Aaro Jalkanen
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Monet lähteet antavat erilaisen ja monipuolisemman kuvan Jalkasen elämästä. Ensimmäinen Amerikan-jakso esimerkiksi oli jo nuorena, ylioppilaaksi hän pääsi ruotsinkielisestä koulusta, toimittajaura oli paljon laajempi Päivälehteä myöten, samoin diplomaattiura ym. Merkitsin Kirjallisuutta-osioon Niskasen teoksen, joka olisi ehkä hyvä lähde. |
Aaro Johannes Jalkanen (8. lokakuuta 1875 Rautalampi – 14. huhtikuuta 1960 Helsinki)[1] oli suomalainen varatuomari ja kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa pääkonsulina Pietarissa sekä diplomaattina Yhdysvalloissa. Musiikin historiaan hän on jäänyt ”Kallavesj”-laulun sanoittajana.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkasen vanhemmat olivat tilanomistaja Petter Juho Jalkanen ja Fredrika Varis. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion yksityislyseosta 1896 ja hän suoritti oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1908. Jalkanen sai varatuomarin arvon 1911. Tämän jälkeen hän toimi asianajajana Kuopiossa. Jalkanen työskenteli myös Raumalla ilmestyneen Länsi-Suomen ensimmäisenä päätoimittajana.
Kuopiossa juristi Jalkanen säilytti 1900-luvun alussa toimistossaan osaa maahantuodusta aktivistien aselastista. Santarmit saivat kuitenkin kuulla asiasta ja hän joutui pakenemaan 1914 Yhdysvaltoihin. Siellä hän opiskeli kielitaitoisena sekä Harvardin yliopistossa että Minnesotassa ja hankki myös pappisvihkimyksen. Jalkasesta tuli lähetystöneuvos 1930 ja hän toimi Suomen pääkonsulina Montrealissa 1932–1939.
Vuonna 1916 Yhdysvalloissa asuessaan Jalkanen kuuli suomalaisten siirtolaisten juhlissa virolaisen kuorolaulun "Vieraalla maalla" (Yksinäin täytyy pois mun rientämäin), joka oli hänelle ennestään tuntematon. Kyseessä oli Johannes Kappelin sävellys Ado Grenzsteinin runoon ”Võõrsil” (Üksinda pean võõrsil rändama), joka oli suomennettu vuonna 1884 Jyväskylässä vietettyjen Suomen ensimmäisten laulujuhlien ohjelmaan.[2] Jalkanen oli harrastanut ennenkin laulujen sanoittamista muiden säveliin ja päätti aloittaa sanoitustyön. Koti-ikävä kanavoitui lauluun ”Kallavesj”, josta tuli suosittu sekä Amerikassa että Suomessa.
Aaro Jalkaselle on pystytetty vuonna 1980 arkkitehti Kaj Michaelin suunnittelema muistokivi Kuopion Puijonsarventien näköalapaikalle.[3]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kallawes'. Kuopio 1926.
- Kallavesj. Johannes Kappelin säveltämä virolainen kuorolaulu. Sanoitus.
- Kaksi laulua. Kallavesj. Kirjoittanut Aaro Jalkanen. Pohjois-Savon Kirjapaino, Kuopio.
- Savon mua. Kallaves' . Suomen Leipuriliitto. Helsinki 1937.
- Kallavesj ja Savolaisen laulu. Kirjapaino Oy Savo. Kuopio 3. joulukuuta 1944.[1]
Myös tietokirjallisuutta, julkaisemattomia runoja, pakinoita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuopion kaupunkilehti 16.04.2010, Kallavesj`-laulu syntyi maanpaossa [vanhentunut linkki]
- Monitori -lehti 1/2005
- JALKANEN Aaro Johannes. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Puijo-sivusto : Aaro Jalkanen (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Aaro Jalkanen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pekka Linnainen: Suomalaiset sävelet Viron laulujuhlilla Estofennia. 4.12.2020. Viitattu 23.7.2022.
- ↑ pohjois-savonmuisti.fi, Aaro Jalkanen (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niskanen, Markku: Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta. Talousviestintä, 2016. ISBN 9789529379972.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Savolaisten korkea veisu, Kallavesj-laulu ja Aaro J. Jalkasen elämä. (Arkistoitu – Internet Archive) - Pentti Tuovisen luento Aaro Jalkasen elämänvaiheista
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
