Turun Weikot

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun Weikot
TurunWeikot.gif
Turun Weikkojen kotisivut
Perustettu 1912
Kotikaupunki Flag of Finland.svg Turku, Suomi
Jäsenmäärä 1500
Värit               
Lajit

Turun Weikot Ry (TuWe) on vuonna 1912 perustettu turkulainen urheilun yleisseura. Seuran lajeina ovat jalkapallo, jääkiekko, keilailu, lentopallo, nyrkkeily, voimailu, voimistelu ja yleisurheilu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin vuonna 1912 nimellä Turun Työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Veikot. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Vuoristo ja sihteeriksi Ernst Lähde. Turun raastuvanoikeus päätti lakkauttaa seuran 2.7.1930, jonka jälkeen toimintaa jatkettiin nimellä Turun Työväenyhdistyksen V- ja U-seura Auran Voima. Nimi lyhennettiin vuonna 1933 TTY:n V- ja U-seura Voimaksi. Vuoden 1947 vuosikokous päätti yksimielisesti lopettaa TTY:n V- ja U-seura Voima ry:n ja perustaa TTY:n V- ja U-seura Veikot ry:n, jolle siirrettiin Voiman omaisuus varoineen ja velkoineen. Vuonna 1958 seuran nimi TTY:n V- ja U-seura Veikot muuttui V- ja U-seura Turun Weikot ry:ksi. Näin virallistettiin irtautuminen Turun Työväenyhdistyksestä ja samalla seuran nimi kirjoitettiin ensi kertaa virallisesti tupla-W:llä. Vuonna 1972 nimeksi rekisteröitiin Urheiluseura Turun Weikot ry ja vuonna 1993 seuran nimi muuttui jälleen, kun se lyhennettiin nykyiseen muotoonsa Turun Weikot ry:ksi.

Aikaisemmat lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini oli seuran lajivalikoimassa jo perustamisvuonna 1917. Vuonna 1921 Suomi-Saksa-painiottelussa olivat Veikoista mukana Ilmari Rantanen ja Vihtori Laine, jotka voittivat kaikki vastustajansa. Vastavierailulla Suomessa olivat joukkueessa mukana lisäksi Väinö Saarinen ja Oskari Suomi. Myös tällöin seuran painijat voittivat kaikki vastustajansa. TUL:n vuoden 1923 liittojoukkueeseen kuuluivat Veikoista Paavo Suomi (60 kg), Onni Pellinen (82,5 kg) ja Oskari Meisvuosi (yli 82,5 kg). Joukkue voitti kaikki ottelunsa Unkarin, Itävallan ja Saksan kiertueillaan.

TUL:n mestareita ovat olleet

  • Ilmari Rantanen 1919, 1920 ja 1921 (yli 82,5 kg)
  • Oskari Meisvuori 1920 (82,5 kg); 1923, 1924 ja 1926 (yli 82,5 kg)
  • Vihtori Laine (yli 82,5 kg) 1922
  • Onni Pellinen (82,5 kg) 1923
  • Paavo Suomi (58 kg) 1925
  • Eino Nuutinen (62 kg) 1927, 1929
  • Kalle Tammi (75 kg) 1927
  • Feliks Flinkman (yli 82,5 kg) 1928

Kun seura menetti työväentalolla olleen painisalin vuonna 1955, ei painijoilla ollut hyviä harjoittelumahdollisuuksia Veikoissa. Viimeinen painiottelu Veikkojen väreissä käytiin piirinmestaruuskisoissa vuonna 1957. Painijat siirtyivät pääasiassa vastaperustettuun erikoisseura Turun Työväen Voimailijoihin.

Pyöräily oli seuran lajivalikoimassa jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen TUL:n mestari oli Ilmari Mäkelä, joka voitti mestaruuden 1 km, 10 km ja 30 km matkoilla. 1950-60-luvuilla seuran pyöräilijät saavuttivat jo 48 TUL:n mestaruutta. Toiminta hiipui kuitenkin nopeasti 1960-luvun lopulla.

