun muassa moottoreita sekä ompelukonepöytiä, joihin kiinnitetyt tuontiompelukoneet myytiin Suomi-tuotemerkillä.[1]

Tuotannon ohella Merilä piti myös pyörien jakelun omalla vastuullaan. Vuonna 1903 avatusta Tampereen sivuliikkeestä myyntiorganisaatio kasvoi 1930-luvun loppuun mennessä 14 myymälän valtakunnalliseksi ketjuksi, joka myi myös suksia, potkukelkkoja sekä erilaisia maatalouskoneita. Omien liikkeiden lisäksi pyöriä myivät asiamiehet ja kauppamatkustajat.[1]

Vaikeana luonteena Kustaa Merilä oli riidoissa milloin kenenkin kanssa. Kun Nummenmäki liitettiin Turkuun, Merilä laajensi tuotantoaan Turun sijasta Kuopioon, jonne hän rakennutti tehtaan uudelle Savon Pyörä Oy:lle. Toiminta ei kuitenkaan menestynyt, ja vuonna 1952 kiinteistö myytiin Turo Oy:lle. 1950-luvulla Merilän polkupyörätuotanto menetti muutenkin kilpailukykyään. Yli 80-vuotias teollisuusneuvos Merilä johti yrityksiään miltei kuolemaansa 1961 saakka, minkä jälkeen valtio haki liiketoiminnan konkurssiin verovelkojen vuoksi 1963.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tapani Mauranen: Teollisuusneuvos Kustaa E. Merilä (1875–1961). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 3.9.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.12.2013
  2. a b Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta, s. 32–34. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.
  3. Mikko Kylliäinen: Kustaa Merilän merkit. Pikajalka, Pyörävanhusten äänenkannattaja, 2/2004, s. 7–10. ISSN 1457-5566. Lehden numero verkossa (pdf) Viitattu 1.12.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]