Diglossia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kielitieteen alalla diglossiaksi kutsutaan tilannetta, jossa yhteiskunnassa puhutaan samanaikaisesti kahta (yleensä läheistä sukua olevaa) eri kieltä. Kielistä toista käytetään virallisissa yhteyksissä sekä hallinnossa, ja sillä on korkeampi status, kun taas toinen, yleensä paikallinen kieli, on kansan jokapäiväisessä käytössä.[1]. Usein korkeammasta kielestä suodattuu paikalliseen kieleen sanoja sekä kieliopillisia muotoja, joskin yleensä hieman muunnettuna. Diglossia liittyy kielen ja yhteiskunnan suhteeseen, ja kuuluu näin ollen sosiolingvistiikan alaan.

Käsitteestä erotetaan yleensä vielä endoglossinen ja eksoglossinen diglossia. Endoglossisessa diglossiassa saman kielen eri variaatioilla on omat käyttötilanteensa. Esimerkki tästä on arabia (murteet ja standardiarabia eli koraaniarabia). Eksoglossisessa diglossiassa kahdella eri kielellä on omat käyttötilanteessa kuten esimerkiksi Paraguayssa (espanja ja guarani).[2].

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termin keksijänä pidetään kreikkalaista kielitieteilijä Ioannis Psycharista. Alun perin ranskan kieleen käännetty termi on käännös kreikan sanasta διγλωσσία, 'kaksikielisyys'.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diglossia | linguistics Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  2. Sayahi, Lotfi: Diglossia Oxford Bibliographies. 29.5.2019. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.