1920-luvulla seuran jäsenet järjestivät ja osallistuivat hiihto-, luistelu ja mäkihyppykilpailuihin. Luistelu oli pyöräilijöiden suosima talvilaji. Vuonna 1954 yhtä lukuun ottamatta kaikkien yleisen sarjan matkojen piirinmestari tuli Veikoista. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta pyöräily, hiihto ja luistelu olivat 1960-luvun lopulta lähtien Weikoissa vain historiaa. Mäkihypynkin harrastustoiminta oli pitkälti sidottu Turun Urheilupuiston hyppyriin, jossa pidettiin viimeiset kilpailut vuonna 1951. Hyppyri purettiin vuonna 1957.

Jääpallo ja uinti tulivat ohjelmaan vuonna 1921. Voiman aikakaudella jääpallo aloitettiin uudelleen vuonna 1935, ja samoihin aikoihin oteltiin myös käsipallossa. Sotien jälkeen käsipalloilu käynnistettiin Voimassa uudelleen ja mukaan tuli lisäksi naisten koripallo. Pesäpalloa pelattiin 1930-luvulla, jolloin mukana oli sekä naisten, miesten että nuorten joukkueet. Parhaiten menestyi naisten joukkue, joka saavutti piirinmestaruuden vuosina 1935-1938. Vuonna 1994 aloitettiin uudelleen toiminta käsipallossa, mutta tämä kokeilu loppui vähin äänin.

Vuonna 1983 perustetun judojaoston toiminta alkoi lupaavasti, sillä harrastajamäärä kasvoi nopeasti viiteenkymmeneen. Yhtenä suurimpana ongelmana oli kuitenkin sopivien harjoitustilojen puute Turussa. 1980-luvulla aloitettiin myös tennis ja kuntoliikuntajaostot. Näiden toiminta jäi lyhytaikaiseksi.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran hallituksen puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa. Seuran historian aikana puheenjohtajina ovat olleet:

  • 1912-13: Oskari Vuoristo
  • 1913-14: Ilmari Raunio
  • 1915-16: Ernst Lähde
  • 1917-22: Oskari Lyytikäinen
  • 1918: Jalmari Koivuranta
  • 1920: Emil Lumipursi
  • 1923: Markus Koskinen
  • 1924: Oskari Lyytikäinen
  • 1925: Kalle Tammi
  • 1926-28: Viljam Pesonen
  • 1929-30: Hannes Vuorenpää
  • 1931-32: Jalmari Koivuranta
  • 1933-36: Jussi Vainio
  • 1937-38: Markus Kerrola
  • 1939: Toivo Vahlberg
  • 1940-45: Jussi Vainio
  • 1947: Yrjö Koskinen
  • 1947-57: Hannes Vuorenpää
  • 1958-60: Toivo Tamminen
  • 1961-64: Yrjö Koskinen
  • 1965-68: Toivo Viklund
  • 1969-70: Oiva Ruusunen
  • 1971-72: Toivo Viklund
  • 1973: Olavi Palonen
  • 1975-88: Antti Numminen
  • 1989-95: Ilkka Järvinen
  • 1996-2002: Turkka Merisaari
  • 2003-05: Jali Westergård
  • 2006-: Ari Normasto

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran jalkapallossa aikuisten joukkueita ovat

  • naisten edustusjoukkue
  • naisten II- ja III- joukkueet
  • naisten harrasteryhmä TuWe-NICE
  • miesten edustusjoukkue
  • miesten II-joukkue ja miesten III-joukkueet
  • miesten IV (ikämiessarja)

Ensimmäinen miesten jalkapallojoukkue aloitti vuonna 1920. Miesten edustusjoukkue pelasi kolme kautta jalkapallon mestaruussarjassa vuosina 1948–1950, sijoittuen parhaimmillaan kuudenneksi kaudella 1949. Joukkueen pelaajiin lukeutui Kalevi Lehtovirta joka oli mukana mm. Suomen maajoukkueessa Helsingin olympialaisissa 1952.

Miesten edustusjoukkue pelasi lisäksi I-divisioonaa yhteensä 9 kautta 1950- ja 1960-luvuilla. Tällä hetkellä miesten edustusjoukkue pelaa Kolmosta.

Naisten ensimmäinen joukkue aloitti vuonna 2002. Joukkue pelaa tällä hetkellä Naisten Kakkosta.

