Aivovuoto
Aivovuoto (< engl. brain drain) tarkoittaa työikäisten koulutettujen ihmisten muuttamista maasta toiseen. Tällöin alkuperämaa häviää menettäessään osaavaa työvoimaa, ja kohdemaa hyötyy saadessaan sitä.
Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulutettuja ammattilaisia vetää kehittyneisiin maihin näiden tarjoamat hyvät palkat, jotka voivat olla moninkertaisia lähtijöiden synnyinmaan palkkoihin verrattuna. Aivovuotoa aiheuttavat myös joidenkin lähtömaiden levottomat yhteiskunnalliset olosuhteet. Joillain aloilla länsimaisten teknologia-alan yritysten työvoimasta merkittävä osa voi olla maahanmuuttajia. Osa heistä on muuttanut länteen töihin, ja osa on opiskelijoita, jotka eivät ole palanneet kotimaihinsa.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivovuodon kautta kehittyvät maat menettävät tarvitsemiaan osaajia ulkomaille. Kohdemaissa, kuten Yhdysvalloissa, maahan tuleva valmiiksi koulutettu työvoima voi heikentää paikallisten vähemmistökansallisuuksien koulutustarvetta.[1]
Alkuperämaa toisaalta hyötyy kouluttamistaan henkilöistä siten, että osa koulutetuista siirtolaisista lähettää rahaa kotimaahansa vähentäen siten köyhyyttä. Siirtolaisten kotimaahansa lähettämä vuotuinen rahamäärä on Maailmanpankin mukaan moninkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna.[2]
Kehitysmaista länsimaihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin aivovuoto-ongelma on suurin kehitysmaissa. Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta siirtolaisiksi lähtevistä korkeakoulutettujen osuus on 40%, kun koko väestöstä osuus on vain neljä prosenttia. Esimerkiksi lääkärien lähteminen siirtolaisiksi lisää lääkäripulaa Afrikassa.[2] Kehitysmaat kärsivätkin eniten juuri terveydenhuollon henkilöstön maastamuutosta. Ongelman korjaamiseksi esimerkiksi Iso-Britannia on tukenut terveysalan koulutusta koulutettuja henkilöitä lähettävistä maista. Tulevaisuudessa kysynnän kehitysmaiden koulutetuista henkilöistä odotetaan kasvavan länsimaiden vanhenevan väestön vuoksi.[3]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettuja suomalaisia kuin heitä muuttaa sieltä takaisin.[4] Suomen sisäisen aivovuodon osalta esimerkiksi itäsuomalaisista korkeakoulutetuista yli puolet päätyy muualle töihin.[5] Korkeakoulutettujen muuttoliikkeestä hyötyvät erityisesti Helsingin, Tampereen ja Oulun vaikutusalueet.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Schaefer, Richard T. (toim. Schaefer, Richard T.): ”Brain Drain”, Encyclopedia of Race, Ethnicity, and Society, s. 199–200. Sage Publications, 2008. ISBN 978-1-4129-2694-2.
- ↑ a b Raportti: Aivovuoto koettelee pahiten pieniä kehitysmaita (Arkistoitu – Internet Archive) − KEPA
- ↑ Aivovuoto rikastuttaa länsimaita, kuinka käy lähtömaiden? 13.9.2009. Ihmisiä muuttoliikkeessä - tietoa ja puheenvuoroja siirtolaisuudesta: Muuttoliikkeessä-hanke. [vanhentunut linkki]
- ↑ Aivovuoto Suomesta yhä ennallaan 10.9.2008. Helsingin Sanomat.
- ↑ Aivovuoto kahmaisee yli puolet koulutetuista 9.3.2011. YLE Pohjois-Karjala.
- ↑ Aivovuoto on Turun seudun haaste 26.4.2011. Turun kaupunki. Arkistoitu 26.9.2011. Viitattu 14.6.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aivovuoto huolettaa EU:ta 2003. Helsingin yliopisto.
- Intian "aivovuoto" kääntymässä kotia kohti 20.4.2008. Uusi Suomi.
- Aivovuoto uhkaa lamassa rypevää Kreikkaa 16.9.2010. Tekniikka&Talous. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 14.6.2011.
- Aivovuoto kehitysmaista jatkuu vuolaana 3.10.2002. Ulkoasiainministeriö.
- Aivovuoto koettelee Paraguayta 16.3.2009. Maailma.net.