Siirry sisältöön

Energia Kiinassa

Wikipediasta
Kolmen rotkon pato rakennettiin maailman suurinta vesivoimalaa varten.

Energia Kiinassa käsittelee Kiinan energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.

Vuonna 2018 Kiinan energiankulutus oli noin viidenneksen maailman energiankulutuksesta. Se on kehittänyt päästöttömiä energian lähteitä 2000-luvulla. Enää alle puolet maan energiantuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta. Sillä on käytössä 55 ydinreaktoria.

Teollisuus, etenkin rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä. Kiina on pitkään rakentanut strategista reserviä varastoimalla öljyä.

Energiankulutus

[muokkaa]

Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2023 oli 113,805 miljoonaa BTU:ta, maailman 195 valtion joukossa sijalla 38. Käytännössä koko väestö oli sähköverkon piirissä.[1]

Energiankulutus jakautui vuonna 2019 (yksiköissä Mt SCE joka vastaa miljoonaa tonnia kivihiiltä) suunnilleen seuraavasti: teollisuus 3200, kotitaloudet 600, liikenne 400, muut 600.[2]

Teollisuus

[muokkaa]

Tärkein energiaa käyttävä teollisuuden haara on terästeollisuus. Kiinan osuus maailman teräksentuotannossa on kasvanut vuoden 2004 neljänneksestä vuoden 2013 puoleen. Rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä.[3]

Kiinalla on kunninahimoisia suunnitelmia korvata teräksentuotannossa hiiltä käyttäviä masuuneja valokaariuuneilla, joisssa voidaan sulattaa myös kierrätysrautaa. Koksin käytön masuuneissa pitäisi pienentyä 20–25 % vuoteen 2030 mennessä.[4]

Asunnot

[muokkaa]

Asuinrakennuksissa energiankäyttö jakaantui Kiinassa v. 2000 (ja USA:ssa v. 2005) seuraavasti: tilan lämmitys 32 % (29 %), veden lämmitys 27 % (11 %), valaistus 9 % (11 %), laitteet 21 % (- %), keitto 7 % (3 %), muut 4 % (27 %), jäähdytys (11 %) ja pakastus (8 %).[5]

Vuonna 2007 uutisoitiin, että Kiina aikoo korvata vanhat hehkulamput energiansäästölampuilla kymmenessä vuodessa.[6] Vuonna 2016 kaikki paitsi 15-wattiset hehkulamput oli korvattu LED-lampuilla.[7]

Liikenne

[muokkaa]

Kiinassa tieliikenteen energiankulutus keskittyy rahtiin, ei niinkään matkustajaliikenteeseen.[8]

Kiinan osuus liikenteen energiankulutuksen kasvusta on maailman suurin. Liikenteen energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 2,7% vuodessa vuosina 2012-2040. Erityisesti kasvaa raskaiden ajoneuvojen energiankulutus.[8]

Energiantuotanto

[muokkaa]
Kiinan energiankulutus vuosina 1965–2020 energianlähteittäin. Hiili (harmaalla) on pitkään ollut suurin lähde).
  Öljy
  Hiili
  Maakaasu
  Ydinvoima
  Vesivoima

Vuonna 2014 Kiinan energiankulutus oli lähes neljänneksen maailman energiankulutuksesta. Se vastasi 4,26 miljardia tonnia kivihiiltä. Kulutus kohdistuu varsinkin kivihiileen: Kiina kulutti yli puolet maailmassa käytetystä kivihiilestä, 12% öljystä ja 5,5% maakaasusta.[9]

Kivihiili

[muokkaa]

Vuonna 2023 Kiinassa tuotettiin 4 8 miljoonaa tonnia kivihiiltä. 13 miljoonaa tonnia meni vientiin. Samaan aikaan hiiltä tuotiin 401 miljoonaa tonnia,[1]

Vuonna 2014 Kiinassa tuotettiin 3 87 miljoonaa tonnia kivihiiltä. 5,3 miljoonaa tonnia meni vientiin, Koreaan, Japaniin ja Vietnamiin. Samaan aikaan hiiltä tuotiin 156 miljoonaa tonnia, suurimmat tuontimaat olivat Australia ja Indonesia. Kivihiilen tuotanto keskittyy kolmeen maakuntaan maan pohjoisosassa: Sisä-Mongolia, Shanxi ja Shaanxi.[9]

Vuonna 2023 Kiinan energiantuotannosta hieman yli 60 % oli peräisin kivihiilestä. Sen osuutta on pyritty vähentämään esimerkiksi hiilen ympäristöhaittojen takia. Vielä vuonna 2010 kivihiilen osuus energiantuotannosta oli 80 %.[10][11]