Seuran jalkapalloilijoiden kotikenttä on Raunistulan tekonurmikenttä.

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin jääkiekkojaoston toiminta painottuu junioriurheiluun.

Jääkiekko otettiin seuran ohjelmaan vuonna 1945. Jo vuonna 1947 Voima voitti TUL:n mestaruuden valmentajanaan Alku Kaukonen. Mestarijoukkueessa pelasivat Turkka Salmi, Ekroos, Martti Halme, Kalevi Lehtovirta, Talat Ismail, E. Koski, Esko Hällfors, Kiviluoto, Antero Sahlsten ja Helge Vienonen.

Seura uusi TUL:n mestaruuden seuraavana vuonna Veikkojen nimellä, jolloin mukana olivat maalivahti Reino Helispuro ja pelaajat Turkka Salmi, E. Koski, Helge Vienonen, Talat Ismail, Esko Hällfors, Sulo Honka, Martti Halme, Antero Sahlsten ja Kalevi Lehtovirta.

1950-luvun alussa Veikot pelasi Suomi-sarjaa, 1955 oli välivuosi ja vuonna 1956 aloitettiin maakuntasarjassa.

Sijoituttuaan Suomensarjan lähsilohkossa toiseksi ja voitettuaan ylimääräisen loppuottelun edustusjoukkue nousi takaisin TUL:n mestaruussarjaan 1960-luvun alussa. 1960-luvulla Weikot pelasi välillä Suomi-sarjaa ja välillä maakuntasarjaa.

Seuran historian kolmas TUL:n mestaruus saavutettiin vuonna 1970, ja samalla edustusjoukkue saavutti Suomi-sarjan hopeaa. TUL:n mestaruus uusittiin seuraavana vuonna. Vuonna 1972 Weikot putosi Suomi-sarjasta maakuntasarjaan, mutta saavutti kuitenkin TUL:n hopeatilan.

1970-luvun jälkipuolikolta lähtien edustusjoukkue pelasi III-divisioonaa. Vuonna 1995 edustusjoukkue saavutti II-divisioonaan oikeuttavan lohkovoiton, mutta taloudellisista syistä II-divisioonaan nousuun ei ollut mahdollisuuksia.

Keilailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisissä valtakunnallisissa sarjoissa seuralla on nykyisin kolme joukkuetta:

  • Miehet: ykkössarja ja kolmossarja
  • Naiset: kakkossarja

Seuran keilailujaosto perustettiin Aninkaisten keilahallin valmistuttua vuonna 1953. Vuosina 1978-1979 miesten joukkue pelasi mestaruussarjassa. Tämän jälkeen kilpailtiin II-sarjassa kunnes vuonna 1986 joukkue putosi III-sarjaan ja edelleen seuraavana vuonna IV-sarjaan. Kaudella 1989-1990 Weikot teki paluun III-sarjaan ja seuraavaksi kaudeksi se nousi jälleen II-sarjaan. III-sarjassa kilpailtiin kaudesta 1992-1993 alkaen aina kauteen 2000-2001 asti, jonka jälkeen uusi kausi aloitettiin IV-sarjassa. Nousu takaisin III-sarjaan tapahtui seuraavana vuonna. Kaudella 2004-2005 miesten joukkue voitti lohkonsa ja nousi II-sarjaan.

Vuonna 2005 Suomen Keilailuliitto hyväksyi Crystal Rollersin (CR) miesten ykkössarjapaikan siirron Weikoille, jolloin seuraan siirtyi 13 keilaajaa joista viisi mestaruusluokassa. Kaiken kaikkiaan rekisteröityneitä keilaajia oli Weikoissa 77, jolla seura saavutti selkeästi Turun suurimman keilailuseuran aseman. Kaudella 2005-2006 Weikot voitti I-sarjan ja nousi SM-liigaan.

Naisten joukkue aloitti valtakunnallisessa III-sarjassa vuonna 1995 josta se nousi II-sarjaan. Kauden 2003-2004 naisten joukkue aloitti I-sarjassa, mutta putosi kaudeksi 2005-2006 II-sarjaan. Sarjan voitto nosti joukkueen takaisin ykköseen seuraavalla kaudella.

