Auran Aallot

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Auran Aallot on turkulainen paikallisradio. Radioasema aloitti toimintansa 7. syyskuuta 1985 yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista.[1] Auran Aallot omistaa TS-Yhtymä, ja samalla yrityksellä on myös toinen kanava nimeltään Zoom FM. Toimiluvan haltija on Turun Paikallisradio Oy. Juontajina toimivat arkisin Sanna Linjos, Eero Karisalmi, Henna-Riikka Myrskylä. Markku Silvennoinen toimii urheiluselostajana. Tuottajana toimii Ville Klami.

Lauantaisin Auran Aaltojen ohjelmistossa on Sävel soi -toivemusiikkiohjelma kello 18-21. Auran Aallot selostaa Turun Palloseuran jääkiekko- ja jalkapallojoukkueiden vieraissa pelattavat ottelut suorina lähetyksinä.

Auran Aallot lähettää viidellä eri taajuudella:

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisradiotoiminnan niin sanotussa ensimmäisessä aallossa 1985 Turkuun myönnettiin jaettu toimilupa, jonka saajat olivat alun perin toimilupia erikseen hakeneet Näkövammaisten Keskusliitto ja Turun Sanomalehtimiesyhdistys. Keskusliitto katsoi hakemuksessa edustavansa sekä näkövammaisia että muitakin, jotka ovat ”tiedonsaannin tyhjiössä”. Keskusliitto ei hakenut lupaa järjestöradiolle vaan yleisen tiedonvälityksen parantamiseksi.[1]

Jaetun toimiluvan tultua perustettiin radiotoimintaa varten oma yhtiö, Turun Paikallisradio Oy. Se tai Sanomalehtimiesyhdistys eivät kuuluneet Paikallisradioliittoon, mutta Näkövammaisten Keskusliitto kuului. Radion kanavaprofiiliksi kaavailtiin Yleisradiota kansanomaisempaa, läheisempää ja ripeämää otetta. Ohjelma-aikaa haluttiin luovuttaa etenkin kulttuurialan toimijoille, ei niinkään poliittisille tai uskonnollisille ryhmille.[1] Turun sanomalehtimiesyhdistys luopui osuudestaan jo vuoden 1985 lopulla, jolloin omistajaksi jäi Näkövammaisten Keskusliitto.

Auran Aaltojen ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1985–1989 toimi Markku Heikkilä.[1]

Auran Aallot lähetti ohjelmaa aluksi vain klo 8–10.30 ja 15–17. Vuonna 1987 lähetykset jatkuivat tauotta aamukuudesta puoli seitsemään illalla, ja korotettu antenni mahdollisti stereolähetykset. Paljon kuuntelijoita tavoittivat suorat urheiluselostukset, paikallisuutiset, pienoiskuunnelmat ja tietokilpailut. Turun kaupunginvaltuuston kokoukset radioitiin suorina. Oma musiikkitoimittaja piti yllä laajaa musiikkitarjontaa ja toimitti levymyyntitietoihin perustuvaa listaohjelmaa. Ohjelmistoon kuuluivat myös viikonloppujen nuortenohjelmat ja juonnetut yöradiot.[2]

Yleisradion lakko marraskuussa 1988 antoi Auran Aalloille ja muille paikallisradioille mahdollisuuden laajentaa tarjontaansa. Kello 22:n iltauutiset aloitettiin ensin lakon takia tilapäisinä, mutta niitä jatkettiin Yleisradion lähetysten taas alettuakin.[2]

Vuonna 1988 kanavan avainhenkilöt Markku Heikkilä ja Kaija Väisänen lähtivät perustamaan omaa Radio Sataa. Näkövammaisten Keskusliitto myi 70 % Auran Aaltojen osakkeista 1989 TS-Yhtymän omistamalle Turun Kaapelitelevisio Oy:lle, joka haki samalla itselleen omaa radiotoimilupaa. Kevään 1989 toimilupien jaossa Auran Aallot sai jatkoluvan, minkä lisäksi uudet toimiluvat Turkuun saivat Turun Kaapelitelevisio, Heikkilän ja kumppanien uusi yritys Pro Radio Oy sekä ei-kaupallinen Turun Lähiradio ry. Valtioneuvoston hyväksyttyä Auran Aaltojen myynnin Turun Kaapelitelevisiolle, viimeksi mainittu luopui saamastaan radioluvasta.[2]

Kesällä 1989 Auran Aaltojen ohjelmatuotantoa laajennettiin myös arkiyöt kattavalla juonnetulla yöradiolla, Radio Luxembourgin musiikkiohjelmalla ja BBC:n ulkomaanpalvelun päivittäisillä suomenkielisillä iltauutisilla. Uusina radioääninä aloittivat muun muassa Antti Korhonen, Jussu Pöyhönen, Heikki Hilander, Janne Porkka ja Matti Inkinen.[2]

1990-luvun alussa alkoi kova kilpailu Markku Heikkilän ja muiden entisten auranaaltolaisten perustaman Radio Sadan sekä kuuluvuuttaan Turussa parantaneen Meriradion kanssa. Kesäkuussa 1990 myös Yle uudisti radiokanavansa, ja etenkin Radio Suomi alkoi viedä kuuntelijoita paikallisradioilta. Auran Aallot aloitti yhteistyön helsinkiläisen Radio Ykkösen ja tamperelaisen Radio Sataplussan kanssa yhteisohjelmalla Radio Ruuhka-Suomi, joka täytti kaikkien kolmen aseman arkipäivien tunteja 1991–1993.[2]

Suomen 1990-luvun alun lama sekä oikeuden päätöksellä maksuun määrätyt korvausrästit Gramexille romahduttivat Auran Aaltojen talouden, mutta pääomistaja TS-Yhtymä pelasti radioaseman konkurssilta. Auran Aaltojen kuuluvuusalue laajeni Uuteenkaupunkiin 1993 ja Loimaalle 1996.[2]

Vuonna 1999 Auran Aallot liittyi Radio Plus -ketjuun, jonka tarkoitus oli vahvistaa ketjun perustaja-asemien kilpailukykyä uutta Radio Novaa ja alan muuta ketjuuntumista vastaan yhteisellä ohjelmistolla ja mainosmyynnillä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ylönen, Olli: Paikallisradioita Suomeen!, s. 93–95. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2002. ISBN 951-44-5572-X. Julkaisun pysyvä verkko-osoite (pdf) (viitattu 29.7.2013).
  2. a b c d e f g Tero Toivonen: Kanavahistoriikki: Radio Auran Aallot 90,5 MHz 31.08.2009. Mediamonitori. Viitattu 22.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä radioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.