Maaöljy

[muokkaa]

Vuonna 2014 Kiina käytti 12 % maailman öljystä. Sen oma tuotanto oli 220 Mt ja tuonti 335 Mt. Öljyä tuodaan useista maista, suurimmat niistä (vähintään 10 % osuudella) olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Angola, Irak ja Oman.[9] Kiina on pitkään rakentanut strategista reserviä varastoimalla öljyä. Vuonna 2016 Orbital Insight arvioi, että Kiinan varastoissa on 600 miljoonaa barrelia öljyä. Samaan aikaan maan omat öljylähteet ovat ikääntymässä, kannattamattomiksi käyneitä öljykenttiä suljettiin ja tuotanto pieneni.[12][13]

Maakaasu

[muokkaa]

Vuonna 2023 Kiinassa tuotettiin 239 miljardia kuutiometriä maakaasua. Kuusi miljardia kuutiometriä meni vientiin. Samaan aikaan kaasua tuotiin 161 miljardia kuutiometriä.[1]

Kiina on maailman kolmanneksi suurin maakaasun ostaja. Se tuo kaasua putkia pitkin 46 miljoonaa tonnia vuodessa (2022) kolmesta suunnasta: Keski-Aasiasta, siellä lähinnä Turkmenistanista, Venäjältä ja Myanmarista. Lisäksi sillä on LNG-terminaaleja joiden kautta nesteytettyä kaasua tuodaan 64 miljoonaa tonnia.[14]

Vesivoima

[muokkaa]

Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta, vuonna 2016 tuotanto kasvoi 330 gigawattiin.[15] Kiinan vesivoimavarat sijaitsevat pääasiassa maan lounaisosassa ja yli puolet vain neljän hallinnollisen alueen, Yunnanin, Guizhoun, Sichuanin ja Chongqingin alueella.[16] Kolmen rotkon pato Jangtsella on maailman suurin vesivoimala.[17]

Tuulivoima

[muokkaa]

Kiina rakentaa maailman eniten tuulivoimaloita merelle. Potentiaali on arvioitu 1400 gigawatiksi, keväällä 2025 sitä hyödynnettiin jo 42,7 GW. Lisäksi 67 GW oli suuunnitteilla, josta 28 GW:n rakennustyöt on jo aloitettu. Tuulivoimaloita rakennetaan myös sisämaan vuoristoisille alueille.[18]

Kiinan tuulivoimavarat sijaitsevat pääasiassa kaakkoisrannikolla, sekä maan koillis- ja luoteisosissa.[16]

Vuoden 2022 lopulla maassa oli yli 180 000 tuulivoimalaa, jotka tuottivat yli 390 GW , josta 360 GW maissa ja 30 GW merellä.[19]

Ydinvoima

[muokkaa]

Ydinvoiman kehittäminen Kiinassa aloitettiin 1970-luvulla ja kehitystä on vauhdittanut esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hinta ja hiilen haitalliset ympäristövaikutukset.[16] Vuoden 2023 lopulla Kiinassa oli käytössä 55 ydinvoimalayksikköä, joista 37 oli rakennettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rakenteilla oli vielläl 21 voimalayksillöä lisää. Vain Yhdysvalloissa on enemmän ydinvoimaa, ja siellä sitä on rakennettu viime vuosina hitaasti.[20][21]

Pääosa yksiköistä pohjautuu painevesireaktoriin (PWR) ja kaksi paineistettuun raskasvesireaktoriin (PHWR: yksiköt Qinshan 3-1 ja 3-2, Jiaxing). Yksi syksyllä 2016 rakenteilla olevista reaktoreista pohjautuu erittäin korkean lämpötilan reaktoriin (HTGR, yksikkö Shindao Bay-1, Weihai). Vuonna 2015 ydinvoiman osuus Kiinan sähköntuotannosta oli 170,355 TWh eli noin 3,0 prosenttia sähköntuotannon kokonaismäärästä (5 618,4 TWh).[22]

Biopolttoaineet

[muokkaa]

Biopolttoaineiden osuus vähentyi 1990-luvun alun 23 %:sta 15 %:iin vuoteen 2003 mennessä.lähde? Vuosina 2006-2013 biopolttoaineiden energiatuotanto kasvoi 1,4 gigawatista 8,5 gigawattiin. Potentiaalia on paljon etenkin maan itäosissa. Suurin bioenergialähdelaji ovat maatalouden sivutuotteet kuten vehnänolki. Vuoden 2009 bioenergiasta 62 prosenttia saatiin polttamalla olkea ja 29 % polttamalla jätteitä.[23]

