Turun uskonnolliset yhteisöt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turun uskonnolliset yhteisöt edustavat muun Suomen tapaan sekä maan valtauskontoa kristinuskoa ja sen eri kirkkokuntia, että muita uskontokuntia.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtava piispa, Turun arkkipiispa toimii Turusta käsin[1], ja kirkolla onkin Turussa useita seurakuntia. Näitä ovat suomenkieliset Tuomiokirkkoseurakunta, Mikaelinseurakunta, Martinseurakunta, Henrikinseurakunta, Katariinanseurakunta, Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta sekä ruotsinkielinen Åbo svenska församling, jotka kuuluvat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään.[2] Vuonna 2018 seurakuntayhtymään kuului 143 894 jäsentä, jotka muodostivat 64,01% alueen väkiluvusta.[3] Lukuihin sisältyvät samaan seurakuntayhtymään kuuluvat Kaarinan kaupungin alueella toimivat Kaarinan seurakunta (17 259 jäsentä v. 2018) ja Piikkiön seurakunta (5 986 jäsentä v. 2018).[4]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomiokirkkoseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomiokirkkoseurakunta on Turun emäseurakunta ja se jatkaa 1200-luvulla perustetun seurakunnan perinteitä. Nykymuodossaan se on toiminut vuoden 1921 seurakuntajaosta lähtien. Vuonna 1963 lähinnä Tuomiokirkkoseurakunnan alueista erotettiin uusi seurakunta, Henrikinseurakunta. Seurakunta on keskustan ruutukaava-aluetta. Seurakunnan kirkkona toimii Turun tuomiokirkko. Vuonna 1996 jäseniä oli noin 14 500.[5] Vuonna 2013 jäsenmäärä oli 13 514.[6] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 13 812 henkeä.[7]

Mikaelinseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikaelinseurakunta on perustettu vuoden 1921 seurakuntajaossa. Siihen kuuluu valtaosa läntistä ja luoteista Turkua ja se käsittää ruutukaava-alueita, lähiöitä ja Ruissalon saaren. Seurakunnalla on kaksi kirkkoa, Mikaelinkirkko ja Turun linnan kirkko. Seurakunnan jäsenmäärä oli vuonna 1996 noin 24 000.[8] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 20 683.[9] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 20 182 henkeä.[10]

Martinseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martinseurakunta on perustettu vuoden 1921 seurakuntajaossa. Vuonna 1959 seurakuntaan liitettiin Kakskerran seurakunta ja vuonna 1963 seurakunnasta erotettiin Henrikinseurakuntaan Ilpoisten ja Ispoisten lähiöt. Seurakuntaan kuuluu monenlaisia alueita, kuten kantakaupunkia, lähiöitä ja maaseutumaista saaristoa. Seurakunnalla on kolme kirkkoa: Martinkirkko, Kakskerran kirkko ja Hirvensalon kirkko. Vuonna 1996 seurakunnalla oli noin 16 000 jäsentä.[8] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 19 145.[9] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 19 525 henkeä.[11]

Henrikinseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrikinseurakunta on perustettu vuonna 1963. Se on muodostettu Tuomiokirkkoseurakunnan, Martinseurakunnan ja Kaarinan seurakunnan alueista. Seurakunnan alueeseen kuuluu useita lähiöitä. Ennen kirkon valmistumista jumalanpalvelukset pidettiin Vasaramäen seurakuntatalossa, joka on myöhemmin myyty ulkopuolisille. Henrikin kirkko valmistui vuonna 1980. Vuonna 1996 seurakunnalla oli noin 20 000 jäsentä.[12] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 15 996.[6] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 14 809 henkeä.[13]

Katariinanseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katariinanseurakunta perustettiin vuonna 1991, kun vanha Kaarinan seurakunta jaettiin, Katariinanseurakunnan muodostaessa entisen seurakunnan Turun-puoleisen osan rajautuen Aurajokeen, rautatiehen ja Kaarinan kunnanrajaan. Alueeseen kuuluu perinteisempää kaupunkiasutusta sekä lähiöitä, joista Varissuo on merkittävin. Seurakunnalla on kaksi kirkkoa, Katariinan kirkko, joka oli aiemman yhtenäisen seurakunnan kirkko, sekä Varissuon kirkko. Vuonna 1996 jäseniä oli noin 20 000.[14] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 16 334.[9] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 15 048 henkeä.[15]