Sami Konsteri oli voittamassa Suomelle triohopeaa Kuala Lumpurin MM-kilpailuissa vuonna 2003. Vuonna 2008 hän voitti pronssimitalin Maailman Ranking-finaalissa Jakartassa ja myös Euroopan mestarien Cupissa Duisburgissa.

SM-kilpailuissa[1] seuraavat Weikkojen keilaajat ovat yltäneet mitalisijoille:

  • 1954 B-SM Viljo Nummila kultaa
  • 1962 4x8 U. Virtanen, V. Nummila, V. Lehtonen, A. Salokangas hopeaa
  • 1969 2x8 Niilo Elo-Urpo Virtanen kultaa
  • 1979 4x3 Leo Eriksson, Kalevi Rantanen, N. Elo, Kari Vänni hopeaa
  • 2007 4x8 Sami Konsteri, Tero Virtanen, Matias Kallio, Mikko Nordblom pronssia
  • 2008 Sami Konsteri kultaa

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin seurassa on yksi miesten lentopallojoukkue, joka pelaa viitossarjaa.

Ensimmäinen miesten joukkue aloitti vuonna 1982, ja seuraavana vuonna aloitti naisten joukkue. Kummatkin pelasivat viitossarjassa. Kaudelle 1988-1989 Weikot starttasi kahdella miesten joukkueella, joista toinen pelasi nelos- ja toinen viitossarjaa. Nelossarjan joukkue kuitenkin tippui viitossarjaan. Toisesta miesten joukkueesta luovuttiin ja seuraavina kausina miesten joukkue pelasi välillä nelos- ja välillä viitossarjassa. Naisten joukkue pelasi nelossarjaa kaudesta 1988-1989 lähtien ja säilytti asemansa. Naisten joukkueen toiminta kuitenkin hiipui 1990-luvulla.

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeilyn arvokisamitalit
EM-kisat
Bronze medal blank.svgPronssia Bursa 1993 Mikko Mantere 48 kg

Nykyisin seuran nyrkkeilytoiminta painottuu juniori- ja harrastetoimintaan. Yleisen sarjan kilpailutoiminnassa on kuitenkin aikaisempina vuosikymmeninä saavutettu SM-mitalisijoja.

Weikkojen väreissä voitettiin ensi kerran SM-mitali[2] vuonna 1957, kun Reijo Videnius (60 kg) otti pronssia. Vuoden 1963 Suomen ja Pohjoismaiden mestari (81 kg) Ismo Leinonen oli ottanut SM-kultaa Turun Kehä-Haiden nimissä jo vuonna 1959, ja saavutti TUL:n mestaruuden vuosina 1957, 1958, 1959 (TuKH), 1961, 1962 ja 1963. Vuonna 1965 Hannu Mäki voitti 75-kiloisissa Suomen mestaruuden ja Teppo Oksanen oli 51-kisoisissa hopealla. Seuraavana vuonna Vihtori Pöyhönen (81 kg) saavutti SM-pronssia. Jorma Pikkujämsä (67 kg) otteli jaetulle pronssille vuoden 1971 SM-kisoissa.

Sarjassa 48 kg otellut Mikko Mantere voitti ensimmäisen SM-kultansa vuonna 1992. Seuraavana vuonna Mantere voitti TUL:n ja Suomen mestaruuden. Hän oli mukana Tampereen MM-kisoissa, jossa hän kuitenkin karsiutui. EM-kisoista Turkin Bursassa hän saavutti pronssimitalin. Seuraavana vuonna Mantere ja Joni Järvinen voittivat TUL:n mestaruudet. SM-nyrkkeilyissä Mantere (48 kg) ja Järvinen (51 kg) saavuttivat hopeaa.

Vuonna 1995 Mantere voitti SM-kultaa 48-kiloisissa ja Järvinen sijoittui hopealle 54-kiloisissa. Saman vuoden Berliinin MM-kilpailuissa Mantere kuitenkin hävisi jo avausottelunsa. Vuonna 1996 Järvinen kirkasti SM-mitalinsa värin kultaan, seuraavana vuonna hän oli jälleen hopealla.

Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa on yksi aikuisten salibandyjoukkue:

Salibandyjaosto perustettiin seuraan vuonna 1993. Vuonna 1994 joukkue aloitti piirisarjassa ja vuonna 1996 SSBL:n VI-divisioonassa nousten V-divisioonaan seuraavaksi kaudeksi. Vuonna 2000 edustusjoukkue nousi SSBL:n IV-divisioonaan ja vuonna 2001 valtakunnalliseen SSBL:n II-divisioonaan. Edustusjoukkue pelasi II-divisioonaa vuoteen 2003 asti.

Voimailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painonnosto tuli Weikkoihin 1950-luvun alussa, jolloin Matti Peiponen edusti yhdessä Reino "Kraana" Suomisen ja Pertti Ketosen kanssa Pohjoismaiden parhaimmistoa. Nykyisin Weikkojen voimailu painottuu enemmän kuntoiluun.

Vuonna 1961 Weikot sai TUL:n parhaan seuran palkinnon painonnostossa. Seuran nimissä oli kaksi Pohjoismaiden, kaksi Suomen, 13 TUL:n ja 16 piirin ennätystä. TUL:n ja Pohjoismaiden mestari, yli 90-kiloisissa kisannut "Kraana" nimettiin EM- ja MM-kilpailuihin. EM-kisoissa hän oli neljäs ja MM-kisoissa seitsemäs. Kraana valittiin lisäksi vuosina 1962 ja 1963 TUL:n parhaaksi urheilijaksi.

Voimanostossa Ari Oksanen (60 kg) voitti vuonna 1992 TUL:n mestaruuden, SM-pronssia, Pohjoismaiden mestaruuden ja oli MM-kisoissa yhdeksäs. Jouko Roininen (110 kg) sijoittui hopealle. Oksanen voitti vuonna 1993 voimanostossa jälleen Pohjoismaiden mestaruuden ja SM-hopeaa. EM-kisoissa hän oli samana vuonna voimanostossa viides ja penkkipunnerruksessa kahdeksas. Vuonna 1994 hän oli voimanostossa EM-kisoissa yhdeksäs ja SM-kisoissa hopealla. Vuonna 1995 sarjassa 67,5 kg Oksanen sijoittui voimanoston SM-kisoissa hopealle, EM-kisoissa kuudenneksi ja MM-kisoissa seitsemänneksi. Lisäksi hän saavutti penkkipunnerruksen SM-hopeaa ja EM-kuutostilan.

Voimistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen voimistelujaosto perustettiin vuonna 2004. Seurassa on nykyisin kuusi joukkuetta tanssissa ja joukkuevoimistelussa.

Voimistelu oli seuran tärkein toiminta-alue ensimmäisinä perustamisen jälkeisinä vuosina. Ensimmäinen seuran valmentaja olikin voimisteluharjoitusten johtaja Weikko Nevalainen. Edustusjoukkueina toimivat miesten ja naisten "valiojoukot".

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilun arvokisamitalit
MM-kilpailut
Bronze medal blank.svgPronssia Malmö 1976 Reima Salonen 50 km kävely
EM-kisat
Gold medal blank.svgKultaa Ateena 1982 Reima Salonen 50 km kävely
Olympic rings with transparent rims.svg Olympialaiset
Moskova 1980
9. sija Reima Salonen 20 km kävely
Los Angeles 1984
4. sija Reima Salonen 50 km kävely
11. sija Helena Laine Keihäs
Soul 1988
18. sija Reima Salonen 50 km kävely
42. sija Reima Salonen 20 km kävely
Ateena 2004
Alkuerät Kirsi Valasti 5000 m

Turun Weikot on Suomen parhaimpia yleisurheiluseuroja. Se on seuraluokittelussa Suomen 20 parhaan seuran tuntumassa.[3] Seuraa edustavat muiden muassa Annemari Sandell-Hyvärinen, Kirsi Valasti, Juha Hellstén ja Anne Halkivaha.

