Ilmastopakolaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmaston lämpenemisen tulevaisuudessa todennäköisesti aiheuttamia luonnonkatastrofeja.
  Pienet saaret ja suistot altistuvat sään ääri-ilmiöille
  Sopivia alueita ilmastopakolaisten asuttamiseksi

Ilmastopakolainen eli hätäsiirtolainen on henkilö, joka muuttaa toisaalle elinkelvottomaksi saastuneesta asuinympäristöstään. Elinympäristön tuhoutumisen syynä voi olla luonnonkatastrofi tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus.[1] Ilmastopakolaisuuden taustalla voi olla myös paikallisen ilmaston muuttuminen tai ympäristökatastrofi.lähde?

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR arvion mukaan vuosina 2008–2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.[2] Vuonna 2016 yli 16 miljoona ihmistä joutui jättämään kotinsa ilmastoon ja säähän liittyvistä syistä.[3] Puolestaan vuonna 2020 maailmassa lähes 40 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien takia.[4] Maailman noin 80 miljoonasta pakolaisesta valtaosa, yli 80 prosenttia, on kehittyvissä maissa.[5]

On kuitenkin vaikea tehdä arvioita siitä, kuinka paljon kansainvälisiä rajoja ylittäviä ilmastopakolaisia on tulevaisuudessa, koska ilmastopakolaisuuden käsitteen määritteleminen on hankalaa eikä siihen ole vielä otettu kantaa kansainvälisillä sopimuksilla.[5]

Ilmastotutkijoiden tarkentuvat arviot maapallon kehityksestä antavat kuitenkin yhä enemmän viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksesta tulee jatkossa entistä merkittävämpi tekijä muuttoliikkeiden syiden joukossa.[6]

Ilmastopakolaisuuden käsite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastopakolaisuutta ei virallisesti ole kansainvälisen sopimusten mukaan olemassa. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä perustuu Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimukseen vuodelta 1951. Sopimus määrittelee pakolaisen ihmiseksi, jota vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.[5]

Ympäristön muutosten tai ympäristökatastrofien takia kodeistaan pakenevat ihmiset eivät siis sovi tuon sopimuksen määritelmään. Muutamissa maissa on luotu alustavia järjestelmiä, joissa ympäristösyistä pakeneva voi saada oleskeluluvan kyseisen syyn perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole tavallista, eikä kyse ole turvapaikasta.[5]

Keskustelu kansainvälisten sopimuksien määritelmien uudistamisesta ei ole yksinkertaistä.[5] Osa päätöksentekijöistä ajattelee, että pakolaisen määritelmää pitäisi ehdottomasti laajentaa.[5] Toiset taas ajattelevat, että laajentaminen tekisi pakolaismääritelmästä poliittisesti paljon nykyistä heikomman.[5]

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR onkin ollut hyvin varovainen siinä, miten se määrittelee pakolaisen. Järjestö painottaa pakolaisuudesta puhuessaan konflikteja ja humanitaarisia syitä, jotka ovat mukana virallisessa määritelmässä. Suomen YK-liitto totesi vuoden 2020 tammikuussa, että on selvää, että silloisessa maailmantilanteessa pakolaisen määritelmän ja pakolaissopimuksen avaaminen ei välttämättä johtaisi pakolaisjärjestelmän parannuksiin.[5]

Yhdistyneiden kansakuntien siirtolaisjärjestön IOM:n ilmastonmuutokseen keskittyneen osaston johtaja Dina Ionesco on toivonut, että maailma puhuisi ennemminkin ilmastosiirtolaisista kuin ilmastopakolaisista. Ionesco on huomauttanut, että järjestelmän muuttamisen lisäksi ilmaston vuoksi muuttavat henkilöt liikkuvat pääosin maiden rajojen sisällä. Näin ollen hitaiden ympäristön muutosten seurauksena liikkeelle lähtevät ihmiset eivät useimmiten lähde liikkeelle suoranaisesti pakon alla, vaan harkinnan seurauksena. Niin on, vaikka heillä olisikin vähän vaihtoehtoja vähän. Tilanne on siis toinen kuin vaikkapa sotaa paetessa.[5]

Ionesco on myös muistuttanut, että lmastonmuutoksen vaikutusten erottaminen muista syistä, etenkin sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista, voi myös osoittautua lain näkökulmasta lähes mahdottomaksi. Jos määritelmä lisättäisiin pakolaismääritelmään, voisi turvapaikkaprosesseista tulla nykyistäkin haastavampia.[5]