Maarian seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maarian seurakunnan historia juontaa 1200-luvulle Koroisiin ja silloisen Koroisten kirkon suojeluspyhimykseen Neitsyt Mariaan. Nykyisen harmaakivisen Maarian kirkon vanhimmat osat ovat 1300-luvulta. Seurakunnasta liitettiin eri aikoina osia Turkuun ja siitä tuli osa Turun seurakuntayhtymää vuonna 1954. Koko alue liitettiin Turkuun vuonna 1967. Seurakunta on alueeltaan laaja ja hajanainen, sillä siihen sisältyy sekä maaseutua, vanhaa kaupunkiasutusta ja lähiöitä. Seurakunnalla on kaksi kirkkoa, Maarian kirkko ja Pallivahan kirkko. Vuonna 1996 jäsenmäärä oli noin 31 000.[12] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 28 168.[9] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 26 517 henkeä.[16]

Paattisten seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paattinen perustettiin Maarian seurakunnan kappeliseurakunnaksi vuonna 1689. Vuosina 1937–1973 se toimi itsenäisenä seurakuntana. Vuonna 1973 Paattinen liitettiin Turkuun, missä yhteydessä Paattisten seurakunnasta tuli Turun seurakuntayhtymän kahdeksas jäsen. Seurakunta on alueellisesti laaja ja harvaan asuttu. Sen nykyinen puukirkko on valmistunut 1909. Seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1974. Vuonna 1996 seurakunnassa oli noin 1 850 jäsentä.[17] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 1 770.[9] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 19 525 henkeä.[18] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 1 622 henkeä.[19]

Åbo svenska församling[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åbo svenska församling (Turun ruotsalainen seurakunta) perustettiin vuoden 1921 seurakuntajaossa. Siihen kuuluvat Turun ja Kaarinan kaupungit ja sen jäsenistö on lähinnä ruotsinkielisiä. Seurakunnalla ei ole omaa kirkkoa, mutta sillä on oikeus käyttää kaikkia Turun kirkkoja. Eniten käytetty on Tuomiokirkko, joka on myös seurakunnan perinteinen kirkko. Vuonna 1996 seurakunnalla oli noin 8 700 jäsentä, joista osa asui Kaarinassa.[12] Vuonna 2013 seurakunnan jäsenmäärä oli 9 066.[9] Vuonna 2018 seurakuntaan kuului 9 134 henkeä.[20]

Herätysliikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla useita.Evankelisen herätysliikkeen järjestöistä Turussa toimii Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley)[21], joka järjestää myös jumalanpalveluksia Lutherin kirkolla[22] ja jonka oma opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat toimii myös paikkakunnalla[23], sekä ruotsinkielinen Svenska Lutherska Evangeliföreningen, jolla on Turussa esimerkiksi nuortentoimintaa[24].Herännäisyyttä edustaa Turussa Herättäjä-Yhdistys, jolla on toimintaa esimerkiksi Turun kristillisellä opistolla[25]. Lestadiolaisuutta edustavat vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii Turussa Turun rauhanyhdistys toimitaloineen[26], esikoislestadiolaisuus, jolla on oma rukoushuone Turussa[27] ja uusheräys, jolla myös on Turussa oma rukoushuone[28]. Viidesläisyyttä edustavat Turussa Kansan Raamattuseura[29], Kansanlähetys, jolla on Turussa oma toimitila Vuorikoti[30], sekä opiskelijajärjestö OPKO[31]. Lisäksi Turussa toimii kaksi Lähetyshiippakunnan jumalanpalvelusyhteisöä, suomenkielinen Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja ruotsinkielinen St. Gabriels församling[32][33].

Evankelisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lutherin kirkko sisältä.

Evankelinen herätysliike tuli Turkuun heti liikkeen syntyaikoina, sillä liikkeen perustaja Fredrik Gabriel Hedberg toimi pappina lähiseudulla. Toiminnan järjestäytyminen alkoi neiti Eva af Gadolinin ruvettua järjestämään kotonaan kokouksia. Tämän seurauksena perustettiin vuonna 1865 Fruntimmers Bibelföreningen. Vuosisadan vaihteen jälkeen järjestäytyivät Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen paikallisosastot. Vuonna 1996 Turussa toimi kolme Evankeliumiyhdistyksen osastoa, Turun, Maarian ja Paattisten paikallisosastot. Samalla Turku oli Evankeliumiyhdistyksen Varsinais-Suomen piirin keskus. Turun seudulla oli liikkeen toiminnassa vuonna 1996 noin 300 henkeä. Puutarhakadulla sijaitsevat Lutherin kirkko sekä yhdistyksen toimitilat. Vuonna 1996 joka sunnuntai Lutherin kirkolla järjestettäviin jumalanpalveluksiin osallistui joka sunnuntai keskimäärin 120 henkeä. Perjantaisin nuorteniltoihin osallistui noin 60 nuorta, ja Hämeenkadulla sijaitsevassa opiskelijoiden kokoontumistila Hämiksessä järjestetyt Evankelisten opiskelijoiden illat kokosivat 30–40 henkeä. Evankeliumiyhdistys järjestää Turussa myös vuosittaiset Maata näkyvissä -festarit, jolla on noin 10 000 kävijää.[34] Nykyään jumalanpalvelusten kävijämäärä Lutherin kirkolla on keskimäärin 200 henkeä.[35]

Lestadiolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset lestadiolaisseurat pidettiin Turussa 1870-luvulla. Vuonna 1889 perustettiin Rauhanyhdistys Turussa ry, johon liittyi tuolloin 77 jäsentä. Luostarinkadulta hankittiin pian talo, joka kunnostettiin rukoushuoneeksi. Muutamassa vuodessa jäsenmäärä nousi 200 henkeen. 1800- ja 1900-lukujen taitteen suuri hajaannus vaikutti myös Turkuun. Yhdistys ja rukoushuone jäivät uusheräyksen haltuun. Esikoislestadiolaisuus muodosti oman ryhmänsä vanhoillislestadiolaisuuden jäädessä varsin pieneksi alkaen kasvaa vasta 1940-luvulla.[36]

  • Uusheräys

Lestadiolaisten alkuperäinen yhdistys Rauhanyhdistys Turussa ry sekä Luostarinkadun rukoushuone jäivät uusheränneitten haltuun. Yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Turun Lähetysyhdistys ry vuonna 1952. Uusi rukoushuone rakennettiin vanhan paikalle vuonna 1963 samalle tontille kuin alkuperäinen. Vuonna 1996 yhdistyksellä oli noin 65 jäsentä, jotka olivat jo kovin iäkkäitä. Tuolloin tilaisuuksissa kävi noin 10 osanottajaa.[37]

  • Esikoislestadiolaisuus

Hajaannuksen jälkeen esikoislestadiolaiset kokoontuivat eri puolilla kaupunkia, kunnes Tuureporinkadulle rakennettiin vuonna 1923 rukoushuone. Vuonna 1924 liike rekisteröityi nimellä Turun Vanha Laestadiolais-Kristillinen Yhdistys r.y., nykyään nimeltään Esikoislestadiolaiset ry, Turun paikallisosasto. Vuonna 1985 vihittiin käyttöön uusi rukoushuone Suikkilan Kaitaistentiellä. Vuonna 1996 Turun seudulla asui noin 200 esikoisperhettä, joihin kuului yhteensä noin 500 henkeä. Sunnuntaisin järjestettyihin seuroihin kokoontui noin 150–250 henkeä.[38]

  • Vanhoillislestadiolaisuus

Hajaannuksen jälkeen vanhoillislestadiolaisuuden kannatus pysyi Turussa pitkään alhaisena. Vuonna 1946 perustettiin Turun ja lähiympäristön Rauhanyhdistys ry. Se kuitenkin erotettiin erimielisyyksien tähden Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksestä vuonna 1961 ja siitä tuli elämänsanalaisten yhdistys. Vanhoillisuuden kannattajat perustivat 1961 Piikkiön seudun Rauhanyhdistyksen, jonka nimi vuonna 1965 muutettiin Turun Rauhanyhdistykseksi. Siihen kuului 1996 noin 200 jäsentä, joista 30–40 oli opiskelijoita muualta Suomesta. Tällöin yhdistyksen toimialueeseen kuului 33 kuntaa.Rukoushuone sijaitsi Ekmaninkadulla Nättinummessa. Sunnuntaisin pidettyihin seuroihin kokoontui noin 150–200 henkeä.[39]