Kansainväliset arvokisaedustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran kestävyysurheilijat edustivat Suomea useassa arvokisassa. Aarno Ristimäki valittiin vuoden 1975 maastojuoksun MM-kisoihin Rabatiin ja myös vuoden 1977 maastojuoksun MM-kisoihin. Jouko Santanen valittiin vuoden 1976 MM-maastojuoksukisoihin. Kävelijä Reima Salonen saavutti 50 kilometrin kävelyssä Malmössä 1976 MM-pronssia. Hänet valittiin seuraavana vuonna TUL:n parhaaksi urheilijaksi. Malmössä kilpaili samalla matkalla myös Seppo Immonen (20. sija). Prahan EM-kisoissa vuonna 1978 mukana oli peräti kolme weikkolaista, Salonen ja Immonen 50 km kävelyssä ja Ristimäki maratonjuoksussa. Salonen ei kuitenkaan terveyssyistä päässyt aloittamaan kisaa.

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran historian ensimmäinen olympiakisoihin valittu urheilija Reima Salonen sijoittui vuoden 1980 Moskovan olympialaisten 20 km kävelyssä yhdeksänneksi. 50 km:n matkalla hän ei tullut maaliin asti. Kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti TUL:n kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan mestaruuden Ateenan EM-kisoissa 50 km:n matkalla. 20 kilometrillä hän oli kahdeksas. Salonen oli jälleen mukana Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984, jolloin hänen lisäkseen Weikoilla oli toinenkin edustaja kisoissa, Helena Laine keihäässä. Salonen ylsi neljänneksi 50 km kävelyssä ja keihäässä Laine sijoittui yhdenneksitoista. Helsingin MM-kisoissa 1983 Salonen oli neljäs ja Seppo Immonen 14. 50 km kävelyssä. 20 km:n matkalla Salonen oli 12. Vuoden 1986 Stuttgartin EM-kisoissa Salonen oli 50 km:n matkalla viides, 20 km:n matkalla hänet hylättiin. Vesa Puukari valittiin vuoden 1987 Rooman MM-kisoihin 20 ja 50 km matkoille, joista jälkimmäisessä hänet kuitenkin hylättiin. Salonen vastasi näissäkin kisoissa parhaasta kävelijöiden suomalaissijoituksesta ollen kymmenes 20 km:n matkalla. Hän keskeytti 50 km kisassa. Reima Salonen valittiin vielä vuoden 1988 Soulin olympialaisiin. 20 km kävelyssä hän oli 42. ja 50 km:n matkalla 18.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veijo Savikko valittiin vuoden 1991 Tokion MM-kisoihin, mutta keskeytti lajissaan 50 km kävelyssä. Marika Salminen valittiin vuoden 1993 Stuttgartin MM-kisojen ja vuoden 1994 Helsingin EM-kisojen kolmiloikkaan. Jukka Savonheimo saavutti 1990-luvulla lukuisia SM-mitaleja muun muassa 1 500 metrin juoksussa. Hänet valittiin maastojuoksun EM-kisajoukkueeseen Belgian Charleroihin vuonna 1996 ja Portugalin Oeirasiin vuonna 1997[4].

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weikkoihin siirtynyt Belfastin maastojuoksun MM-pronssimitalisti Annemari Sandell-Hyvärinen osallistui vuonna 2000 Vilamouran MM-kisoihin sijoittuen 24:ksi, ja Brysselin EM-kisoissa vuonna 2008 hän ylsi kuudenteentoista sijaan. Juha Hellstén oli puolestaan mukana maastojuoksun EM-kilpailuissa vuonna 2001 ja Edinburghin EM-maastoissa vuonna 2003. Kirsi Valasti valittiin vuoden 2004 Ateenan olympialaisiin. Hän karsiutui alkuerissä. Helsingin MM-kisoissa 2005 kilpaili Weikkojen Outi Sillanpää 20 km kävelyssä, ja tämän lisäksi Nghi "Nipa" Tran oli Suomen 4×100m viestijoukkueessa. Vuoden 2006 Göteborgin EM-kisoihin valittiin Weikkolainen keihäänheittäjä Kirsi Ahonen. Nghi Tran oli vuonna 2005 mukana Madridin EM-hallikisoissa 60m ja 200m juoksuissa sekä Helsingin MM-kisoissa 4×100m viestijuoksussa. Seuraavana vuonna hänet valittiin Moskovan halli-MM-kisoihin 60 metrille sekä Göteborgin EM-kisoihin 100m juoksuun ja Suomen pikaviestijoukkueeseen. Vuonna 2007 hän osallistui Birminghamin halli-EM-kisoissa 60 metrin juoksuun.

