Ulkosuomalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää.[1][2] Ulkosuomalaisia oli vuonna 2010 vajaat 800 000, joista ensimmäisen polven ulkosuomalaisia noin 280 000 ja toisen polven 500 000. Suurin osa heistä asui Ruotsissa (436 000) ja Yhdysvalloissa (104 000).[3] Lisäksi Siirtolaisinstituutin tilastojen mukaan suomalaistaustaisia ihmisiä asui vuonna 2010 Saksassa 14 000, Espanjassa 12 000 ja Iso-Britanniassa noin 10 000.[4] Suomen kansalaisia asui ulkomailla noin 250 000 vuonna 2013.[5] Ulkosuomalainen on voinut muuttaa ulkomaille työn, opiskelun tai perheen vuoksi.

Ulkokansalainen on ulkomailla asuva Suomen kansalainen.[6] Ulkokansalaisella on siis kaikki kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, mutta myös velvollisuudet. Esimerkkinä oikeuksista on äänioikeus, sillä ulkokansalaiset saavat äänestää valtiollisissa vaaleissa (eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit). Esimerkki velvollisuuksista on puolestaan asevelvollisuus. Ulkokansalaisia, jotka ovat siis osa ulkosuomalaisten joukkoa, on yhteensä noin 250 000. Äänioikeutettuja (täysi-ikäisiä) heistä on noin 210 000.

Työn vuoksi ulkomailla asuvia kutsutaan ekspatriaateiksi. Ulkosuomalaiset ovat monissa maissa keskittyneet tiettyihin kaupunkeihin ja heillä on paikallisia suomalaisyhteisöjä.

Vuoden ulkosuomalainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Vuoden ulkosuomalaiset löytyvät artikkelista Suomi-Seura

Televisiosarjoja ulkosuomalaisista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkosuomalaisista on tehty televisiolle useita haastattelu- ja dokumenttiohjelmia. Laajin niistä on noin 60-osainen dokumenttisarja Ulkosuomalaisen tarina (Yle 2002–2011). Jaakko Selin on juontanut sarjat Jaakko ja maailmanvalloittajat (Yle 2008–) ja Jaakon matkassa (Fox 2014).[7][8] Kolmas on Antti Holman juontama Antti ja maastamuuttajat (MTV 2017)[9].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ Paluumuutto ja ulkosuomalaiset Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 9.9.2014. Viitattu 12.9.2014.
  3. ↑ Jouni Korkiasaari: Siirtolaisuuskartta 2010 2011. Siirtolaisuusinstituutti. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 10.3.2013.
  4. ↑ Suomen kansalaiset ja Suomessa syntyneet joissakin maissa 2010 (jpg) Siirtolaisinstituutti. Arkistoitu 5.11.2014. Viitattu 24.3.2016.
  5. ↑ https://suomiseurary.wordpress.com/2013/08/06/missa-ulkosuomalainen-luuraa/
  6. ↑ Kuisma, Mikko: Oma vaalipiiri aktivoisi ulkosuomalaisia Helsingin Sanomat. 6.6.2012. Arkistoitu 13.9.2014. Viitattu 12.9.2014.
  7. ↑ Jaakon matkassa Fox. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 8.5.2014.
  8. ↑ Muista katsoa: esimakua Jaakon matkassa -uutuussarjasta 28.4.2014. Fox. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 8.5.2014.
  9. ↑ Vuorimäki, Tiina: Antti Holma ja Tomi Björck huristelevat avoautolla Australian Sydneyssä – Yksi asia huippukokin pihalta vielä puuttuu Aamulehti. 19.10.2017. Arkistoitu 7.1.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korkiasaari, Jouni: Suomalaiset maailmalla: Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoista tähän päivään. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 1989. ISBN 951-9266-37-2.
  • Hannele Jönssön-Korhola ja Anna-Riitta Lindgren: Monena suomi maailmalla – Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-344-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ulkosuomalainen&oldid=22129050”