Muut kristilliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kristillisiä yhteisöjä Turussa edustavat ainakin katolinen Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta[40], Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta[41], helluntaiherätykseen lukeutuvat Turun Helluntaiseurakunta[42], Kristillinen seurakunta Uusipesula[43] sekä Turun Kotikirkko[44], joista kaksi ensimmäistä ovat Suomen Helluntaikirkon jäseniä[45], Suomen Baptistikirkon Turun baptistiseurakunta[46], metodismia Suomen Metodistikirkon Turun metodistiseurakunta[47] ja Finlands svenska metodistkyrkan Åbo svenska metodistförsamling[48], Suomen Vapaakirkkoa Turun vapaaseurakunta[49] sekä Varissuon vapaaseurakunta[50] ja ruotsinkielistä Missionskyrkan i Finland:ia Missionskyrkan i Åbo[51], Suomen Adventtikirkkoon kuuluvat Turun Adventtiseurakunta[52] sekä Åbo Adventistförsamling, jotka molemmat toimivat Betel-kirkossa[53], Raamattu Puhuu-liikkeeseen kuuluva Turun Raamattu Puhuu-seurakunta[54], tunnustuskuntiin sitoutumatonta uuskarismaattisuutta Turun Cityseurakunta[55] sekä Turun Elämän Sana-seurakunta[56], Uusapostolista kirkkoa Turun Uusapostolinen seurakunta[57] ja Suomen evankelisluterilaista lähetyshiippakuntaa Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja Sankt Gabriels församling[58].

Adventismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Adventtiseurakunnan Betel-kirkko. Kirkossa pitää jumalanpalveluksiaan myös Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta.

Turussa on ollut adventistien säännöllistä toimintaa vuodesta 1894 asti. Vuonna 1919 perustettiin Turun Adventtiseurakunta. Seurakunta hankki kirkon Jarrumiehenkadulta vuonna 1936. Vuodesta 1985 lähtien seurakunnan kirkkona on toiminut aiemmin Lähetysyhdistys Betelin omistama Betel-kirkko. Vuonna 1996 seurakunnassa oli noin 360 jäsentä. Näistä lauantaisin pidettäviin jumalanpalveluksiin osallistui 100–140 henkeä.[59]

Baptismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1887. Sen toiminta oli aluksi ruotsinkielistä, mutta myöhemmin seurakunnasta tuli suomenkielinen. Seurakunnan rukoushuone sijaitsee Vähä-Hämeenkatu 16:ssa. Vuonna 1996 jäseniä oli noin 150 ja toiminnan piirissä noin 200 henkeä.[60] Nykyinenkin jäsenmäärä on noin 150.[61]

Elämän Sana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämän Sana / Livets Ord -seurakunta perustettiin Turkuun elokuussa 1990. Tätä ennen oli jo ollut liikkeen kokoustoimintaa. Seurakunta kasvoi voimakkaasti ja siinä oli vuonna 1996 noin 150 jäsentä. Mukana oli myös paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet seurakunnan jäseniä. Seurakunnan perustaja ja johtohahmo on ollut pastori Håkan Westergård.[62]

Helluntailaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa toimii kolme helluntaiseurakuntaa: Turun Helluntaiseurakunta, Turun Kotikirkko ja Kristillinen seurakunta Uusipesula.

Helluntaiherätys tuli Suomeen vuonna 1911 norjalaisen Thomas Ball Barrattin pitämien kokousten myötä. Ensimmäinen kastetilaisuus pidettiin Littoistenjärvellä 1913. Vuonna 1921 perustettiin kaksikielinen Turun Helluntaiseurakunta. Vuonna 1926 seurakunnan nimi vaihtui Smyrnaksi. Vuonna 1933 ruotsinkieliset erottautuivat omaksi seurakunnakseen nimellä Filadelfiaförsamlingen i Åbo. Vuonna 1936 Smyrnan sisäisten riitaisuuksien vuoksi sen rinnalle syntyi Siion-seurakunta. Seurakunnat yhdistyivät vuonna 1946 ja toimivat nimellä Smyrna-Siion-seurakunta vuoteen 1953 asti, jolloin nimeksi tuli jälleen Turun Helluntaiseurakunta. Vuonna 1961 tapahtuneen hajaannuksen vuoksi Siion-seurakunta kuitenkin perustettiin uudelleen, mutta sen toiminta loppui vuonna 1985.[63]

Turun helluntaiseurakunnan toimitilat Puistokatu 6:ssa ovat valmistuneet vuonna 1959. Lisäksi seurakunta omistaa Kristillisen kirjakaupan Eerikinkadulla sekä leirikeskuksen Sauvon Kupiluodossa. Vuonna 1996 seurakunnalla oli hieman yli 1800 jäsentä ja sunnuntaisiin päiväkokouksiin osallistui keskimäärin 650–700 henkeä.[64] Seurakunnalla on Turun lisäksi aluetoimintaa Liedossa, Mynämäellä, Nousiaisissa, Raisiossa, Piikkiössä, Yläneellä ja Paattisilla Turun pohjois-osassa. Vuoden 2012 alussa seurakunnalla oli noin 1600 jäsentä.[65]

