Raalan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raalan kartano

Raalan kartano (ruots. Råskoggård) on Uudellamaalla Nurmijärven Raalan kylässä sijaitseva kartano.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano sai alkunsa vuonna 1643, kun kolmikymmenvuotisessa sodassa Ruotsin armeijassa palvellut balttilaissyntyinen upseeri Jören Berg sai kruunulta lahjoituksena kuusi autioitunutta tilaa Raalan kylässä. Berg asui kartanossa vuoteen 1681 asti ja tuli tunnetuksi naapuriensa kanssa käymistään rajariidoista. Berg pyrki omavaltaisesti laajentamaan huonosti tuottanutta kartanoaan naapuruston talonpoikien kustannuksella, mutta näiden onnistui kuitenkin puolustaa oikeuksiaan virinneissä oikeusjutuissa.

Berg kuoli 1681 ja hänen saamansa lahjoitusmaat otettiin takaisin kruunulle vuoden 1683 reduktiossa. Vuonna 1685 maat luovutettiin kuitenkin elinikäiseksi rälssiksi Bergin köyhtyneelle leskelle Hedvig Pollille. Pollin kuoltua 1704 kartano jäi autioksi kunnes Bergin perilliset myivät sen 1708 kuninkaalliselle rahastomestari Thomas Adlercreutzille. 1700-luvulla Nurmijärven metsistä alettiin myydä puutavaraa Helsingin kautta ulkomaille vietäväksi. Vienti muodostui aluksi nelikulmaisiksi veistetyistä hollantilaisista tukeista eli pelkoista mutta pian aloitettiin myös sahatavaran vienti. Raalan kartanolla oli Nukarinkosken rannalla oma vesisaha johon hankittiin ensimmäisenä Suomessa ohuet hollantilaiset sahanterät joiden avulla sahaus nopeutui ja samasta puumäärästä saatiin enemmän sahatavaraa.

Kartano kuului Adlercreutzin suvulle aina 1900-luvun alkupuolelle ja kartanolla oli 1800-luvulta alkaen huomattava määrä torppia. Vuonna 1904 kartano myi suuren osan torpistaan itsenäisiksi maatiloiksi. Kartanon omistanut Anders Gustav Adlercreutz perusti 1899 Tuusulan Jokelan kylään Kolsan tiilitehtaan (Kolsa tegelbruk). Tämä tehdas myytiin v. 1907 helsinkiläisten liikemiesten perustamalle Kolsan Maatila- ja Tiilitehdas Osakeyhtiölle.

Vuodesta 1909 Raalan kartano on ollut Palhon suvun omistuksessa. Tuolloin sen ostivat veljekset, senaattori Johannes Peltonen ja teologian tohtori August Peltonen. Suku on kotoisin Vesilahdesta Palhon kartanosta.

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanon puinen empiretyylinen päärakennus on peräisin vuodelta 1848 ja sen ympärillä on kartanopuisto. Kartanon vanha päärakennus joka palveli aikansa muun muassa väentupana tuhoutui tulipalossa 1941. Kartanon pihapiirissä on kivinen viljamakasiini, kaksi asuinrakennusta ja aitta jotka ovat peräisin 1800-luvulta sekä vuodelta 1900 oleva navetta. Kartanon rakennukset sijaitsevat laajan peltoaukean vieressä kallioisella kukkulalla.

Aleksis Kivi ja Raalan kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raalan kartano oli esikuvana Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Viertolan kartanolle. Kartanolla oli aina 1900-luvun alkuun saakka suuri härkäkarja ja kartanon laaja härkähaka ulottui Raalasta kilometrin päähän Myllymaan tien varteen. Seitsemän veljeksen Hiidenkivenä on pidetty vanhan kolmostien varrella Nukarin tienhaarassa sijaitsevaa kiveä vaikka se onkin varsin matala. Sen sijaan Raalan kartanon välittömässä läheisyydessä oleva suuri kivenlohkare olisi sopinut paremmin veljesten pakopaikaksi härkälaumalta.

Aleksis Kiven elinaikana kartanon isäntänä oli Engelbert Sten Svante Gustaf Adlercreutz (1829–1881). Kiven isä Erik Johan Stenvall ja veljet Emanuel ja Alpertti tekivät kartanossa säännöllisesti räätälintöitä usein viikkojen ajan. On myös väitetty, että Kiven isä olisi ollut kartanoa 1700-luvun lopulla isännöineen Carl Henrik Adlercreutzin avioton poika.

Syyskuussa 1855 kartanossa vietettiin kaksoishäitä kun Kiven veli Juhani meni naimisiin kartanon sahan kirjanpitäjän Henrik Lindforsin tyttären Hilda Amanda Lindforsin kanssa ja Emanuel-veli nai kartanon sisäkön Charlotta Nemlanderin. Kartanon pehtori Carl Gustav Lindforsin pojat Svante Gustaf ja Bernt Vilhelm kävivät Aleksis Kiven kanssa Helsingin yläalkeiskoulua. Aleksis Kivi oli läheinen ystävä myös heidän nuoremman sisarensa Hilda Sofia Lindforsin kanssa. Emanuel Stenvall ja hänen poikansa Raalan kylän postimestarina toiminut Arvid Stenvall (1866–1938) asuivat koko ikänsä kartanon piirissä sen vanhassa päärakennuksessa, joka palveli väentupana ja sittemmin Raalan kylän postitoimistona.[1]

Raalan kartanossa syntyi myös säveltäjä Berndt Sarlin (1886–1971). Hän käytti nimimerkkiä R. Raala.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kuvia Raalasta, Arvid Stenvallin kodista, Suomen Kuvalehti, 26.11.1938, nro 47, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raalan_kartano&oldid=21967480”