Bosniakit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bosniakit
Kokonaismäärä 2,4–4,4 miljoonaa
Asuinalue Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Kroatia, Slovenia, Makedonia, Montenegro
Kieli (kielet) bosnia
Uskonto (uskonnot) sunna islam
  Bosnia ja Hertsegovina.
  Bosniakkien pääasialliset asumaalueet.

Bosniakit eli bosnjakit (bosniaksi Bošnjaci) ovat slaavilainen kansa, joka pääasiassa muodostuu Bosnia ja Hertsegovinan muslimeista. Bosniakit muodostavat Bosnia ja Hertsegovinan väestöstä 48 prosentin osuuden. Heitä asuu vähemmistönä myös muun muassa Serbiassa, Montenegrossa, Kosovossa ja Makedoniassa kuten myös muissa entisen Jugoslavian maissa. Nykyään bosniakkien kieltä kutsutaan bosnian kieleksi.

Länsimaissa bosniakkeja kutsutaan usein Bosnian muslimeiksi, mikä on virheellinen nimitys, sillä kaikki bosniakit eivät ole muslimeja eivätkä kaikki Balkanin muslimit bosniakkeja. Bosnia ja Hertsegovinan muslimit ovat turkkilaisvallan aikoina islamin uskoon kääntyneitä slaaveja. Suurin osa (noin 90 prosenttia) bosniakeista on yhä islaminuskoisia, mutta uskonto ei heille ole kovinkaan määräävässä asemassa. Bosniakkien kansallistunne ei ole koskaan ollut yhtä voimakas kuin alueen serbien tai kroaattien. Muslimieliitti on liittoutunut joskus serbien, joskus kroaattien kanssa. Toisessa maailmansodassa bosniakit olivat monesti Saksan puolella. Titon Jugoslavia voimisti muslimien asemaa, mikä herätti serbeissä vastustusta.

1990-luvun alkupuolella Bosnia ja Hertsegovinan muslimit joutuivat Bosnian sodassa ankaran vainon kohteeksi. Heitä surmattiin joukoittain. Jugoslavian aikoina bosniakkien ja muiden muslimikansojen kansallisuudesta käytetty nimitys oli muslimi. Ennen ensimmäistä Jugoslaviaa, jota kutsuttiin serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnaksi sekä ortodoksit, katoliset että muslimit käyttivät itsestään nimitystä bosniakit. Myöhemmin serbien painostuksesta Jugoslaviassa pyrittiin tuhoamaan bosniakkilainen kansallinen identiteetti mm. kieltämällä heidän nimensä perustuslaissa.