Turun Kotikirkko on saanut alkunsa Turun helluntaiseurakunnan toimintana, mutta vuonna 1999 se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Teologialtaan se on siis helluntaiseurakunta, mutta eroaa perinteisestä helluntaiseurakunnasta toimintakulttuuriltaan, esimerkiksi jumalanpalvelusmusiikin vaihdellessa raskaasta rockista akustiseen musiikkiin. Seurakunnalla on noin 90 jäsentä ja jäsenistö koostuu pääosin nuorista ja nuorista aikuisista.[66][67]

Kristillinen seurakunta Uusipesula Turun Varissuolla on perustettu vuonna 2005. Perustamista edelsi Turun helluntaiseurakunnan 16 vuotta kestänyt aluetyö Varissuon alueella. Vuonna 2011 seurakunnalla oli noin 180 jäsentä.[68][69]

Katolisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta perustettiin vuonna 1926. Seurakunnan nykyinen kirkko, Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko, rakennettiin Ursininkadulle 1966. Samoissa tiloissa on myös pappila ja vieressä toimii Turun birgittalaisluostari. Seurakunta hoitaa Turussa olevaa Suomen ainoaa katolista hautausmaata. Seurakuntaan kuuluu Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa. Vuonna 1996 seurakunnalla oli 750 jäsentä, joista Turun seudulla asui noin 400. Seurakuntalaisista hieman yli puolet oli suomalaisia, loppujen edustaessa kymmeniä kansallisuuksia, suurimpien ryhmien joukossa noin 90 vietnamilaista.[70] Vuoden 2012 alussa seurakunnalla oli 1660 jäsentä, joista noin puolet ulkomaalaistaustaisia.[71] Vuoden 2018 alussa seurakunnalla oli 2142 jäsentä.[72]

Lähetyshiippakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa toimii kaksi Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan seurakuntaa, suomenkielinen Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja ruotsinkielinen Sankt Gabriels församling. Kummatkin seurakunnat järjestävät jumalanpalveluksensa Betel-kirkossa

Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 2014. Suomenkielisiä messuja oli Turussa tosin vietetty jo edellisvuodesta alkaen.[73]

Sankt Gabriels församling perustettiin vuonna 2011, jolloin se oli Suomen Luther-säätiön ensimmäinen ruotsinkielinen seurakunta. Jumalanpalveluksia järjestettiin aluksi noin kolme kertaa kuukaudessa, mutta vuodesta 2014 lähtien pääsääntöisesti joka sunnuntaina.[74]

Metodismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ruotsalainen metodistiseurakunta (Åbo svenska metodistförsamling) perustettiin vuonna 1887. Vuonna 1906 suomenkieliset erkanivat siitä omaksi seurakunnakseen, joka on nykyinen Turun suomalainen metodistiseurakunta. Vuonna 1912 ruotsinkieliselle seurakunnalle valmistui August Krookin suunnittelema Beetlehem-kirkko Eerikinkadun ja Käsityöläiskadun kulmaukseen. Vuonna 1971 toiminta siirtyi Hämeenkadun Betlehem-kirkkoon, vanhan kirkon joutuessa myöhemmin puretuksi. Vuonna 1996 ruotsinkielisellä seurakunnalla oli 100 varsinaista jäsentä ja seurakunnan toiminnan yhteydessä oli noin 350 henkeä. Seurakunnan jäsenistä viidennes oli englanninkielisiä ja seurakunnalla oli säännöllisesti englanninkielisiä jumalanpalveluksia ruotsinkielisten lisäksi, sekä suomen-, venäjän- ja vietnaminkielistä toimintaa. Suomenkielisellä seurakunnalla oli 49 jäsentä ja se kokoontui ruotsikielisen seurakunnan vuokraamissa tiloissa.[75] Nykyään ruotsinkielisen seurakunnan jäsenistö koostuu lähes 20 eri kansallisuudesta.[76] Suomalainen seurakunta toimii pienenä lähiöseurakuntana Nättinummessa.[77]

Ortodoksisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisella kirkolla on ollut toimintaa Turussa 1800-luvun alusta lähtien. Kauppatorin laidalla sijaitseva Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on rakennettu vuosina 1839–1845 Carl Ludvig Engelin piirustusten pohjalta. Kirkko on seurakunnan pääkirkko ja sen lisäksi seurakunta omistaa kappelit Salossa ja Raumalla, sillä seurakuntaan kuuluu koko Varsinais-Suomi sekä osa Satakuntaa. Ortodokseilla on Turussa oma hautausmaa ja siunauskappeli. Vuonna 1996 seurakunnalla oli hieman yli 2000 jäsentä, joista vajaa 900 henkeä asui Turussa.[78] Vuonna 2008 seurakunnassa oli 2700 jäsentä, joista 380 venäjänkielisiä. Lisäksi jäsenistöön kuului suomalaisten lisäksi useita kansallisuuksia, kuten kreikkalaisia, romanialaisia, bulgarialaisia, serbialaisia ja etiopialaisia ortodokseja sekä egyptiläisiä kopteja.[79] Vuonna 2011 seurakunnan jäsenmäärä oli 2756.[80] Vuonna 2018 seurakunnalla oli 3105 jäsentä.[81]

Vapaakirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakirkollisten toiminta alkoi Turussa 1870-luvulla. 1883 rakennettiin Humalistonkadulle pieni rukoushuone, joka toimi yhteisön kokoontumispaikkana aina huoneiston palamiseen vuonna 1891 asti. Turun Vapaaseurakunta perustettiin 1889. Rukoushuoneen tuhouduttua kauppias Ulrik Palmu rakennutti vuonna 1891 Immanuel-kappelin Eerikinkadun varteen Antintalon takapihalle. Seurakunnalla oli sekä ruotsin- että suomenkielistä kokoustoimintaa kunnes se jakaantui 1920-luvulla, kun suomenkieliset muuttivat omiin kokoustiloihinsa Kauppiaskatu 12:een vuonna 1924, ruotsinkielisten jatkaessa kokoontumista Immanuel-kappelissa aina kappelin purkamiseen 1960-luvulla asti.[82]

Turun Vapaaseurakunnan nykyinen rukoushuone Tuureporinkatu 10:ssä valmistui vuonna 1957. Vuonna 1979 Turun Vapaaseurakunnan käynnistämän työn tuloksena perustettiin Raisioon itsenäinen vapaaseurakunta. Vuonna 1991 seurakunnalla oli 670 jäsentä, joista varsinaisia aikuisjäseniä oli 420. Seurakunnan toiminta oli vilkasta koostuen esimerkiksi jumalanpalveluksista, rukouskokouksista, nuortentoiminnasta ja partiosta seurakunnan partiolippukunnan Turun Versojen kautta.[83] Nykyään seurakunnalla on noin 500 jäsentä.[84]

Vuonna 1983 alkaneen aluetoiminnan Varissuolla seurauksena perustettiin vuonna 1997 Varissuon Vapaaseurakunta.[85]

Ruotsinkielinen Svenska Friförsamlingen i Åbo tai Missionskyrkan i Åbo kokoontui vuoden 1966 jälkeen kerrostalo-osakkeessa Linnankadulla. 1980-luvun aikana seurakunta koki lähes täydellisen uusiutumisen, niin että vuonna 1996 sen noin 30 jäsenestä suuri osa oli nuoria, erityisesti opiskelijoita, jäsenien vaihtuvuuden ollessa suuri. Sunnuntaisiin jumalanpalveluksiin osallistui noin 30 henkeä.[86] Nykyään seurakunnan jäsenmäärä on noin 40, suurimman osan jäsenistöstä ollen edelleen opiskelijoita ja nuoria aikuisia. Seurakunta kokoontuu metodistien Betlehem-kirkolla Hämeenkadulla.[87]

Raamattu puhuu -liike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamattu puhuu -seurakunnan toiminta alkoi Turussa vuonna 1984 yhden liikkeeseen kuuluvan pariskunnan muuttaessa Helsingistä Turkuun. 1996 seurakunnalla oli 55 jäsentä ja toimintaa Turun lisäksi Raumalla ja Loimaalla. Seurakunta rekisteröityi nimellä Suuri Armo ry ja toimii Talousseuran talossa Hämeenkadulla. 1996 seurakunnan pääkokouksissa oli yleensä läsnä 30–40 henkeä.[88]

Kristillisperäiset uskontokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisperäisistä uskontokunnista Turussa toimivat ainakin mormonit, joilla on Turussa kaksi seurakuntaa[89][90], sekä Jehovan todistajat[91].

Mormonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mormonien kirkko Turussa.

