Alija Izetbegović

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alija Izetbegović
Alija Izetbegović oli merkittävä bosniakkipoliitikko ja kiistanalainen hahmo.
Alija Izetbegović oli merkittävä bosniakkipoliitikko ja kiistanalainen hahmo.
Bosnia ja Hertsegovinan 1. presidentti
Pääministeri Jure Pelivan
Mile Akmadžić
Haris Silajdžić
Hasan Muratović
Edeltäjä Obrad Piljak
Seuraaja Živko Radišić
Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston 1. bosniakkijäsen
Seuraaja Halid Genjac
Henkilötiedot
Syntynyt8. elokuuta 1925
Bosanski Šamac, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta (nykyään Bosnia ja Hertsegovina)
Kuollut19. lokakuuta 2003 (78 vuotta)
Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina
Ammatti asianajaja
aktivisti
filosofi
kirjailija
poliitikko
Puoliso Halida Repovac
Tiedot
Puolue Stranka demokratske akcije (SDA)
Uskonto sunni-islam
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Alija Izetbegović (bosn. (kyrillinen), Алија Изетбеговић, 8. elokuuta 192519. lokakuuta 2003) oli bosnialainen muslimiaktivisti, filosofi, poliitikko, Bosnia ja Hertsegovinan presidentti 19901996 sekä Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston jäsen 19962000.

Hän kirjoitti joitain kirjoja, joista merkittävin on Islam idän ja lännen välillä (1982), jossa hän sovitteli sunni-islamia demokraattiseen järjestelmään.[1] Izetbegović tuomittiin huhtikuussa 1983 Sarajevossa vankilaan kahdentoista muun kanssa. Izetbegovićin syyte oli että hän oli kirjoittanut kymmenen vuotta aiemmin "Islamilaisen julistuksen." Syytettyjä syytettiin islamilaisesta fundamentalismista ja yrityksestä muuttaa Bosnia islamilaiseksi valtioksi.[2]

Hän opiskeli lakia Sarajevon yliopistossa ja työskenteli lakimiehenä kahdessa suuressa yhtiössä.[1] Vuonna 1990 Izetbegović perusti bosniakkien uskonnollis-kansallismielisen SDA-puolueen joka sijoittautui poliittisella kentällä konservatiiviseen maltilliseen oikeistoon.

Izetbegović siirtyi nuoruuden jyrkästä islamilaisuudestaan kannattamaan pikemminkin monikansallista Bosnia-Hertsegovinaa. Serbit pitivät häntä sotapropagandassaan kovan linjan islamilaisfundamentalistina. Bosnian sodassa Bosnia-Hertsegovinan presidentti Izetbegović taisteli säilyttääkseen Bosnian yhtenäisenä, demokraattisena ja monikansallisena, kun samaan aikaan serbi- ja kroaattiseparatistit pyrkivät eroamaan siitä. 1990-luvulla Izetbegović kampanjoi avoimesti uskonnollisin tunnuksin, mikä ei lieventänyt kristittyjen serbien ja kroaattien pelkoja islamilaisesta Bosniasta.[3]

Izetbegović hylkäsi rauhansuunnitelman toisensa jälkeen laskelmoiden, että viimein länsimaiden oli toimittava serbejä vastaan.[1] Hän hylkäsi ennen Bosnian sotaa esitetyn Carringtonin-Cutleiron rauhansuunnitelman, jonka oli ehtinyt allekirjoittaa. Suunnitelma olisi jakanut Bosnia-Hartzegovinan kolmeen etnisen ryhmän mukaiseen kantoniin Sveitsin mallin mukaisesti. Izetbegovic vetäytyi sopimuksesta maassa vierailleen Yhdysvaltain Jugoslavian lähettilään Warren Zimmermanin kehotuksesta hieman ennen sodan alkua. Izetbegović halusi yhtenäisen, itsenäisen Bosnian, ja sota oli hänen mielestään hinta, joka oli siitä maksettava. Sodan aikana Izetbegović johdolla Bosnia myös hylkäsi Oven-Stoltenbergin rauhanehdotuksen liikaa serbejä suosivana. Daytonin rauhansopimus oli Izetbegovićille tappio, koska se jakoi Bosnian. Länsimaiden sijaan Izetbegović sai apua Iranista ja Saudi-Arabiasta, jotka toimittivat rahaa, aseita ja taistelijoita.[1]

Länsimaiden media tuki Izetbegovićia, jolla oli maine jonkinlaisena väkivallattomuuteen pyrkivänä "gandhina."[1] Yhdysvaltalainen diplomaatti - joka osallistui Bosnian sodan päättäneisiin rauhaneuvotteluihin - Richard Holbrook sanoi, että "En usko, että tämä valtio (Bosnia) olisi olemassa ilman häntä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä, mutta toistan: Ilman häntä Bosnia-Hertsegovinaa ei olisi olemassa."

  1. a b c d e Politics Obituaries: Alija Izetbegovic, Telegraph
  2. Yugoslavia: a history of its demise, tekijä: Viktor Meier, sivu 21
  3. Bosnian Leader Hails Islam at Election Rallies, NYT

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]