Työvoimapula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työvoimapula tarkoittaa työmarkkinoiden tilannetta, jossa työvoiman tarjonta ei riitä täyttämään kysyntää esimerkiksi jollain alalla tai maantieteellisellä alueella.

Pula työvoimasta voi olla kroonista, kausittaista, paikallista tai suhdannehuippuhin liittyvää. Matalapalkka-alojen krooninen työvoimapula johtuu tyypllisesti siitä, että työnantajat tarjoavat jatkuvasti niin pientä palkkaa, että sillä on vaikea tulla toimeen[1]. Työvoimapula lisää myös työn kuormittavuutta, joka voi saada loputkin työntekijät vaihtamaan alaa[2].

Suhdannehuipuilla yritykset saavat kaupattua tuotteitaan niin paljon, että niitä tuottamaan pitäisi löytää nopeasti lisää työvoimaa. Suhdannetyövoimapulaa voi olla vaikea korjata oman maan työvoimalla, koska uusien työntekijöiden kouluttautumiseen kuluu aikaa[2].

Kausittainen työvoimapula koskettaa aloja, joilla on lyhyt sesonki. Myös vientituotteita valmistavat yritykset kohtaavat kausittaista pulaa työvoimasta.

Suomessa ei ole absoluuttista työvoimapulaa, vaan kyseessä on kohtaanto-ongelma, jossa työttömien koulutus ja kokemus ei pätevöitä hakemaan tarjolla olevia työpaikkoja. Maantieteellinen kohtaanto-ongelma syntyy siitä, että avoimet työpaikat eivät synny sinne, missä työttömät ja heidän perheensä asuvat.[3] Tällöin syntyy paikallinen työvoimapula.

Työvoimapulaa esiintyy etenkin terveydenhuollon työpaikoilla, jossa vallitsi vuonna 2013 suurin pula hammaslääkäreistä ja suuhygienisteistä[4]. Vuonna 2014 oli yli myös tuhat avointa terveyskeskuslääkärin virkaa, johon ei riittänyt työnhakijoita. Maassa on vallinnut pitkään myös pulaa erikoislääkäreistä ja etenkin psykiatreista. Vuonna 2002 valmistuneen selvityksen mukaan lähes kolmannes psykiatrinviroista on täyttämättä[5]. Myös vanhustenhuolto tarvitsee lisää koulutettua henkilökuntaa. Siivousalalla puolestaan ei vallitse vastoin yleistä käsitystä työvoimapulaa, sillä työttömiä siivoajia on kaksi kertaa enemmän kuin siivousalan avoimia työpaikkoja[6].

Jos talous toimii normaalisti, työvoimapula johtaa alan palkkojen nousuun, jolloin työvoimapula poistuu[7]. Tätä ei ole kuitenkaan tapahtunut esimerkiksi ravintola-alalla, minkä vuoksi alan työvoimapula on kroonistunut[8].

Työvoimapula pienentää yritysten voittoja ja näin ollen on siis haitallista yritysten omistajille. Työntekijöiden näkökulmasta sopiva työvoimapula on positiivinen asia, koska se lisää avointen työpaikkojen määrää ja parantaa usein myös palkkatasoa. Esimerkiksi lääkäriliitto vastustaa sitä, että kroonista lääkäripulaa helpotettaisiin kouluttamalla lisää lääkäreitä. Työnantajat kilpailevat nykyisin sekä vastavalmistuneista että valmistumattomista lääkäreistä esimerkiksi rekrytointifirmojen avulla, hyvällä perehdytyksellä, joustavilla työehdoilla ja kilpailukykyisellä palkkauksella.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työllisyys | Mikseivät työvoimapulasta kärsivät yritykset ole valmiita korottamaan palkkoja? Asiantuntijat kävivät läpi alojen esittämät ratkaisut Suomen työvoimapulaan Helsingin Sanomat. 23.10.2021. Viitattu 28.10.2021.
  2. a b Suhdanne | Poliitikot ja etujärjestöt kauhistelevat Suomea riivaavaa työvoimapulaa, mutta tutkijoiden mukaan sellaista ei välttämättä edes ole Helsingin Sanomat. 13.9.2021. Viitattu 28.10.2021.
  3. Suhdanne | Poliitikot ja etujärjestöt kauhistelevat Suomea riivaavaa työvoimapulaa, mutta tutkijoiden mukaan sellaista ei välttämättä edes ole Helsingin Sanomat. 13.9.2021. Viitattu 28.10.2021.
  4. 4,7 työtöntä / avoin työpaikka – tämäkö työvoimapula? http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001817859.html?page=showSingleNews&newsID=201316500&c=mobile&rss=mob
  5. Psykiatripula - lääkärivajeen unohdettu saareke. http://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/psykiatripula-laakarivajeen-unohdettu-saareke/
  6. 4,7 työtöntä / avoin työpaikka – tämäkö työvoimapula? http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001817859.html?page=showSingleNews&newsID=201316500&c=mobile&rss=mob
  7. Yhteiskuntaoppi, WSOY 1965
  8. © Kirjoittaja(t) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Helsinki 2019ISBN 978-952-343-303-8 (verkko); ISSN 2323-363X (verkko), http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-303-8www.thl.fTyöpaperi 9/2019Anna-Maria Isola & Erika MäntyläMiksi ravintola-ala ei houkutteletyöttömiä työnhakijoita? https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137757/URN_ISBN_978-952-343-303-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  9. Antti Seppälä: Valmistuvat lääkäriopiskelijat: henkilökunnan tuki on palkkaa parempi houkutin – terveyskeskuksissa täyttämättä lähes 230 lääkärin paikkaa YLE Uutiset. 17.1.2019. Viitattu 17.1.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.