Ilmastopakolaiskeskustelun hankaluutta lisää, että ilmastonmuutokseen liittyvistä syistä siirtolaisiksi lähteneet aika harvoin kysyttäessä sanovat lähdön syyksi ilmastonmuutoksen. Kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus vaikeuttaa maanviljelyä, viljelyn kannattavuus laskee ja ihmiset saattavat jäädä ilman töitä. Heidän pitää etsiä uusi työpaikka, ja jos niitä ei ole lähellä, he saattavat lähteä siirtolaisiksi etsimään työtä muualta. He eivät tavallisesti lähde kauemmas kuin tarve vaatii. Useimmiten he muuttavat lähimpään mahdolliseen kaupunkiin tai enintään kausitöihin ulkomaille. Valtaosa ilmastoon liittyvästä siirtolaisuudesta onkin siis liikettä maaseutuympäristöistä kaupunkeihin tai kausityöläisiksi ulkomaille.[5] Kuitenkin vuonna 2017 Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen totesi, että valtaosa ilmastopakolaisista on liikkunut kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat jatkossa ulottua kauemmas.[2] Tuolloin hän totesi, että on hankala arvioida, monenko vuoden päästä ilmastopakolaiset saapuvat Suomeen.[2]

Siirtolaiskompakti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 hyväksytty siirtolaiskompakti on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka tunnustaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen muuttoliikkeen syynä. Ida Schauman Suomen Pakolaisavusta on todenut, että syyn mainitseminen on ehkäpä tärkein asia kompaktissa.[5]

Kompaktissa kirjoitetaan ympäristökysymyksistä laajalti, ja käsitellään niiden vaikutuksia muuttoliikkeeseen sekä mahdollisia ratkaisuja asiaan. Kompaktista neuvotellessa monet maat pitivät ilmaston ja ympäristön mukaan saamista sopimukseen keskeisenä tavoitteena. Vertailun vuoksi samaan aikaan neuvotellussa pakolaiskompaktissa ilmastonmuutos mainitaan vain kerran.[5]

Ilmastopakolaisuuden syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastopakolaisuutta seuraa sekä nopeista että hitaista ympäristön muutoksista kuten kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisten sääilmiöiden kuten hurrikaanien, syklonien, tulvien ja tornadojen lisääntymisestä, pitenemisestä ja voimistumisesta.[7]

Ilmastopakolaisuus tulevaisuudessa ja sen määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmaston lämpenemisen odotetaan merkittävästi lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa. Professori Norman Myers Oxfordin yliopistosta arvioi vuonna 2005, että ympäristöpakolaisia voi olla 200 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.[8]

Vuonna 2017 Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen totesi, että kansainvälisen yhteisön teot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaikuttavat siihen, lasketaanko tulevina vuosikymmeninä ilmastopakolaisten määrää sadoissa miljoonissa vai sitä pienemmissä luvuissa.[2]

Vuonna 2018 Maailmanpankki arvioi, että ilmastonmuutoksen kiihtyminen maailman kolmella tiheällä asutulla alueella tarkoittaa, että yli 140 miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan oman maansa rajojen sisällä vuoteen 2050 mennessä. Riskialueita ovat Saharan eteläpuoleinen Afrikka, Etelä-Aasia sekä Latinalainen Amerikka, joissa on yhteensä yli puolet maailman väestöstä.[5] Vuonna 2018 puolet Somalian sisäisistä pakolaisista oli ilmastopakolaisia.[3]

Vuonna 2019 IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli) arvioi, että 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan lopussa jopa 150 miljoonaa pakolaista etsii uutta olinpaikkaa.[6]

Vuonna 2020 Amnesty kokosi yhteen erilaisia arvioita ja totesi, että kaiken kaikkiaan pakolaisia oli fmaaenemmän kuin koskaan aiemmin. Jopa yksi prosentti koko maailman väestöstä oli tuolloin joutunut lähtemään kotoaan. Heistä 26 miljoonaa oli paennut kotimaansa ulkopuolelle ja saanut pakolaisaseman. Amnestyn mukaan pakolaisuuden tulevaisuudenkuvat ovat kuitenkin vielä synkemmät, sillä kotinsa menettävien määrä maailmassa saattaa jopa kymmenkertaistua muutaman vuosikymmenen aikana, jollei ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa päästä eteenpäin. Kotimaansa sisällä ja maan rajojen ulkopuolelle ilmastonmuutosta pakenevien yhteenlaskettu määrä saattaa Amnestyn kokoamien arvioiden mukaan kuitenkin nousta huomattavasti. Eräissä arvioissa ja ennusteissa kirjoitetaaan jopa 200 miljoonasta tai jopa miljardista ilmastonmuutosta pakenevasta.[9]

Ilmastonmuutoksen takia esimerkiksi seitsemäsosa bangladeshilaisista saattaa joutua jättämään kotinsa vuoteen 2050 mennessä. Jo pelkän merenpinnan nousun takia jopa 18 miljoonaa bangladeshilaista voi tuohon mennessä joutua jättämään kotinsa, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa koko maailman pakolaismäärästä vuonna 2020.[9]

Käänteinen ilmastonmuutos vähentää ilmastopakolaisuuden määrää.

