Turun väestö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Turun väestö koostuu Turun asukkaista, joiden määrä, eli Turun väkiluku 2017-05-31 31. toukokuuta 2017 oli 187 637 asukasta.[1] Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.[2]

Turun väestökehitys 1891–2012.
Turun seudun väestöennuste ikäryhmittäin 2010–2040.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella. Turun väestöstä on pidetty tarkasti kirjaa vasta 1800-luvun lopulta lähtien väestönlaskennan alettua. Keskiajan lopulla vuoden 1500 tienoilla Turussa arvellaan olleen noin 1 500 asukasta. Väkiluku kasvoi voimakkaasti, koska vuodelta 1571 säilyneen hopeaveroluettelon avulla voidaan päätellä, että Turussa asui tuolloin jo 2 800 henkeä. Seuraavan vuodelta 1609 säilyneen veroluettelon mukaan Turun asukasluvuksi voidaan laskea jo 4 300 henkeä.[4] Väestö kasvoi koko 1600-luvun, mutta syksyllä 1710 levisi Turkuun rutto, johon kuoli kahden kuukauden aikana kolmannes kaupungin asukkaista. Vuonna 1721 kaupungin väkiluku oli laskenut vain 1 325 henkeen asukkaiden paetessa venäläisen miehityksen alta.[5] 1800-luvun vaihteeseen tultaessa kaupungissa oli asukkaita rauhallisempien aikojen ansiosta jo 11 000 ja vuosisadan lopulla jo yli 30 000. 1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaasti kaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut noin 12 000 enemmän kuin miehiä.[2]

Turun asukasluku 2017-05-31 31. toukokuuta 2017 oli [1] asukasta.[1] Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.[2]

Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen, sekä asukkaiden muuttaminen Turun kehyskuntiin muun muassa alhaisemman veroprosentin vuoksi. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2012 Helsinkiin, Kaarinaan ja Lietoon. Eniten muuttovoittoa Turku sai Salosta, Raumalta, Porista ja Rovaniemeltä.[6] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[7] Turun suuralueiden väkiluvut ovat vuonna 2012: Keskusta 60 684, Hirvensalo-Kakskerta 9 676, Skanssi-Uittamo 23 116, Varissuo-Lauste 17 917, Nummi-Halinen 20 863, Runosmäki-Raunistula 14 155, Länsikeskus 21 603, Pansio-Jyrkkälä 9 375 ja Maaria-Paattinen 9 278.[8]

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on noin 240 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as./km². Väestömäärä Lounaisessa Suomessa ei ole kasvanut samaa tahtia kuin esimerkiksi Pirkanmaalla. Yhtenä syynä onkin pidetty juuri alueen kuntien yhteistyön vaikeutta. Kuntien keskinäinen kilpailu kostautuukin alueen kehityksessä. Turun heikon kehityksen vastapainona on naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan, reipas kasvu.[9] Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Seutukunnassa on runsaat 300 000 asukasta, ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3 077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja 140 000, opiskelijoita 40 000 ja yrityksiä yli 15 000.[10]

Väestöryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa Turun väestöstä on laskenut 1800-luvulta lähtien: kun ruotsia puhuvia oli 1870-luvulla lähes puolet väestöstä, oli heitä 1900-luvun alussa reilu neljännes ja vuonna 1950 enää kymmenesosa. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on vakiintunut noin viiteen prosenttiin väestöstä.[11] Ruotsinkielisen väestön osuuden pienenemiseen ovat osaltaan vaikuttaneet kuntaliitokset: Turkuun vuonna 1967 liitetty Maarian kunta ja vuonna 1973 liitetty Paattinen olivat molemmat suomenkielisiä kuntia. Vuonna 2007 kaupungin asukkaista 41,3 % oli Turussa syntyneitä, 18,8 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 33,2 % muualta Suomesta ja 6,7 % ulkomailta.[12] Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 11 200. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Virosta, Venäjältä, Irakista, Somaliasta ja Iranista.[13] Turku on laatinut kotouttamisohjelman, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien maahanmuuttajien syrjäytyminen ja perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  2. a b c ”Asukasluku 1.1.1891-1993 ja vuodenvaihteissa 1993/94 - 2012/13”, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 18. Turun kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2016).
  3. Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040 (ppt) 02.10.2009. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2010.
  4. Laaksonen, Hannu: ”Turkulaiset 1500-luvulla”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 41–42. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7.
  5. Laaksonen, Hannu: ”Raskaat vuodet 1700-luvun alussa”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 70–73. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7.
  6. Turun kuntien välinen nettomuutto (kuvio 3.2.) (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2013. Turun kaupunki. Viitattu 26.7.2016.
  7. Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  8. Väestö alueittain 31.12.2007–2012 (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2013. Turun kaupunki. Viitattu 26.7.2016.
  9. Lounaisessa Suomessa kuntien kilpailu asukkaista heikentää maakunnan voimaa Turun Sanomat. 29.12.2007. Viitattu 29.6.2008. [vanhentunut linkki]
  10. Seudulliset tilastot (ppt) Turun seutu. Viitattu 1.4.2008. [vanhentunut linkki]
  11. Väestö kielen mukaan 1870–2014 (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turun kaupunki. Viitattu 18.2.2016.
  12. Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2007 18.6.2008. Turun kaupunki. Viitattu 27.6.2008. [vanhentunut linkki]
  13. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kansalaisuuden mukaan 2010-2014 (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  14. Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2014-2017 Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  15. Väestö: kansalaisuuden mukaan (pdf) 2007. Turun kaupunki. Viitattu 25.6.2008. [vanhentunut linkki]