Mitalistit SM-kilpailuissa[5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoratojen SM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

100 m Nghi "Nipa" Tran kultaa 2007, hopeaa 2006
200 m Nghi "Nipa" Tran kultaa 2006, hopeaa 2004 ja 2005
800 m Liisi Ruostepuro pronssia 1947
Marita Aaltonen hopeaa 1967
1500 m Marita Aaltonen pronssia 1968
Jukka Savonheimo kultaa 1990 ja 1992, hopeaa 1991 ja 1995, pronssia 1993, 1994 ja 1997
Keijo Kumpulainen pronssia 1990
Sami Valtonen pronssia 2002
Tarja Vesaluoma pronssia 2005
5000 m Santtu Mäkinen hopeaa 1991
Annemari Sandell-Hyvärinen kultaa 2000, 2005, 2008 ja 2009
Kirsi Valasti kultaa 2003 ja 2004, hopeaa 2001
Juha Hellstén pronssia 2005
Tarja Vesaluoma hopeaa 2005
10000 m Erkki Koskinen hopeaa 1966
Kirsi Valasti kultaa 2001 ja 2003
Annemari Sandell-Hyvärinen kultaa 2005 ja 2007–2009, hopeaa 2003
Jaana Niemelä hopeaa 2008
Puolimaraton Juha Hellstén hopeaa 2002, pronssia 2005
Annemari Sandell-Hyvärinen kultaa 2009, hopeaa 2008
Maraton Aarno Ristimäki hopeaa 1978 ja 1982
Juha Hellstén hopeaa 2006
Vesa Erojärvi hopeaa 2007
100 m aidat Marika Salminen hopeaa 1992, pronssia 1993 ja 1997
3000 m esteet Ari Vuorela pronssia 1994
Mikko Virta pronssia 2007
4x800 m kultaa 1968 ja 1969 Anja Tuominen, Raili Fält, Marita Aaltonen, hopeaa 1967
4x1500 m pronssia 1990 Marko Rauha, Ari Vuorela, Keijo Kumpulainen, Jukka Savonheimo
kultaa 1991 Simo Maksimainen, Santtu Mäkinen, Ari Vuorela, Jukka Savonheimo
kultaa 1992 Simo Maksimainen, Ari Vuorela, Keijo Kumpulainen, Jukka Savonheimo
kultaa 2000 Jouni Lehtinen, Henri Kosonen, Jukka Savonheimo, Sami Valtonen
hopeaa 2001 Henri Kosonen, Jukka Savonheimo, Juha Hellstén, Sami Valtonen
pronssia 2002 Octavio Järventaus, Jukka Savonheimo, Juha Hellstén, Sami Valtonen
Pituus Pekka Suvitie kultaa 1974 ja 1979, pronssia 1978
Kolmiloikka Pekka Suvitie hopeaa 1979
Marika Salminen kultaa 1993 ja 1994, pronssia 1992
Keihäs Helena Laine hopeaa 1984, 1986 ja 1989, pronssia 1983, 1985, 1987 ja 1988
Kirsi Ahonen kultaa 2008, hopeaa 2009 ja 2011
Kuula Helena Laine pronssia 1985 ja 1986
Jorma Lempinen hopeaa 1989, pronssia 1977 ja 1987
Kymmenottelu Pekka Suvitie kultaa 1972 ja 1975, hopeaa 1973
5000 m kävely Anne Fröberg kultaa 1973
Katja Kärkinen pronssia 1986
Heli Nevanpää hopeaa 1988, pronssia 1990
10 km kävely Heli Nevanpää hopeaa 1991, pronssia 1988 ja 1990
Outi Sillanpää kultaa 2002–2005, hopeaa 2001 ja 2006
Anne Halkivaha hopeaa 2012
20 km kävely Reima Salonen kultaa 1978, 1979, 1982 ja 1985–1988
Immo Rintala pronssia 1982
Vesa Puukari hopeaa 1984, 1986 ja 1987
Veijo Savikko hopeaa 1985, pronssia 1988 ja 1993
Outi Sillanpää kultaa 2000–2005, hopeaa 2006
Timo Viljanen pronssia 2009
30 km kävely Timo Viljanen hopeaa 2009
50 km kävely Seppo Immonen kultaa 1976, hopeaa 1977 ja 1982
Reima Salonen kultaa 1977–1979, 1982, 1984, 1986 ja 1987
Immo Rintala pronssia 1982
Vesa Puukari hopeaa 1987
Veijo Savikko kultaa 1988, hopeaa 1989, 1990 ja 1995, pronssia 1987
Timo Viljanen kultaa 2008
3x3000 m kävely kultaa 1987 Heli Nevanpää, Vieno Heikkilä, Katja Kärkinen
kultaa 1987 Heli Nevanpää, Vieno Heikkilä, Katja Kärkinen
kultaa 1991 Katja Kärkinen, Niina Paju, Heli Nevanpää
hopeaa 1991 Pirjo Lankinen, Sirkku Hakala, Sari Ilanti
kultaa 1992, hopeaa 1993 Heli Nevanpää, Armi Ylitalo, Sirkku Hakala
kultaa 2002 Patricia Pahlman, Terhi Salmenoja, Outi Sillanpää
kultaa 2003 ja 2004 Mirke Hämäläinen, Johanna Väliniemi, Outi Sillanpää
hopeaa 2007 Helinä Salonen, Johanna Väliniemi, Outi Sillanpää
3x5000 m kävely kultaa 1982 Stig Fröberg, Immo Rintala, Seppo Immonen
hopeaa 1987 Veijo Savikko, Arvo Heikkilä, Vesa Puukari
kultaa 1990 Veijo Savikko, Harry Lankinen, Ari Laine
hopeaa 1991 Ari Laine, Harry Lankinen, Veijo Savikko
hopeaa 2004 Christer Sundqvist, Harry Lankinen, Jan-Erik Sundqvist
pronssia 2007 Jan-Erik Sundqvist, Christer Sundqvist, Timo Viljanen