Mormonien Turun seurakunta perustettiin vuonna 1948. Seurakunnan tomintakeskusta rakennettiin talkootyönä neljä vuotta ja se valmistui Mäntymäen aukiolle vuonna 1967. Seurakunta jaettiin kahtia Turun ensimmäiseen ja toiseen seurakuntaan lokakuussa 1995 tilojen käytyä ahtaiksi. Vuonna 1996 ensimmäiseen seurakuntaan kuului 230 ja toiseen 200 jäsentä. Tuolloin niitten toimialueeseen kuului suuri osa Varsinais-Suomea sekä Ahvenanmaa, suurimman osan jäsenistöstä ollessa Turusta. [92]

Jehovan todistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jehovan todistajien toiminta Turussa alkoi vuonna 1909. Vuonna 1996 Turussa oli neljä valtakunnansalia. Suomenkielisiä seurakuntia oli seitsemän, joiden lisäksi oli myös ruotsin- ja englanninkieliset seurakunnat. Lisäksi oli venäjän- ja espanjankielistä toimintaa. Seurakunnilla oli yhteensä vajaa 800 kastettua jäsentä.[93]

Muut uskontokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita uskontokuntia Turussa edustavat ainakin juutalainen Turun juutalainen seurakunta, jolla on oma synagoga[94], buddhalainen Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta[95], sekä islamilaiset Turun Islamilainen Yhdyskunta[96], Anjuman-e-Islahul-Muslimeen of Turku[97], Al.Imam Al.Baker Islamilainen yhdistys ry[98] ja Turun Islam Keskus ry[99], joista kaksi jälkimmäistä edustavat islamin šiialaista haaraa.

