Vantaan jätevoimala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vantaan jätevoimala
Jätebunkkeri

Vantaan jätevoimala on Vantaalla 17. syyskuuta 2014 käyttöönotettu jätteenkäsittelylaitos, jota operoi Vantaan Energia. Kyseessä on Suomen suurin jätevoimala, ja sen rakennuskustannukset olivat 300 miljoonaa euroa. Se sijaitsee Porvoonväylän ja Kehä III:n liittymän koillispuolella.[1] Voimalan valmistavat rakennustyöt alkoivat syksyllä 2011, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012, ja koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014, jolloin ensimmäiset jäte-erät paloivat.[2]

Laitoksessa poltettavat jätteet ovat peräisin Uudeltamaalta, alueelta, joka ulottuu Hangosta Porvooseen ja Helsingistä Nurmijärvelle. Jätekuormia voimala ottaa vastaan 100–150 päivittäin. Ne toimittavat voimalaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy Uudeltamaalta.[1][2] Lisäksi laitokseen tuodaan jätteitä poltettavaksi Turun seudulta Lounais-Suomen jätevoimalaitoshankkeen viivästymisen vuoksi.[3]

Jätteenpolttolaitos polttaa vuosittain 340 000 tonnia sekajätettä. Laitos tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun jäte ei enää päädy sellaisenaan kaatopaikoille.[2] Polton tuloksena muodostuu vuosittain 60 000 tonnia kattilan pohjakuonaa, 13 100 tonnia savukaasunpuhdistuksen sivutuotteita ja 5 600 tonnia talteenotettua lentotuhkaa.[4] Vuonna 2017 Vantaan Energia ilmoitti laitoksen polttaneen yli miljardi kiloa jätteitä[5]

Jäte otetaan vastaan alipaineistettuun jätebunkkeriin, johon voidaan säilöä väliaikaisesti 1,5 miljoonan ihmisen 10 päivän aikana tuottamat jätteet.[1] Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, jonka Vantaan Energia ilmoittaa olevan toimintavarma ja maailmanlaajuisesti käytetyin jätteenpolttotekniikka. Laitoksessa on kaksi täysin erillistä 64 MW tehoista kattilalinjaa[4], jotka polttavat kukin 11 kiloa jätettä sekunnissa. Lisäksi polttoaineena käytetään maakaasua, jonka sanotaan lisäävän voimalan energiatehokkuutta.[2] Polton lämpöenergia otetaan talteen höyryprosessiin, jossa kuumalla höyryllä tuotetaan sähköä höyryturbiinilla ja hukkalämpö otetaan talteen kaukolämpöveteen. Kaukolämpövettä lämmitetään lisäksi ennen savupiippua olevalla savukaasujäähdyttimellä.[4]

Kattiloissa jätteet poltetaan lähes tuhannen asteen lämpötilassa, mikä eliminoi suuren osan haitallisista yhdisteistä. Savukaasuista otetaan talteen vuosittain noin 7 000 tonnia erilaisia aineita, lähinnä raskasmetalleja, jotka Ekokem hävittää. Kuona sekä leijutuhka viedään Ämmässuon kaatopaikalle, ja soramainen pohjakuona hyödynnetään maanrakennuksessa. Tuhkan hyötykäyttöä selvitellään.[1][2]

Voimala tuottaa vuodessa 920 gigawattituntia (GWh) kaukolämpöä eli Vantaan kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä noin puolet ja 600 GWh sähköä eli kaupungin tarvitsemasta sähköstä vajaan kolmanneksen. Voimalan ansiosta Vantaan fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee liki kolmanneksella ja Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt viidenneksellä. Päästövähennysten lisäksi kaukolämpötuotanto on edullisempaa kuin muita polttoaineita käytettäessä. Käyttöönoton jälkeen kaukolämmön hintaa Vantaalla voitiin laskea useaan kertaan.[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Marja Salomaa: Voimalassa jäte palaa tauotta. Helsingin Sanomat, 17.9.2014, s. A 16. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b c d e Vantaan Energia: Jätevoimalahanke Viitattu 19.9.2014.
  3. Turun ja Salon seudun polttokelpoinen jäte jatkossa energiaksi kolmessa maassa. Aamuset, 12.1.2017. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c Vantaan Energia: Vantaan Jätevoimala Viitattu 3.4.2017.
  5. a b Mervi Suorsa: Pääkirjoitus. Energia Virtaa, , 19. vsk, nro 2/2017, s. 2. Vantaa: Vantaan Energia Oy. ISSN 1456-7091. suomi
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.