Sisäratojen SM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

60 m Nghi "Nipa" Tran hopeaa 2005 ja 2006, pronssia 2007
200 m Nghi "Nipa" Tran kultaa 2006, pronssia 2004
400 m Jussi Sainio kultaa 1993
600 m Marita Aaltonen kultaa 1967
1500 m Jukka Savonheimo kultaa 1996 ja 1998, hopeaa 1999
Sami Valtonen hopeaa 2000, pronssia 2002
Tarja Vesaluoma pronssia 2006 ja 2007
3000 m Jouko Santanen hopeaa 1976
Jukka Savonheimo kultaa 1990, 1993, 1996 ja 1998
Sami Valtonen hopeaa 2000
Kirsi Valasti pronssia 2002
Juha Hellstén kultaa 2002, hopeaa 2005
Tarja Vesaluoma kultaa 2007, pronssia 2005 ja 2006
5000 m Aarno Ristimäki hopeaa 1975
60 m aidat Marika Salminen kultaa 1993
Joni Myllyntaus hopeaa 2001
Pituus Marika Salminen kultaa 1993
Kolmiloikka Marika Salminen kultaa 1993
Marjo Laamanen pronssia 2007
Seiväs Jarno Koivunen kultaa 2001
Keihäs Kirsi Ahonen kultaa 2006, 2007 ja 2009
Moukari Päivi Granö pronssia 2006
Kuula Jorma Lempinen pronssia 1983
3000 m kävely Katja Kärkinen hopeaa 1987
Niina Paju pronssia 1987
Outi Sillanpää kultaa 2003, 2005, 2007
Anne Halkivaha kultaa 2012
5000 m kävely Reima Salonen kultaa 1978 ja 1988
Stig Fröberg pronssia 1983
Vesa Puukari kultaa 1987
Veijo Savikko hopeaa 1987
Ari Laine pronssia 1987
Timo Viljanen hopeaa 2007, pronssia 2011
Aleksi Ojala hopeaa 2011, pronssia 2012

SM-maastojuoksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-maastojuoksun joukkuekilpailu:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]