Kiina on investoinut etenkin bioetanolin tuotantoon. Vuonna 2016 julkistetussa viisivuotissuunnitelmassa biopolttoaineille ei kuitenkaan asetettu määrällisiä tavoitteita, toisin kuin muille uusiutuville energiamuodoille.[24]

Sähkö

[muokkaa]
Kiinan sähköntuotanto.
  Fossiiliset
  Vesivoima
  Muut uusiutuvat
  Ydinvoima

Kiinan osuus maailman sähköntuotannosta oli 16,6 % vuonna 2007. Sähköntuotanto oli 3 279 TWh. Sähköntuotanto jakautui osuuksiin: kivihiili tai turve 2 656 TWh, vesivoima 485 TWh, öljy 34 TWh ja muut 104 TWh. Vuonna 2015 Kiinan sähköenergian tuotanto oli jo 5 618,4 TWh.[22]

Kiinalaisista oli sähköverkon parissa vuonna 2000 96,7 %, vuonna 2011 jo 99,9 %. Maaseudulle kattava sähköverkko levisi noin viisi vuotta myöhemmin kuin kaupunkeihin.[25]

Kaupungeissa energiankäyttö henkeä kohden on kolminkertainen maaseutuun verrattuna. Kaupunkilaisten määrä kasvoi 375 miljoonasta (1999) 577 miljoonaan (2006). Samalla Kiinan sähkönkäyttö kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2006 välillä.

Ympäristövaikutukset

[muokkaa]

Kaivosonnettomuudet

[muokkaa]

Kiinan kaivosräjähdykset vaativat vuosittain tuhansia uhreja.selvennä Monet kaivokset toimivat joko ilman lupaa tai kiertävät määräykset ja lait voittojen maksimoimiseksi. Palkat ovat 80-120 euroa/kk. Koska ilmastointijärjestelmät eivät ole asiallisia, kaasut kuten metaani aiheuttavat hengenvaaraa ja räjähdyksiä. Kaivosonnettomuudet ovat Kiinassa 100 kertaa yleisempiä kuin Yhdysvalloissa ja 30 kertaa yleisempiä kuin Etelä-Afrikassa. Vuonna 2004 Kiina tuotti kolmasosan maailman hiilestä ja 80 % kaivosonnettomuuksista. Länsimaisen energiaekspertin mukaan kaivostyöläisen elämällä ei ole arvoa ja kyse on rikollisesta kapitalismista. Harvat juristit avustavat työläisiä vaikutusvaltaisia liikemiehiä vastaan. Zhou Litai on avustanut teollisuusonnettomuuksien uhreja Shenzhenissä. Hänellä on jatkuvasti vaikeuksia viranomaisten ja tuomareiden kanssa. Hän on saanut useita tappouhkauksia.[26]

Hiilidioksidipäästöt

[muokkaa]
Kiinan CO2-päästöjen suhde
energian loppukäyttöön[27][28] lähde tarkemmin?
Mtoe CO2 Mt suhde
200410474 7324,52
200712596 0714,82
CO2 (Mt) / energian loppukäyttö (Mtoe)

Kiina on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2016.[29] Sen jälkeen se on vähentänyt taloutensa hiili-intensiivisyyttä (paljonko hiilidioksidia päästetään bruttokansantuotteen juania kohti) alle puoleen vuoden 2005 tasosta. Maa aikoo julkaista päivitetyt suunnitelmansa vuosien 2030 ja 2035 kansallisesti määritellyiksi panoksiksi (NDCs) vuonna 2025. Nykyiset NDC:t tähtäävät hiilidioksidipäästöjen kasvun taittuvan laskuun vuonna 2030, ja maan olevan hiilineutraali vuonna 2060. Nykyisinkin alle puolet maan energiantuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.[30]

Maailman toiseksi suurin talous Kiina ohitti Yhdysvallat energiankulutuksessa vuonna 2010 ja hiilidioksidipäästöissä vuonna 2006. Vuonna 2018 se käytti 21% maailman primäärienergiasta ja tuotti lähes kolmanneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.[31][32]

Terveysvaikutukset

[muokkaa]

