Porthaninpuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva Vanhalta Suurtorilta. Kuvassa vasemmalla näkyvät puut kuuluvat Porthaninpuistoon.

Porthaninpuisto (ruots. Porthansskvären) sijaitsee Turun keskustassa Vanhan Suurtorin ja Brahenpuiston välissä. Se on nimetty Henrik Gabriel Porthanin mukaan ja siellä sijaitsee Porthania esittävä patsas. Puiston pinta-ala on 7 100 neliömetriä.[1]

Porthaninpuisto ja Vanha Suurtori ovat tulleet valtakunnallisesti tunnetuiksi joulurauhan julistamisen tapahtumapaikkana. Lisäksi puistossa järjestetään kesäisin muun muassa Turun keskiaikaiset markkinat.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Suurtorin eli Nikolaintorin ympäristöön istutettiin Turun palon jälkeen kolme puistikkoa: Porthaninpuisto, Brahenpuisto ja Tuomiokirkonpuisto, jotka olivat ainakin osittain valmiit vuonna 1835. 1850-luvun lopulla ryhdyttiin järjestämään Porthanin muistopatsaan pystyttämistä puistoon. Patsashanke herätti runsaasti huomiota, sillä kyseessä oli Suomen ensimmäinen ulos pystytetty julkinen patsas. Patsaan paljastustilaisuus pidettiin 10. lokakuuta 1864. Juhlapuheen tilaisuudessa piti Elias Lönnrot.[1] Patsaan sijoituksen yhteydessä ravintola Pinella sai väistyä nykyiselle paikalleen.

Kaikkia kolmea Suurtorin alueen puistoa kunnostettiin vuonna 1885 alkaneissa töissä. Porthaninpuistoon istutettiin puita ja pensaita sekä kunnostettiin käytäviä ja nurmikoita. Kunnostustoimien syynä oli Pietari Brahen patsas, joka pystytettiin vuonna 1888 Brahenpuistoon Uudenmaankadun toiselle puolelle.[1]

1800- ja 1900-lukujen vaihtessa Porthanin patsaan ympärillä ollut rauta-aita ja sen kivijalka poistettiin ja patsaan ympärillä olleita kukkaistutuksia laajennettiin. Puisto aidattiin kaksinkertaisella rautaketjulla ja sinne istutettiin pensaita.[1]

Puisto nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintola Pinellan korjausten takia Porthaninpuistossa tehtiin laajat arkeologiset kaivaukset vuonna 2010.[2] kaivauksissa löydettiin muun muassa 1600-luvulla rakennetun rakennuksen kivijalka ja kellari, keskiaikaisista kerroksista löytyi puurakennusten jäänteitä ja oletettavasti 1200-luvulta peräisin oleva peltokerros, jossa olevat kyntöjäljet osoittavat alueen olleen ennen maanviljelyskäytössä.[3]

Puiston istutuksia on uusittu vaiheittain, muun muassa Vanhan Suurtorin laidalla olevan Kain Tapperin Ajan virta-taidetoksen pystyttämisen takia vuonna 2000 uusittiin kokonainen puurivi torin ja puiston rajakohdassa. Osa puiston puista on peräisin 1830-luvulta ja niitä on pyritty suojelemaan. Uusilla istutuksilla pyrittiin säilyttämään puiston alkuperäistä ilmettä ja puulajivalikoimaa on lisätty harkiten.[4] Kaupunki käynnisti vuoden 2011 alussa hankkeen, jossa se selvittää historiallisten puistojen arvon.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Leino, Juha: Porthanin puisto (Internet Archovessa, tallennettu 21.10.2014) 28.12.2011. Turun kaupunki. Viitattu 6.12.2015.
  2. Ojanotko, Elina: Pinellan alueella kaivaudutaan keskiaikaan 31.5.2012. Yle. Viitattu 20.7.2013.
  3. Holopainen, Suvi: Pinellan kaivaukset antavat lisätietoa ajasta ennen kaupunkia. Kaarinan Uutiset, 3.7.2010. ML-Mediat Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.7.2013.
  4. Vanhan Suurtorin alueen puiden uusiminen 12.7.2011. Turun kaupunki. Viitattu 20.7.2013.
  5. Turku selvittää historiallisten puistojensa arvoja 4.5.2011. Kuntatekniikan foorumi: KL-Kustannus Oy. Viitattu 20.7.2013.