Turun juutalainen seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa alkoi olla juutalaisasutusta merkittävämmässä määrin 1870-luvulta lähtien. Juutalaisten hautausmaa oli perustettu 1850-luvulla ja sitä hoitamaan perustettiin vuonna 1878 hautausseura Hevra Kadisha. Turkuun muuttaneet juutalaiset olivat pääosin entisiä sotilaita ja he asuivat aluksi Kauppatorin pohjoispuolella. Myöhemmin juutalaisasutus keskittyi Aninkaistenmäen taakse alueelle, jolle rakennettiin synagoga vuonna 1912, sekä Raunistulan ja Pohjolan alueille. Seurakunta perustettiin virallisesti vuonna 1919. Vuonna 1956 rakennettiin seurakuntatalo synagogan kanssa samalle tontille, Brahenkatu 17:ään. Vuonna 1996 seurakuntaan kuului noin 150 jäsentä.[100]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arkkipiispan tehtävä Turun arkkihiippakunta. Viitattu 28.1.2012.
  2. Seurakunnat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 28.1.2012.
  3. Kirkkoon kuuluvuus 2018 - Turun ja Kaarinan srky Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  4. Jäsentilasto 1999-2018 - Turun Tuomiokirkko Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  5. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 31-32. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  6. a b Väkiluku 1990 - 2013 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 17.2.2015.
  7. Jäsentilasto 1999-2018 (Valitse Seurakunta -valikosta 'Kaarina' ja 'Piikkiö') Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  8. a b Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 32. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  9. a b c d e f Väkiluku 1990 - 2013 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 17.2.2015.
  10. Jäsentilasto 1999-2018 - Turun Mikael Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  11. Jäsentilasto 1999-2018 - Turun Martti Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  12. a b c Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 33. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  13. Jäsentilasto 1999-2018 - Turun Henrik Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  14. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 34-35. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  15. Jäsentilasto 1999-2018 - Turun Katariina Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  16. Jäsentilasto 1999-2018 - Maaria Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  17. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 34. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  18. Jäsentilasto 1999-2018 - Turun Martti Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  19. Jäsentilasto 1999-2018 - Paattinen Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  20. Jäsentilasto 1999-2018 - Åbo sv Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  21. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  22. Sleyn jumalanpalvelukset eri puolilla Suomea Sley. Viitattu 28.1.2012.
  23. Turku Evankeliset opiskelijat. Viitattu 28.1.2012.
  24. Välkommen till Trädis! SLEF. Viitattu 28.1.2012. (ruotsiksi)
  25. Toiminta Turun seudulla ja Satakunnassa Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.1.2012.
  26. Turun Rauhanyhdistys ry Turun Rauhanyhdistys ry. Viitattu 28.1.2012.
  27. Rukoushuoneet Huutavan ääni verkossa. Viitattu 28.1.2012.
  28. Etelä-Suomen aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 28.1.2012.
  29. Tervetuloa KRS:n Turun työhön Kansan Raamattuseura. Viitattu 28.1.2012.
  30. Turussa Varsinais-Suomen Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 28.1.2012.
  31. Turun OPKOn etusivu OPKO. Viitattu 28.1.2012.
  32. Turku: Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 19.4.2014.
  33. Åbo: Sankt Gabriels församling Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 19.4.2014.
  34. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 44-45, 53. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  35. Tervetuloa mukaan Sleyn Varsinais-Suomen piirin toimintaan! Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 19.4.2014.
  36. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 46. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  37. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 47. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  38. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 47. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  39. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 46. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  40. Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta. Viitattu 28.1.2012.
  41. Turun ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.1.2012.
  42. Turun Helluntaiseurakunta Turun Helluntaiseurakunta. Viitattu 28.1.2012.
  43. Kristillinen seurakunta Uusipesula - Etusivu Kristillinen seurakunta Uusipesula. Viitattu 28.1.2012.
  44. Turun Kotikirkko Turun Kotikirkko. Viitattu 28.1.2012.
  45. Helluntaikirkon jäsenseurakunnat Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 28.1.2012.
  46. Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  47. Turku Suomen Metodistikirkko. Viitattu 28.1.2012.
  48. Metsku Åbo svenska metodistförsamling. Viitattu 28.1.2012. (ruotsiksi)
  49. TURUN VAPAASEURAKUNTA TURUN VAPAASEURAKUNTA. Viitattu 28.1.2012.
  50. Varissuon Vapaaseurakunta Varissuon Vapaaseurakunta. Viitattu 28.1.2012.
  51. Missionskyrkan i Åbo Missionskyrkan i Åbo. Viitattu 28.1.2012. (ruotsiksi)
  52. Turun Adventtiseurakunta Betel-kirkko Turun Adventtiseurakunta. Viitattu 28.1.2012.
  53. Ruotsinkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 28.1.2012.
  54. Turun Raamattu Puhuu-seurakunta Turun Raamattu Puhuu -seurakunta. Viitattu 28.1.2012.
  55. Turun Cityseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  56. Elämän Sana ry-Livets Ord rf Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  57. Seurakunnat Suomen Uusapostolinen kirkko. Viitattu 28.1.2012.
  58. Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  59. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 60. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  60. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 61. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  61. Turun Baptistiseurakunta seurakuntauutiset.fi. Viitattu 20.7.2012.
  62. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 64. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  63. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 61. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  64. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 61. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  65. Turun helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 20.7.2012.
  66. Turun Kotikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 20.7.2012.
  67. Turun Kotikirkko seurakuntauutiset.fi. Viitattu 20.7.2012.
  68. Kristillinen seurakunta Uusipesula Uskonnot Suomessa. Viitattu 20.7.2012.
  69. Kristillinen seurakunta Uusipesula seurakuntauutiset.fi. Viitattu 20.7.2012.
  70. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 68. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  71. Katolinen kirkko kerää kiinnostusta Turkulainen. 28.3.2012. Turkulainen. Viitattu 18.7.2012.
  72. Tilastotietoja Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 19.8.2019.
  73. Lähetyshiippakunnalle uusi seurakunta Turkuun www.lhpk.fi. 1.4.2014. LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  74. Sankt Gabriels församling: Historia www.lhpk.fi. LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  75. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 58. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  76. Åbo Svenska metodistförsamling seurakuntauutiset.fi. Viitattu 26.7.2012.
  77. Turun Suomalainen metodistiseurakunta seurakuntauutiset.fi. Viitattu 26.7.2012.
  78. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 66. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  79. Turun seurakunta ei kelpaa kaikille ortodokseille ts.fi. 26.6.2008. ts.fi. Viitattu 18.7.2012.
  80. Härkönen, Jyrki: Ortodoksisen kirkon väestökatsaus 2011 20.1.2012. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 18.7.2012.
  81. Hattunen, Maria: Kirkon jäsenmäärään tuntuva lasku 11.1.2019. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 19.8.2019.
  82. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 56. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  83. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 57. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  84. Turun Vapaaseurakunta seurakuntauutiset.fi. Viitattu 26.7.2012.
  85. Varissuon Vapaaseurakunta Varissuon Vapaaseurakunta. Viitattu 26.7.2012.
  86. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 57. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  87. Svenska Friförsamlingen i Åbo seurakuntauutiset.fi. Viitattu 26.7.2012.
  88. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 63. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  89. Turun 1. seurakunta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Viitattu 28.1.2012.
  90. Turun 2. seurakunta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Viitattu 28.1.2012.
  91. Jehovan todistajat Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  92. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 72. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  93. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 71. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.
  94. Turun juutalainen seurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  95. Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  96. Turun Islamilainen Yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  97. Anjuman-E-Islahul-Muslimeen of Turku Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  98. Al.Imam Al.Baker Islamilainen yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  99. Turun Islam Keskus ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  100. Martikainen, Tuomas: Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä, s. 33. Åbo: Åbo Akademi, 1996. ISBN 951-650-823-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]