Kiinalaisten kaupunki-ilma ei täytä eurooppalaisia laatuvaatimuksia, vaan on terveydelle ja ympäristölle haitallista. Ulkoilman saasteiden vuoksi kuolee ennenaikaisesti 375 000 kiinalaista vuodessa ja liikenteen vuoksi 90 000 kiinalaista vuodessa. Esimerkiksi sementti- ja terästehtaan, hiilivoimalan ja kaivoksen ympäristössä Linfenissä (500 km Pekingistä) viljelijät suojaavat omenaraakileet muovipusseilla, jotta niihin ei tule ilman epäpuhtauksista pilkkuja. Apteekeista voi ostaa happityynyjä, jotka ovat klinikalla uudelleentäytettäviä. Saasteet ja sairausvaikutukset maksavat Kiinalle 100 miljardia dollaria vuodessa, mikä on 5,8 % BKT:stä.[33]

Tilastoinnin luotettavuus

[muokkaa]

Helsingin Sanomien entisen Kiinan toimittajan Pekka Mykkäsen mukaan Kiinan tilastojen luotettavuutta on kyseenalaistettu. Melkein kaikkiin Kiinan antamiin tietoihin liittyy kysymyksiä. Pittsburghin yliopiston taloustieteilijä Thomas Rawskin mukaan virallisten tietojen mukaan Kiinan BKT kasvoi 24,7 % ja energiankulutus laski 12,8 % vuosina 1997-2000. Kiina selitti eron energiankäytön tehokkuuden tehostumisella, mitä Rawski ei uskonut. Rawskin mukaan Kiinan talous laski 2 % 1998-1999, kun virallisesti se kasvoi 7 %.[34]

Taulukko sähkönkulutuksesta ja energialähteistä

[muokkaa]
Sähkönkulutus ja energialähteet Kiinassa (TWh) IEA:n mukaan[35][36]
Vuosi Sähkö Hiili Öljy Kaasu UE Yhteensä
vain edelliset*		 UE %
näistä*
19905066 2141 3451492 45810 16624,2 %
19915505 9861 4701562 47910 09124,6 %
19926086 1821 6141542 50010 45023,9 %
19936716 5881 7821632 53111 06422,9 %
19947497 0111 7771712 55811 51722,2 %
19957977 6281 9201752 58812 31121,0 %
19968677 8742 0871992 59812 75820,4 %
19978967 6472 3102262 61912 80220,5 %
19989317 6662 2912322 64412 83320,6 %
19999857 4582 5042512 68112 89420,8 %
20001 0817 3202 6802702 71712 98720,9 %
20011 1747 1392 7403002 78912 96821,5 %
20021 3027 9332 9373232 81714 01020,1 %
20031 5219 4733 2333402 83115 87717,8 %
20041 76111 4003 7154122 91918 46615,8 %
20052 03312 7263 8034922 99820 01915,0 %
200614 1304 281619
200715 2524 476735
Maailma19909 61225 40138 08119 50513 481102 57713,1 %
Maailma200414 40432 17145 83926 63817 122131 32713,0 %
Maailma200736 95547 48429 118
* Huomioi: Maailma-luvut lähteestä. Kiina yhteensä vain hiili, öljy, kaasu ja UE.

Kiinan energian kokonaismäärä on taulukon Yhteensä-arvoa 2 % suurempi ja UE % 0,4 % pienempi, kun huomioidaan energian kokonaismäärä saman lähteen vanhemman v. 2006 tilaston mukaan vuosina 1994-2003 (toe-yksiköissä).
UE = uusiutuva energia, sisältää vesivoiman, aurinkoenergian, tuulivoiman, geotermisen energian ja biopolttoaineet.

Katso myös

[muokkaa]

