Suomen Joutsen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Joutsen
Suomen Joutsen 1932.jpg
Military Flag of Finland.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja St. Nazaire
Laskettu vesille 1902
Status museo
Tekniset tiedot
Uppouma 3 900 t
Pituus 93,8 m (kokonaispituus)
70,3 m (vesiraja)
Leveys 12,2 m
Syväys 3,4 m
Koneteho purjepinta-ala 1 678 m2
Nopeus 12,5 solmua

Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) oli Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajokeen ankkuroituna. Alus on kolmimastoinen teräsrunkoinen täystakiloitu purjelaiva, fregatti.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se rakennettiin vuonna 1902 Saint-Nazairessa Ranskassa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli aluksi rahtiliikenteessä Atlantilla ja Tyynellämerellä, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 laivaston koululaivaksi.

Merkittävin Suomen Joutseneen tehty muunnos oli moottoreiden asentaminen. Aluksen pääkoneiksi asennettiin kaksi 200 hevosvoiman Skandia-kuulamoottoria ja apumoottoreiksi kaksi pientä 8-15 hevosvoiman Skandia-kuulamoottoria. Pääkoneet osoittautuivat pian alimitoitetuiksi, ja alus liikkui niillä lähinnä satamaan mennessään ja lähtiessään. Pisin ajomatka omilla koneilla oli matka Panaman kanavan läpi. Ennen toista maailmansotaa alus ehti tehdä kahdeksan pitkää koulutuspurjehdusta, joiden aikana julkaistiin laivalla Joutsen-nimistä lehteä.

Suomen Joutsen oli talvi- ja jatkosodan aikana sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana ja osallistui sotien jälkeen miinanraivaukseen tukialuksena. Aluksen mastot oli poistettu sotavuosina, ja sitä liikuteltiin hinaajalla.

Vuosina 1949–1955 Suomen Joutsenella tehtiin Itämerellä pienehköjä edustus- ja koulutuspurjehduksia. Alus oli menossa käyttönsä jälkeen romuttamolle, mutta Niilo Wälläri vaati valtiolta loppusijoituspaikkaa, ja laiva sijoitettiin Turkuun.

Suomen Joutsen museoituna vuonna 2005.

Vuodesta 1960–1988 Suomen Joutsen toimi merimiesammattikouluna Turussa kiinnitettynä Aurajoen rantaan Martinsillan viereen. Vuonna 1991 alus siirtyi valtiolta Turun kaupungin omistukseen museolaivaksi, ja se siirrettiin vuonna 2002 nykyiselle paikalleen Forum Marinum -museon yhteyteen lähemmäksi Aurajoen suuta. Suomen Joutsen on olennainen osa Aurajoen maisemaa.

Valtameripurjehdukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. matka

22.12.1931–22.5.1932. Matkareitti: Helsinki – Porkkalan majakka ( lähtö 28.12.) - Kööpenhamina (Tanska) – Trongisvágur (Färsaaret) – Hull (Englanti) – Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) – 5,5 astetta pohjoista leveyttä – Ponta Delgada (Azorit) – Vigo (Espanja) – Helsinki.[1]

2. matka

16.10.1932–3.6.1933. Matkareitti: Helsinki – Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) – Rio de Janeiro (Brasilia) – Montevideo (Uruguay) – Buenos Aires (Argentiina) – Saint Lucia (Pienet Antillit) – Saint Thomas (Neitsytsaaret) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Helsinki.[2]

3. matka

1.11.1933–15.5.1934. Matkareitti: Helsinki – Marseille (Ranska) – Aleksandria (Egypti) – Napoli (Italia) – Santa Cruz (Kanariansaaret) – Port-au-Prince (Haiti) – Lissabon (Portugali) – Helsinki.

