Vartiovuoren vesisäiliö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vartiovuoren vesisäiliö
Kumpare kätkee sisälleen Turun ensimmäisen vesisäiliön.
Kumpare kätkee sisälleen Turun ensimmäisen vesisäiliön.
Sijainti Vartiovuorenmäki, Turku
Koordinaatit 60°26′56″N, 022°16′38″E
Rakennustyyppi vesitorni
Valmistumisvuosi 1903
Rakennuttaja Turun vesilaitos
Urakoitsija F.W. Grönqvist[1]
Omistaja Stiftelsen för Åbo Akademi
Runkorakenne betoni
Julkisivumateriaali rappaus, tiili

Poistettu vesihuoltokäytöstä 1941.

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vartiovuoren vesisäiliö oli Turun ensimmäinen vesitorni, joka sijaitsee Vartiovuorenmäellä tähtitornin kupeessa. Säiliö valmistui vuonna 1903 ja oli vesitilavuudeltaan 1080 kuutiometriä.[2] Vesi säiliöön pumpattiin aluksi Kaarningon pohjavesilaitoksesta[3] ja vuodesta 1922 lähtien Halisista, jonne oli valmistunut uusi vesilaitos.[4] Vesisäiliö poistettiin vesihuoltokäytöstä vuonna 1941, jolloin silloiselle Ryssänmäelle rakennettu uusi vesilinna aloitti toimintansa.[1]

Pumppu- ja mittarihuone, vanhan vesisäiliön ainoa maan päällä ollut osa.

Vesisäiliön paikalla ollut kivinen Turun palon jälkeen rakennettu palotorni sai väistyä 1900-luvun alussa. Maahan kaivettiin kuoppa ja siihen rakennettiin vesisäiliö betonista. Säiliö oli kaksiosastoinen ja holvattu. Säiliö peitettiin pakkaselta suojaan maakerroksen alle. Vain säiliön pieni pumppu- ja mittarihuone on maan pinnan yläpuolella. Kivirakenteinen tornimainen rakennus on hyvin koristeellinen, tyyliltään lähinnä art nouveauta simpukanmuotoisine ikkunoineen, kattorakennelma on uusbarokkia. Vesikaton joka kulmassa on graniittinen delfiini,[1] joista kaksi toimii myös vedenheittäjinä.[5] Pumppuhuoneen suunnittelija ei ole tiedossa.[1]

Vesisäiliöt saivat uutta käyttöä vuonna 1986, kun Turun merimuseo muutti tähtitorniin. Maanalainen allastila kunnostettiin ja siitä tuli näyttelytila laivojen pienoismalleille. Merimuseo muutti Forum Marinumiin 1999 ja sen tilalle tuli kuudeksi vuodeksi Turun taidemuseo, jonka omassa rakennuksessa tehtiin mittava peruskorjaus. Taidemuseokin käytti vesiluolia näyttelytilana.[1]

Pumppurakennukseen oli tehty muuntamo 1980-luvulla. Rakennuksen ulkopuoli korjattiin perusteellisesti vuonna 2005.[5]

Vesisäiliön, pumppurakennuksen ja tähtitornin on omistanut vuodesta 2008 lähtien Åbo Akademin säätiö, jonka toimisto sijaitsee tähtitornissa.[6] Vuonna 2011 vesisäiliössä järjestettiin taidenäyttely.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki, s. 172. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Latvakangas, Eva: Leikkivien delfiinien torni. Turun Sanomat, 28.3.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.11.2012.
  2. Asola, 2003, s.172
  3. Kaarningon pohjavesilaitoksen historia 26.2.2007. Turun kaupunki. Viitattu 3.11.2012.
  4. Vedenpuhdistushistoria 26.2.2007. Turun kaupunki. Viitattu 3.11.2012.
  5. a b Suopanki, Sanna: Vartiovuoren satumökki onkin sähkömuuntamo. Turun Sanomat, 8.10.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.11.2012.
  6. Vartiovuorenmäen tähtitorni auki yleisölle 3.9.2009. Yle. Viitattu 3.11.2012.
  7. Ruohonen, Johanna: Aistin varassa. Turun Sanomat, 13.10.2011. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]