Lähteet

[muokkaa]
  1. 1 2 3 China: Energy & Economy CIA Factbook. Arkistoitu 20.12.2021. Viitattu 30.12.2025.
  2. ↑ Energy consumption in China in 2019, by sector (in million tons standard coal equivalent) Statista. Viitattu 27.1.2024.
  3. ↑ Industrial sector energy consumption International Energy Outlook 2016. U.S. Energy Information Administration. Viitattu 24.5.2018.
  4. ↑ Vadim Kolisnichenko: China plans to reduce coking coal consumption by 20-25% by 2030 GMK Center. 13.3.2023. Viitattu 27.1.2024.
  5. ↑ Residential and commercial buildings (osa 6). In Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IPCC[vanhentunut linkki], Levine, M., D. Ürge-Vorsatz, K. Blok, L. Geng, D. Harvey, S. Lang, G. Levermore, A. Mongameli Mehlwana, S. Mirasgedis, A. Novikova, J. Rilling, H. Yoshino, [B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA,. 2007, s.393
  6. ↑ Kiina yrittää vihreätä vallankumousta, Kiina vaihtaa kaikki hehkulamput, Helsingin Sanomat 25.11.2007 B2
  7. ↑ China Enters Final Phase of Incandescent Bulbs Ban InvestorPlace. 7.9.2016. Viitattu 5.2.2019. (englanniksi)
  8. 1 2 Non-OECD transportation sector energy consumption International Energy Outlook 2016. 2016. U.S. Energy Information Administration, EIA. Viitattu 23.5.2018.
  9. 1 2 3 Key China Energy Statistics 2016 The China Energy Group. Lawrence Berkeley National Laboratory. Viitattu 23.5.2018.
  10. ↑ China: Energy mix IEA. Viitattu 30.12.2025.
  11. ↑ Emily Feng: China’s annual coal consumption rises for first time in 3 years Financial Times. Viitattu 27.5.2018. (englanniksi)
  12. ↑ Henri Blomster: Unohda OPEC, Kiina määrittää öljyn hinnan Salkunrakentaja. 2017. Viitattu 24.5.2018.
  13. ↑ China's Oil Collapse Is Unintentionally Helping OPEC Bloomberg. 17.1.2017. Viitattu 24.5.2018.
  14. ↑ China's main import gas pipelines Reuters. 2023. Viitattu 27.1.2024.
  15. ↑ China Hydropower. Viitattu 24.5.2018.
  16. 1 2 3 David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 514-522. (Osa 1: A–E) Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9 (englanniksi)
  17. ↑ Mika Mäkeläinen: Kiinan jättipato on viimein täysin valmis – Maailman suurin laivahissi otettiin käyttöön Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  18. ↑ China’s solar and onshore wind capacity reaches new heights, while offshore wind shows promise Globalenergymonitor.org. Viitattu 30.12.2025.
  19. ↑ 2022 China Wind Power Hoisting Capacity Statistics Briefing Release Norwegian Energy and Environment Council. Viitattu 27.1.2024.
  20. ↑ China is building nuclear reactors faster than any other country The Economist. 2023. Viitattu 27.1.2024.
  21. ↑ China: economy, Energy CIA World Factboook. Arkistoitu 20.12.2021. Viitattu 27.1.2024.
  22. 1 2 Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA (YK:n erityisjärjestö): The Power Reactor Information System (PRIS): China (IAEA:n ydinvoimalarekisterin yhteenveto Intian ydinvoimaloista ja niiden reaktoreista) IAEA, iaea.org. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
  23. ↑ Biomass Energy in China Bio Energy Consult. 2016. Viitattu 24.5.2018.
  24. ↑ The Potential of Biofuels in China IEA. 2017. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 24.5.2018.
  25. ↑ Access to electricity (% of population) - China World Bank. Viitattu 27.1.2024.
  26. ↑ Pekka Mykkänen Isonenä kurkistaa Kiinaan, Nemo 2006, s. 123-125
  27. ↑ Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Energia s. 30 CO2 taulukosta 2007:15,2 %* 8286 toe = 1 259 toe, hiilidioksidi s. 50
  28. ↑ Key world energy statistics 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) IEA (englanniksi)
  29. ↑ China ratifies Paris climate change agreement ahead of G20 The Guardian. 2016. Viitattu 27.1.2024.
  30. ↑ Ivy Yin: COP28: China to release 2030, 2035 national climate targets in 2025 S&P Global. 2003. Viitattu 27.1.2024.
  31. ↑ China Energy Outlook International Energy Analysis. Berkeley Lab. Viitattu 27.1.2024.
  32. ↑ COP28: China proves a key player in possible fossil fuel phase-out Le Monde. 11.12.2023. Viitattu 27.1.2024.
  33. ↑ Kiinan hiiliriippuvuus lupaa pahaa ilmastolle, Maailman saastunein kaupunki myy apteekeissaan happityynyjä, Helsingin Sanomat 28.11.2007 B2
  34. ↑ Pekka Mykkänen, Kiina rymistää huipulle, Gummerrus kirjapaino, Nemo, 2004, Sivut tilastot s. 79 ja 84.
  35. ↑ Energiläget i siffror 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) ET2008:20 Energimyndigheten
  36. ↑ Energiläget i siffror 2007 Energy in Sweden Facts and figures Energimyndigheten 2007, taulukot 50, 52, 54, 56, 57 ja 61

Aiheesta muualla

[muokkaa]
Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen
Syyt
Vaikutukset
Tiede
Keskustelu ja politiikka
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Energia_Kiinassa&oldid=23950258”