4. matka

31.10.1934–3.5.1935. Matkareitti: Helsinki – Cartagena (Espanja) – Pireus (Kreikka) – Saloniki (Kreikka) – Beirut (Libanon) – Haifa (Englannin Palestiina) – Aleksandria (Egypti) – Casablanca (Marokko) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Gravesend (Englanti) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

5. matka

9.10.1935–2.7.1936. Matkareitti: Helsinki – Lissabon (Portugali) – La Guaira (Venezuela) – Cartagena (Kolumbia)Colón (Panama) – Panaman kanava – Balboa (Panama) – Callao (Peru) – Valparaíso (Chile) – Kap Horn – Buenos Aires (Argentiina) – Rio de Janeiro (Brasilia) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

6. matka

2.11.1936–1.5.1937. Matkareitti: Helsinki – Oporto (nykyinen Porto, Portugal) – Dakar (Senegal) – Ciudad Trujillo (nyk. Santo Domingo, Dominikaaninen tasavalta) – Vera Cruz (Meksiko) – Havanna (Kuuba) – New York (Yhdysvallat) – Oslo (Norja) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

7. matka

20.10.1937–12.5.1938. Matkareitti: Helsinki – Funchal (Madeira) – Montevideo (Uruguay) – Tristan da Cunha (Isolle-Britannialle kuuluva saariryhmä eteläisellä Atlantilla) – Kapkaupunki (Etelä-Afrikka) – Calais (Ranska) – Helsinki.

8. matka

27.10.1938–23.4.1939. Matkareitti: Helsinki – Bordeaux (Ranska) – Casablanca (Marokko) – Pernambuco (nyk. Recife, Brasilia) – San Juan (Puerto Rico) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Rotterdam (Hollanti) – Helsinki.

Laivan päällikkönä toimi ensimmäisen matkan puoliväliin komentajakapteeni Arvo Alfred Lieto. Ensimmäisen matkan puolivälistä kahdeksannen matkan puoliväliin päällikkönä toimi komentajakapteeni John William Konkola ja viimeisen, kahdeksannen matkan puolivälistä kapteeniluutnantti Unto Voionmaa.[3]

Komentajakapteeni Konkola oli jo ottaessaan tehtävän vastaan "albatrossi" eli kiertänyt Kap Hornin lastipurjelaivan päällikkönä, koska hän oli myös merikapteeni, toisin kuin useimmat meriupseereista. Hän jäikin viimeiseksi tämän oppiarvon suorittaneista Suomen Joutsenen päälliköistä.

Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päälliköt aluksen ollessa Suomen valtion omistuksessa:[4]

  1. Arvo Alfred Lieto, komentajakapteeni, merikapteeni, 23.11.1931–11.03.1932[4] Hän joutui palaamaan kotimaahan eversti Väinö Valveen käskystä tekemään selvitystä Färsaarilla tapahtuneesta onnettomuudesta.[5]
  2. John William Konkola, komentajakapteeni, merikapteeni, 11.3.1932–3.12.1938
  3. Unto Adolf Voionmaa, kapteeniluutnantti, 3.12.1938–22.4.1941
  4. Arno Valio Lapinjousi, komentajakapteeni 11.6.1948–27.4.1951
  5. Alpo Kalervo Lamminen, komentajakapteeni, 27.4.1951–22.11.1952

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aalste, Juhani & Aittola, Heikki & Mauno, Jukka: Suomen Joutsen. Helsinki: Merikustannus Oy, 1989. ISBN 951-95457-2-7.
  • Kantola, Heikki: Suomen Joutsenella: Ilmari Wartiaisen päiväkirja koululaiva Suomen Joutsenen ensimmäiseltä valtameripurjehdukselta. Heinola: K-Systems Contacts Oy, 2010. ISBN 978-952-67416-0-4.
  • Kujala, Arvi H.: Suomen Joutsenen näköaloja Etelä-Amerikan matka 1932-1933. WSOY, 1934.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kantola 2010 s. 16
  2. Kujala 1934 s.10
  3. Aalste, J: "Suomen Joutsen.", sivu 23. Merikustannus Oy, 1989
  4. a b Suomen Joutsen
  5. Suomen joutsenen ensimmäinen valtameripurjehdus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Alku kuvaamatta