Ilmastopakolaiset ja Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat maapallon kolkat muuttuvat asuinkelvottomiksi tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Myrskyt ja muut luonnonkatastrofit pyyhkivät altaan kyliä, kaupunkeja ja saarivaltioita. Sen sijaan Suomen ja muun Pohjois-Euroopan houkuttelevuus alueena kasvaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa sadot voivat olla entistä suurempia ja puut kasvaa vauhdikkaammin, mutta myös riskejä on enemmän. Esimerkiksi myrskytuhot ja kasvitaudit yleistyvät. Suomalaiselle metsä- ja maataloudelle ja ruuantuotannolle ilmastonmuutos on sekä mahdollisuus että uhka.[2]

Suomessa ei ole juuri varauduttu ilmastopakolaisiin. Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla ei ollut vuonna 2017 erillistä ohjeistusta ilmastopakolaisuuteen liittyvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn. Toisaalta sellaisia hakemuksia ei oltu vuoteen 2017 mennessä vastaanotettukaan. Luonnonkatastrofien heikentämät asuinolosuhteet on voitu mainita hakemuksissa muiden syiden joukossa. Ilmastopakolaisuudesta on kyllä virastossa keskusteltu, sillä se päivitti Somalian-hakemusten käsittelyohjeita, ja niissä otetaan huomioon kuivuus, josta maassa on kärsitty.[2]

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen totesi vuonna 2017, että hän ei lähtisi muokkaamaan kansainvälisiä sopimuksia ilmastopakolaisuuden helpottamiseksi, vaan keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan.[2]

Suomen osuus maailman bruttokansantuotteesta on Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan noin 0,35 prosenttia. Jos Suomi ottaisi sen verran ilmastopakolaisia 150 miljoonasta ihmisestä, se tarkoittaisi yli 500 000 ilmastopakolaista Suomeen. Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti on arvioinut, että rankka lämpötilan nousu ja kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista johtaisivat myös kriiseihin ja jopa sotiin maailmalla. Uhka on mahdollinen myös Suomessa.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 631. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
  2. a b c d e f g Suomesta tulee ilmastopakolaisille houkutteleva sijainti – ilmastonmuutos ei ole vielä peruste oleskeluluvalle mtvuutiset.fi. 17.7.2017. Viitattu 7.11.2021.
  3. a b Jo puolet Somalian sisäisistä pakolaisista on ilmastopakolaisia – ja määrä tulee kasvamaan, arvioi YK Yle Uutiset. 18.6.2019. Viitattu 7.11.2021.
  4. Afrikan päästöt ovat maailman pienimpiä, mutta manner kärsii ilmastonmuutoksesta jo nyt – mitä Afrikan maat tahtovat ilmastokokouksesta? Yle Uutiset. 4.11.2021. Viitattu 4.11.2021.
  5. a b c d e f g h i j k l m n Ilmastopakolaisia on joko satoja miljoonia - tai ei lainkaan Suomen YK-liitto. Viitattu 7.11.2021.
  6. a b Miljoonat ihmiset muuttavat uusiin maihin, mutta vielä harva on ilmastopakolainen Yle Uutiset. 17.3.2019. Viitattu 7.11.2021.
  7. Bogumil Terminski, Environmentally-Induced Displacement. Theoretical Frameworks and Current Challenges, Université de Liège, 2012. (englanniksi)
  8. Norman Myers: Environmental refugees: an emergent security issue 22. toukokuuta 2005. 13th Economic Forum. Viitattu 11. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  9. a b Ilmastonmuutos pakolaisuuden taustavoimana Amnesty. 21.7.2020. Viitattu 7.11.2021.
  10. Jos taistelu hävitään: Ilmastonmuutoksen 5 uhkakuvaa Suomelle – maassa 500 000 ilmastopakolaista vuonna 2050? www.iltalehti.fi. Viitattu 7.11.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmastopakolaisuus.