Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on pelkästään jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen (Kaksoiskansalaiset luetaan Suomen kansalaisiksi.) tai ulkomaalaistaustainen. Jälkimmäisen määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 Tilastokeskus määrittelee tällaiseksi henkilön, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla sekä määrällisesti että suhteessa valtaväestöön. Helsingin väkivaltarikostilastoissa korostuvat ulkomaalaistaustaiset nuoret eli nuoret, joiden kumpikin tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[1]

Ulkomaiden kansalaisten tekemiä rikoksia on Suomessa alettu säännöllisesti tilastoida vasta 1990-luvun puolivälistä alkaen.[2]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa, josta lähdettiin muualle työn perässä.[3] 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan.[3] 1990-luvulla Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä.[3] Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa, ja vuodesta 2008 alkaen Suomeen on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain.[3]

Väestöliiton mukaan maahanmuuton vähäisyyden vuoksi ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut hitaasti.[3] Vuonna 2017 Suomen väestöstä oli ulkomaan kansalaisia noin 249 450 henkeä, mikä oli 4,5 prosenttia koko Suomen väestöstä.[3] Vuoden 2019 lopussa puolestaan ulkomailla syntyneitä oli 351 721 ja ulkomaalaistaustaisia 423 494.[4] Vuonna 2020 ulkomaan kansalaisia oli liki 279 000, ulkomailla syntyneitä 367 417 ja ulkomaalaistaustaisia 444 031.[5][6]

Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia.[3] Ulkomaalaiset ovat keskittyneet Suomessa suurimpiin kaupunkeihin.[3] Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu lähes 65 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista.[3] Määrällisesti eniten ulkomaalaisia asuu Helsingissä, jonka väestöstä 9,5 prosenttia oli ulkomaalaisia vuonna 2017.[3] Puolestaan Vantaalla vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla Suomessa.[7] Vuonna 2018 jo 20,2 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.[7]

Rikollisuus 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1919–1932 Suomessa oli voimassa niin sanottu kieltolaki, jota rikottiin yleisesti. Suuri osa alkoholista salakuljettiin Virosta tai Viron kautta kauempaa Euroopasta, kuten Puolasta tai Saksasta. Salakuljettajat olivat yleensä suomalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia tai virolaisia.[8][9]

Suomeen tuli niin sanottuja Vietnamin venepakolaisia 1980-luvulla, mutta heidän kohdallaan rikollisuus ei noussut vielä julkiseen keskusteluun.[10] Maahanmuuttajien rikollisuus nousi julkiseen keskusteluun Suomessa 1990-luvun alussa, kun ensimmäiset somalit tulivat Suomeen.[10] Suomeen alkoi tulla tavallista suurempia määriä pakolaisia Somaliasta ja maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa.[10] Sitä ennen maahanmuuttajien osuus väestöstä oli noin 0,5 prosenttia.[10] Tuolloin sisäministeriön tekemän selvityksen mukaan suomalaiset olivat huolestuneita ulkomaalaisten muutosta Suomeen, sillä muuton katsottiin heikentävän Suomen turvallisuutta.[10]

1990-luvulla julkisuutta saavuttivat paljon niin sanotut Tehtaankadun poliisisurmat, joissa tanskalainen Steen Christensen ryösti Helsingissä Hotelli Palacen yöportierin 22. lokakuuta 1997 ja ampui pakomatkallaan kaksi poliisia, ylikonstaapeli Eero Kalevi Holstin (s. 29. joulukuuta 1941) sekä vanhemman konstaapelin Eero Antero Palon (s. 26. lokakuuta 1965) Ullanlinnan kaupunginosassa Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä. Tapaus käynnisti ennennäkemättömän ajojahdin Suomessa. Christensen saatiin kiinni kolme päivää myöhemmin Hämeenlinnassa, kun hän oli pakenemassa Hotelli Vaakunasta.

1990-luvulla uudelleen itsenäistyneestä Virosta kehittyi Suomeen tuotavien huumausaineiden pääasiallinen kauttakulkumaa. Yleisradio uutisoi vuonna 2009, että huumekauppaa ovat hoitaneet virolaiset ja suomalaiset rikolliset yhdessä.[11] Suomen valtion alueella tapahtuvia rikoksia, joissa rikollinen ei ole Suomen kansalainen, on vuonna 1995 tapahtuneen Euroopan unioniin liittymisen ja vapaan liikkuvuuden sallimisen jälkeen alkanut tapahtua aiempaa enemmän. Myös Suomen vankiloissa yhä suurempi osuus vangeista on ulkomaalaisia. Esimerkiksi vuonna 2011 Vantaan vankilassa yli puolet vangeista oli ulkomaalaisia ja Jokelan vankilassa noin kolmasosa.[12]

Rikollisuus 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoinnin periaatteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa.[13][14][15] Vuodesta 2012 Tilastokeskus on määritellyt ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[16] Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan.[16] Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli.[16] Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, sen voi vaihtaa maistraatissa milloin vain ja se saattaa poiketa henkilön todellisesta taustasta.[16] Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana, ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava.[16] Nykyään Tilastokeskus siis viittaa ulkomaalaistaustaisella henkilöön,

  • jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla,
  • joka on syntynyt ulkomailla ja joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä,
  • tai joka on syntynyt Suomessa ennen vuotta 1970 ja on äidinkieleltään vieraskielinen.[17]

Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla.[16] Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa.[16] Jos kummankaan vanhemman syntymämaata ei tiedetä, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa.[16] Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi, ja näin ollen tällaiset lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia.[16] Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhempia ei tiedetä, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi.[16]

Rikollisuuden kehitys vuoteen 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 sisäasiainministeriön poliisiosaston tekemän selvityksen mukaan ulkomaan kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset tekivät 3,0 prosenttia Suomessa tehdyistä väkivaltarikoksista. (Raportissa ”ulkomaalaiseksi” tai ”maahanmuuttajataustaiseksi” määriteltiin henkilöt, jotka olivat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Suomessa tai joiden kansalaisuus oli jokin muu kuin Suomi sekä henkilöt, joilta puuttui tieto kansalaisuudesta ja syntymämaasta mutta joiden maahanmuuttajatausta oli selvinnyt heidän nimestään tai jostakin muusta seikasta. Esitetyt osuudet poikkeavat Tilastokeskuksen vastaavista osuuksista, mutta ne ovat silti suuntaa antavia.)[2]

Henkirikoksissa ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten epäiltyjen osuus oli 2,0 prosenttia, henkirikosten yrityksissä 4,5 prosenttia, raiskauksissa 6,0 prosenttia ja ryöstöissä 7,0 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemien väkivaltarikosten määrä ja laatu eivät ryöstöjen lisääntymistä lukuun ottamatta muuttuneet vuoden 1999 lukuihin verrattuna. Epäillyistä tekijöistä 89 prosenttia oli miehiä. Tyypillinen väkivallanteko oli ravintolassa tai ravintolaillan jälkeen tapahtunut pahoinpitely, joissa sekä tekijä että uhri olivat usein alkoholin vaikutuksen alaisina. Noin joka viides väkivaltatapaus luokiteltiin niin sanotuksi lähisuhdeväkivallaksi, johon laskettiin mukaan myös ydinperheen lisäksi esimerkiksi entisten puolisoiden tekemä väkivalta.[2]

Vuonna 2000 peräti joka viides väkivaltarikoksesta epäilty maahanmuuttaja oli alaikäinen. Maahanmuuttajanuorten tekemistä väkivaltarikoksista noin 40 prosenttia oli tapahtunut Helsingissä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät ja poliisin tietoon tulleet ryöstöt lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa, samaan aikaan kun heidän määränsä moninkertaistui Suomessa. Näistä rikoksista epäillyistä yli puolet oli ollut tekohetkellä alle 18-vuotiaita. Tyypillinen Helsingissä tapahtunut ryöstö, jossa oli mukana maahanmuuttajataustaisia, oli nuorisojoukon tekemä.[2]

Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäiltiin nuorten rikoksista 2,8 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli 9,5. Kantasuomalaisten nuorten tekemiksi rikoksiksi kirjattiin vielä vuonna 2000 lähes 43 000 rikosta, vuonna 2022 enää 22 500.[18]

Vuodesta 2001 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 maahanmuuttajat olivat suhteellisesti hieman enemmän epäiltyinä väkivalta- ja omaisuusrikoksista kuin suomalaiset.[2] Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus (2,8 prosenttia, joka käsittää Suomessa asuneet ulkomaalaiset) kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista on lisääntynyt: vuonna 2006 osuus oli 5,6 prosenttia (Osuus käsittää kaikki ulkomaalaiset. Suomessa asuneiden osuus oli 3,2 prosenttia.); vuonna 2007 se oli 5,8 prosenttia (kaikki ulkomaalaiset; Suomessa asuneet 3,3 prosenttia); vuonna 2009 osuus oli 9,1 prosenttia; ja vuonna 2014 se oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2002 ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 2 % ja vuonna 2014 se oli 4 %.[2][19][20][21] Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten osuus oli 15 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista.[16]

Eräs ensimmäisistä nuoria ulkomaalaistaustaisia ja heidän rikollisuuttaan koskevista tutkimuksista julkaistiin vuonna 2003. Selvityksen mukaan helsinkiläisten maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet suhteellisesti tarkasteltuna enemmän väkivaltaan kuin suomalaiset.[2] 1. tammikuuta 2000 – 24. huhtikuuta 2004 vajaalla viidesosalla alle 15-vuotiaista jonkin rikoksen ensi kertaa tehneistä oli maahanmuuttajatausta. Väkivallanteot olivat hieman yleisempiä maahanmuuttajataustaisilla alle 15-vuotiailla kuin suomalaisilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset uusivat rikoksia enemmän kuin kantaväestön lapset. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli lähes kaksinkertainen riski tehdä vähintään kuusi uutta rikosta kantaväestön nuoriin nähden. Aineistona tutkimuksessa oli poliisin tietoon tullut rikollisuus sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä. Tutkimuksessa oli mukana helsinkiläiset alle 15-vuotiaana rikoksia tehneet, joita oli yhteensä 2 625. Heistä maahanmuuttajataustaisia oli 361 eli 14 prosenttia. Maahanmuuttajiksi luokiteltiin ne, jotka itse tai joiden vanhemmista vähintään toinen ei ollut syntyperäinen suomalainen. Tämä tieto saatiin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä, mutta ei aina. Sen vuoksi poliisin tietoon tulleista tapauksista maahanmuuttajatausta arvioitiin henkilön nimen perusteella.[2]

Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,9 prosenttia Suomessa tehdyistä varkauksista, vuonna 2007 osuus oli 8,7 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,2 Suomessa tehdyistä pahoinpitelyistä, vuonna 2007 heitä oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 5,8 Suomessa tehdyistä petoksista, vuonna 2007 heitä oli 6,3 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 3,7 Suomessa tehdyistä huumausainerikoksista, vuonna 2007 heitä oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 10,9 Suomessa tehdyistä ryöstöistä, vuonna 2007 heitä oli 10,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 9,7 prosenttia Suomessa tehdyistä henkirikoksista, vuonna 2007 heitä oli 1,7 prosenttia.[2]

Ulkomaan kansalaisista suhteessa eniten rikoksia vuonna 2007 tekivät Liettuan kansalaiset, mitä kuitenkin nostanee jokin poikkeuksellinen omaisuusrikossarja, mikä selittää korkean suhdeluvun.[2] Toiseksi eniten rikoksiin syyllistyivät Irakin kansalaiset.[2] Seuraavaksi eniten suhteellisesti mitattuna rikoksia tekivät Iranin, Turkin ja Somalian kansalaiset.[2] Merkittävistä ulkomaalaisten ryhmistä suhteessa vähiten rikoksia tekivät Puolan, Romanian ja Viron kansalaiset.[2] On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle joukolle voi nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi olla monesta rikoksesta tilastossa rikoksista epäiltynä.[2] Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä.[2] Tosin on niin, että eri kansalaisuuksien suhdeluvut ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina.[2]

Vuosina 2010–2012 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista alle 1,7 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Vuonna 2013 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset.[16] Tuolloin kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen ja 7,4 prosentissa Suomen kansalainen, joka oli ulkomaalaistaustainen.[16]

Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa, mutta luvuissa on eroja eri kansalaisuuksien välillä.[16] Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %).[16] Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä raiskauksista oli 22,0 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 20,8 prosenttia.[2] Vuonna 2011 raiskauksesta epäillyistä 23,9 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, ja vuonna 2012 heitä oli 27,1 prosenttia.[22] Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä muista seksuaalirikoksista oli 4,7 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 8,4 prosenttia.[2] Lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä vuonna 2011 oli ulkomaalaistaustaisia 6,5 prosenttia, ja vuonna 2012 heitä oli 12,7 prosenttia.[22]

Vuoden 2013 tilastointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi vuonna 2015 tutkimuksen, jossa rikoksentekijöiksi vuonna 2013 epäiltyjen, ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemien rikosten määrää verrattiin suomalaisiin. [16][a]

Euroopan unionin maiden kansalaiset olivat 1,31-kertaisesti epäiltyinä suomalaistaustaisiin nähden. Aasian maitten useampien tuhansien ihmisten kansalaisuusryhmistä irakilaiset ja iranilaiset erottuivat yli kaksinkertaisella rikostodennäköisyydellään muista aasialaisista, joiden rikollisuus oli 1,42-kertainen suomalaisiin nähden. Suurista aasialaisryhmistä aliedustuksella erottuivat kiinalaiset, joiden rikollisuus oli 0,27-kertainen suomalaisiin nähden. Amerikkalaistaustaisten rikollisuus oli suunnilleen suomalaisten tasolla, mutta Kuuba erottui lähtömaana 2,59-kertaisena. Eniten suhteessa lukumääräänsä rikoksiin epäiltyinä olivat afrikkalaiset, joiden vertailuluku oli 2,60. Lainkuuliaisimpia kaikista kansallisuuksista olivat japanilaiset, joiden 1 166:n tulijan määrä oli epäiltynä rikoksista yhdeksän kertaa kantaväestöä harvemmin.[16]

Kokonaisrikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin ryhmien kokonaisrikollisuuskertoimia taustamaittain.[16] Suomalaistaustaisten kerroin on 1.

Tarkempi erittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdyt rikokset ja merkittävimmät ulkomaalaistaustaiset ryhmät niiden tekijöinä jakautuivat edelleen seuraavasti:[16]

Seksuaalirikollisuus; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 6,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kamerun 90,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 2,4-kertaisesti
  • Amerikkalaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Aasialaistaustaiset 5,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Nepalilaistaustaiset 14,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Afganistan 11,3-kertaisesti
    • Irak 10,9-kertaisesti
    • Turkki 6,2-kertaisesti
    • Iran 5,7-kertaisesti

Raiskausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Tunisialaistaustaiset 67,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Gambialaistaustaiset 50,0-kertaisesti
  • Nigerialaistaustaiset 35,5-kertaisesti
  • Afganistan 21,5-kertaisesti
  • Irak 19,4-kertaisesti
  • Turkki 10,5-kertaisesti

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista oli yhteensä 25 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 19 prosenttia.[16]

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus lapsen seksuaalisista hyväksikäyttörikoksista oli 15 prosenttia. 14 prosentissa rikoksista epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Muut seksuaalirikokset (kuten pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö ja paritusrikokset); Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus muista seksuaalirikoksista vuonna 2013 oli 13 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia. Yksittäisten taustamaiden luvut eivät pääosin ole julkista tietoa. Kuitenkin tiedossa on, että thaimaalaistaustaiset tekevät 15-kertaisesti näitä rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.[16]

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Entinen Sudan 10,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,4-kertaisesti
  • Aasialaistaustaiset 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Irakilaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Turkkilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
    • Iranilaistaustaiset 4,2-kertaisesti
    • Afganistan 3,7-kertaisesti
    • Thaimaa 2,8-kertaisesti

Pahoinpitelyrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Entinen Sudan 10,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,5-kertaisesti
  • Aasialaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Irakilaistaustaiset 6,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Turkkilaistaustaiset 5,2-kertaisesti
    • Iranilaistaustaiset 4,5-kertaisesti
    • Afganistan 3,7-kertaisesti
    • Thaimaa 2,9-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista oli 14 prosenttia. 11 prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Henkirikokset ja niiden yritykset

Toteutuneissa henkirikoksissa (murha, tappo, surma, lapsensurma) ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia ja yrityksissä 6 prosenttia.[16]

Huumausainerikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Gambialaistaustaiset 22,7-kertaisesti suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irakilaistaustaiset 1,7-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus huumausainerikoksista vuonna 2013 oli 10 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaisten osuus rikoksista oli kuusi prosenttia.[16]

Turvallisuutta uhkaavat rikokset (terrorismirikokset, aserikokset sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset) Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Somalialaistaustaiset 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 1,8-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 1,7-kertaisesti
  • Thaimaa 1,5-kertaisesti
  • Irak 1,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus turvallisuutta uhkaavista rikoksista vuonna 2013 oli 12 prosenttia.[16]

Omaisuusrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 3,3-kertaisesti

Varkausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kongon demokraattinen tasavalta 3,3-kertaisesti

Ryöstörikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Tšekkoslovakia 32,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 7 kpl) suomalaistaustaisiin nähden
  • Entinen Jugoslavia 8,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 20 kpl)
  • Afrikkalaistaustaiset 6,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden (yhteensä 56 kpl)
    • Entinen Sudan 25,7-kertaisesti rikoksia (yhteensä 8 kpl)
    • Somalia 7,8-kertaisesti rikoksia (yhteensä 28 kpl)

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikoksista oli 14 prosenttia. Näissä 88 prosentissa tapauksista tekijänä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suurin rikossuhde oli etuaasialaistaustaisilla ja afrikkalaistaustaisilla.[16]

Petosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Libanonilaistaustaiset 14,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
  • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
  • Irakilaistaustaiset 1,8-kertaisesti

Maksuvälinepetokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Ghanalaistaustaiset 45,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 9,6-kertaisesti
  • Turkkilaistaustaiset 6,4-kertaisesti
  • Somalialaistaustaiset 6,2-kertaisesti
  • Afganistan 5,8-kertaisesti
  • Irak 5,7-kertaisesti

Veropetosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Egyptiläistaustaiset 20,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 3,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus veropetos- ja elinkeinorikoksista oli yhteensä 20 prosenttia. Yhdeksässä prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Väärennysrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Ghanalaistaustaiset 9,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Intialaistaustaiset 6,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus väärennysrikoksista oli 21 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia. Mainittavan korostunutta väärennysrikoksiin syyllistyminen oli intialais-, ghanalais- ja angolalaistaustaisten kohdalla.[16]

Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kongon demokraattinen tasavalta, 9,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,7-kertaisesti

Virkamiehen vastustamiset, väkivaltaiset vastustamiset ja haitanteko virkamiehelle; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Somalialaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 2,4-kertaisesti

Vastustamisrikos on tyypillisesti oheisrikos, joka aiheutuu usein toiseen rikokseen liittyvän kiinnioton yhteydessä. Rikostyypin voidaan siis katsoa osaltaan kertovan väestöryhmän suhtautumisesta poliisiin ongelmatilanteissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus vastustamisrikoksista vuonna 2013 oli 11 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 7 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestöön kuuluvien syyllistyminen vastustamisrikoksiin oli lievästi korostunutta.[16]

Väärän henkilötiedon antaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Kongon demokraattinen tasavalta 17,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 16,3-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus väärän henkilötiedon antamisista oli 33 prosenttia. 12 prosentissa rikoksista epäilty oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

  • Entinen Jugoslavia 3,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irak 3,3-kertaisesti
  • Turkki 2,6-kertaisesti
  • Iran 2,1-kertaisesti
  • Afganistan 1,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista oli 10 prosenttia ja väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten kuusi prosenttia. Trafi tai Tilastokeskus eivät tilastoi ulkomaalaistaustaisten ajo-oikeuden hallintaa.[16]

Kiristysrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 40 rikosta. Suurin yksittäinen taustamaa oli Somalia.[16]

Kavallusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 198 rikosta.[16]

Salakuljetusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 40 prosenttia eli 168 rikosta. Näistä valtaosan eli 124 rikosta tekivät väestöön kuulumattomat ulkomaalaistaustaiset.[16]

Yksityisen, rauhan ja kunnian loukkaamisista ulkomaalaistaustaiset tekivät 10 prosenttia eli 558 rikosta. Seitsemässä prosentissa eli 382 rikoksessa epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten rikossuhde oli 1,3-kertainen suomalaistaustaisiin nähden.[16]

Vuodesta 2014 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 tilastoitiin Suomessa oikeudessa tuomittuja, rangaistusmääräyksiä ja rikesakkoja saaneita yhteensä 482 699. Näistä suomalaistaustaisia oli 435 780 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 % (30 076, joista Suomessa syntyneitä 1 155).[23]

Vuonna 2015 ulkomaan kansalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksista epäillyistä kasvoi kaikkiaan 2,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 poliisin mukaan yli puolet ulkomaan kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä kohdistuu sellaisiin ulkomaan kansalaisiin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat maassa tilapäisesti.[24]

Vuonna 2021 Suomen rajaliikennettä rajoitettiin koronaviruspandemian vuoksi. Sen vuoksi ulkomaalaisia rikollisia pääsi Suomeen tavallista vähemmän. Mahdollisesti näistä ja myös muista syistä vuonna 2021 Suomessa tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän rikosilmoituksia.[25]

2020-luvun alussa ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa väkivaltarikollisuus oli väestömäärään suhteutettuna 2,8 kertaa yleisempää eli lähes 300 prosenttia yleisempää kuin kantasuomalaisten keskuudessa. Ryöstörikoksiin ulkomaalaistaustaiset nuoret syyllistyvät suhteessa huomattavasti useammin kuin kantasuomalaiset. Vuonna 2022 15–17-vuotiaiden ryöstörikoksista 150 oli ulkomaalaistaustaisten ja 300 kantasuomalaisten tekemiä. Kansallisuuksista rikostilastossa suhteessa väestömäärään korostuvat irakilais-, somalialais- ja afganistanilaistaustaiset nuoret.[18]

Verrattaessa vuosia 2021–2022 vuosiin 2015–2016 suomalaistaustaisten ryöstörikosepäilyjen määrä kasvoi 55 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 91 prosenttia. Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikosepäilyistä oli 22 prosenttia vuonna 2015 ja 26 prosenttia vuonna 2022. Toisen polven eli maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten rikollisuus on noussut ensimmäisen polven maahanmuuttajia enemmän. Kun poliisi tiedotti näistä tilastoista Helsingin poliisin rikosylitarkastaja Markku Heinikari totesi, että: "Ryöstöihin ja muuhun väkivaltaan liittyy monesti nöyryytystä, jota kuvataan videolle. Nämä nöyryytysvideot ovat niin järkyttäviä, että kokeneidenkin poliisien on vaikea katsoa niitä”.[26]

Vuonna 2022 Suomessa 10 000:ta ulkomaan kansalaista kohti suhteutettuna tapahtui 215,5 omaisuusrikosta, 107,4 henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, 67,3 huumausainerikosta ja 24,6 seksuaalirikosta. Samana vuonna Suomessa 10 000:ta Suomen kansalaista kohti suhteutettuna näitä rikoksia tapahtui 170,7; 43,8; 41,7 ja 5,9.[27]

Vuoden 2024 alussa poliisin paljastamassa laajassa huumejutussa löytyi poikkeuksellisen vaarallista synteettistä opioidia, metonitatseenia, joka on erityisen vaarallista. Jo yksi tabletti voi johtaa käyttäjän kuolemaan. Aineen epäillään aiheuttaneen useita huumekuolemia Suomessa vuoden 2023 aikana. Metonitatseenia levitetään Suomessa entistä enemmän, ja tuossa ratsiassa löytynyt suuri erä oli Albaniasta ohjatun huumeverkoston välittämää. Metonitatseeni on kymmenen kertaa voimakkaampaa kuin fentanyyli. Tutkinnan yhteydessä takavarikoitiin noin tuhat metonitatseenitablettia, jotka näyttivät ulkoisesti Subutextilta. Rikollisverkosto toi Suomeen noin 200 kilogrammaa amfetamiinia ja kymmeniä kiloja kokaiinia. Takavarikkoon päätyi kymmeniä kiloja amfetamiinia.[28]

Ulkomaalaisiin liittyviä rikollisuuden ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laittomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laittomasti maassa oleskeleva tarkoittaa ulkomaalaisen maassa oleskelua ilman siihen tarvittavaa voimassa olevaa lupaa. Keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan vuonna 2015 Suomessa oli yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista.[29] Heitä on muun muassa kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen. Vuoden 2017 heinäkuussa tällaisia henkilöitä oli 5 100.[30]

Laittomasti maassa olevien riski radikalisoitua on kohonnut.[31] Heitä on myös värvätty rikollisjengeihin, kuten Satudarahiin.[32]

Asuntomurrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Yleisradio uutisoi, että asuntomurroista valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90 prosenttia asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Asuntomurtoja tehtiin sarjoissa ja poistuttiin nopeasti maasta kiinnijäännin välttämiseksi.[33]

Uudenvuoden 2016 ahdistelutapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 kynnyksellä Helsingin poliisi sai vihjeen, että Suomesta turvapaikkaa hakeneilla miehillä saattoi olla samanlaisia suunnitelmia Helsingissä kuin Kölnissä Saksassa, jossa yli tuhat pohjoisafrikkalaiseksi ja arabiksi kuvailtua miestä syyllistyi julkisilla paikoilla sivullisten naisten seksuaaliseen ahdisteluun ja raiskauksiin.[34][35] Tapausta kutsuttiin Kölnin joukkoahdisteluksi. Helsingin keskustan asematunneliin kokoontui kello 23:n aikaan yli tuhat turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta.[34] Poliisi poisti paikalta kymmeniä ja otti kiinni useita henkilöitä.[34] Tätä ennen poliisi oli pidättänyt kuusi henkilöä Kirkkonummella vastaanottokeskuksesta.[34] Poliisi varautui ennakolta erityisesti seksuaalisiin ahdisteluihin, varkauksiin ja tappeluihin, ja viranomaisilla oli asiasta tietoa ennakkoon.[34] Uudenvuoden yönä poliisille ilmoitettiin kolmesta ahdistelutapauksesta, ja poliisin mukaan tilanne olisi voinut kehittyä pahemmaksi, jos poliisi ei olisi valmistautunut tapahtumiin ja valvonut tilannetta.[34]

Rivotril-kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 alkukesällä alkanut ja syksyllä selvästi voimistunut laittomien lääkeaineiden, kuten Rivotrilin, katukauppa Helsingin Rautatientorilla, Kalliossa ja Itäkeskuksessa on lisääntynyt ja tullut näkyväksi osaksi katukuvaa.[36][37] Poliisin mukaan katukauppa on riistäytynyt täysin käsistä. Yleisradion tietojen mukaan poliisin epäilyt kohdistuvat Romanian kansalaisiin.[37] On esitetty epäilyjä, että myyntiä tekisivät Iso numero -lehden myyjät, jotka ovat Romanian ja Bulgarian romaneja.[37] Lehteä kustantaa Kultti ry, ja lehdet päätyvät myyjille Hirundo-päiväkeskuksen kautta, joka toimii Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa.[37] Keskuksen toiminta on suunnattu Suomeen tuleville romaneille.[37] Helsingin Diakonissalaitos ilmoittaa, että lääkekauppiaat ovat hiljattain maahantullutta ryhmää, joka ei asioi Hirundo-päiväkeskuksen tai Diakonissalaitoksen kanssa. Lehden kustantaja sanoo, että pillerikauppiaat eivät ole heidän lehtensä myyjiä, lehtikauppaa käytetään hämäystarkoituksessa hyväksi.[37]

Kesällä 2017 poliisi teki asian johdosta kiinniottoja ja vangitsemisia sekä käynnisti esitutkinnan.[37] Helsingin poliisi takavarikoi isoja eriä Rivotrilia.[37] Myyntimäärät moninkertaistuivat lyhyessä ajassa, ja kesällä 2017 erät käsittivät jo satoja tuhansista pillereitä.[37]

Jengiytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen katujengit

2010-luvun ja 2020-luvun taitteesta alkaen pääkaupunkiseudulla on toiminut useita ulkomailta tulleita rikollisryhmiä, jotka ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa muun muassa huumekaupasta. Poliisi on sanonut, että katujengit voivat olla näille ryhmittymille otollista maaperää katukaupan pyörittämiseen. Aikaisemmin nämä ulkomaiset rikollis­ryhmät järjestivät lähinnä maahan­tuontia, mutta nyt todella monella ryhmällä on myös levitystoimintaa. Nähtävissä on myös, että pääkaupunki­seudulla vaikuttavat ulkomaalaisten rikollisryhmät saavat apua ulkomailta.[38] Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä.[1] Joulukuussa 2022 poliisi kertoi, että jengitoimintaan liittyvät nuoret ovat poliisin mukaan enimmäkseen toisen polven maahanmuuttajia.[39] Maaliskuussa 2023 Keskusrikospoliisi tiedotti, että kaikki tunnistetut pääkaupunkiseudun katujengiläiset ovat maahanmuuttajataustaisia.[40]

Lokakuussa 2021 Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari sanoi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Vajaaseen kymmeneen jengiin kuuluu arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä, mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.[41]

Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä ja mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.[1] Saman vuoden lopussa sisäministeri Krista Mikkonen sanoi, että jengeissä on aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hän nosti rikollisuuden kasvun syyksi muun muassa poliisin liian pienet voimavarat.[42] Maaliskuussa 2023 poliisi kertoi, että katujengejä on noin kymmenen.[43]

Joukkotappelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Suomessa on käyty joitakin joukkotappeluita, joissa iso osa tappelijoista on nuoria maahanmuuttajia. Eräs ensimmäisistä tällaisista suurta huomiota saaneista joukkotappeluista oli vuonna 2010 Linnanmäen huvipuiston 60-vuotispäivillä sattunut tapaus, johon poliisin mukaan otti osaa 150 nuorta, iältään 10–20-vuotiaita ja liki 30-vuotiaita somaleja ja kurdeja.[44][45][46]

Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten muun muassa joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot.[47]

Alistus­väkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2022 uutisoitiin, että poliisin mukaan nuorten väkivaltaisuus on kasvussa pääkaupunkiseudulla. Väkivallan käyttö oli poliisin mukaan arkipäiväistynyt ja siihen turvautuu alati laajentuva joukko nuoria. Väkivaltaisuus oli muuttunut siten, että se ei ole enää vain yksittäisten jo vakavassa rikoskierteessä olevien nuorten välienselvittelyä, vaan väkivaltaan ryhdytään hyvin matalalla kynnyksellä. Länsi-Uudellamaalla pahoinpitelyrikokset ovat poliisin mukaan nousseet alaikäisten kohdalla toiseksi yleisimmäksi rikosnimikkeeksi. Pahoinpitelyjä yleisempiä rikoksia ovat ainoastaan näpistykset. Ilmiöön liittyy alistus­väkivalta, joka leviää yhä nuorempiin pääkaupunki­seudulla. Väkivaltaiseen alistamiseen turvautuvat pääkaupunkiseudulla jopa 12-vuotiaat lapset. Alaikäisten alistusväkivalta usein videoidaan ja videot joko julkaistaan suoraan sosiaaliseen mediaan, tai niillä kiristetään uhria myöhemmin. Alistusväkivallassa muun muassa uhkaillaan uhria ja esimerkiksi pakotetaan uhri nuolemaan pahoinpitelijöiden kenkiä. Tyypillisesti tilanne päättyy pahoinpitelyyn. Näistä rikoksista epäillyissä nuorissa korostuu maahanmuuttajatausta.[48]

Terrorismi ja sen uhka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Terrorismi Suomessa

Kesällä 2017 Suomessa tehtiin ensimmäinen ääri-islamistinen terrori-isku Turussa, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui kymmenen ihmistä. Iskun teki marokkolainen Abderrahman Bouanane, joka oli saapunut suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Iskusta alkaen terrorismin uhka on ollut Suomessa kohonnut, eli se on tasolla kaksi neliportaisella asteikolla.[49]

Vuoden 2018 lopussa Suojelupoliisi arvioi, että seuraava terrori-isku Suomessa tehdään Helsingissä tai Turussa.[50] Suojelupoliisi on seurannut huolestuneena radikaalin islamismin saamaa kannatusta Suomessa.[50] Sanomalehti Turkulaisen lähteiden mukaan suurimman uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt, jotka eivät ole aiemmin tehneet mitään rikollista eivätkä ole suojelupoliisin tiedossa.[50] Heitä on vaikea valvoa.[50]

Vierastaistelijat ja heidän perheensä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta matkusti vuosien 2012–2016 välisenä aikana yli 80 viranomaisten tunnistamaa vierastaistelijaa Syyriaan. Lukuisia miehiä ja naisia lapsineen pyrki liittymään ISIS:iin ja elämään sen julistamassa ja sittemmin luhistuneessa kalifaatissa. Syyt henkilöiden päätökselle matkustaa ISIS:n tai jonkin muun terroristijärjestön hallitsemalle alueelle ovat pitkälti yksilöllisiä. Osa henkilöistä on kuollut, mutta vuoden 2019 lopulla alueella oli yhä kymmeniä aikuisia ja lapsia. Al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa oli vuoden 2019 lopussa yli kymmenen naista ja yli 30 lasta, joilla oli yhteyksiä Suomeen. Lisäksi joitain miehiä, joilla oli kytköksiä Suomeen, oli kiinniotettuna pidätyskeskuksissa. Suomen hallitus teki 16. joulukuuta 2019 linjauksen, jonka mukaan Suomi pyrkii kotiuttamaan leirillä olevat lapset. Kaksi orpolasta avustettiin Suomeen vuoden 2019 lopussa.[51]

Konfliktialueella oleskelleet ovat eläneet väkivallan keskellä. He ovat altistuneet jopa vuosia äärimmäisen radikalisoivalle ympäristölle, toiminnalle ja propagandalle. Sisäministeriön mukaan uskonnolla perustellun väkivaltaisen ekstremismin tulevaisuuden kehityksen ja ennalta ehkäisyn näkökulmasta huolta aiheuttavat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lapset eli kasvava sukupolvi. Lapset edustavat terroristijärjestöille tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta. ISIS pitää yli 9-vuotiaita poikia sopivina sotilaskoulutukseen, taistelutoimintaan ja jopa teloituksiin. Alaikäiset tytöt ovat joutuneet naimisiin hyvin nuorina, ja nämä nuoret tytöt ovat myös itse saaneet lapsia. Suomessa viranomaiset ovat yhteistyössä valmistelleet toimintaa, joka edistää lasten integroitumista takaisin yhteiskuntaan. Radikaali-islamististen verkostojen kehitys Suomessa seurailee kansainvälistä tilannetta. Konfliktialueelle lähtijöiden kaltaisesti radikaali-islamistiset verkostot Suomessa ovat sellaisia, että niihin kuuluu ulkomaalaistaustaisia, mutta myös etnisesti suomalaisia. Verkostot käsittävät useita sukupolvia. Avioliittoja solmitaan verkostojen sisällä, mikä voi hankaloittaa radikaali-ideologiasta irtautumista ja voimistaa seuraavien sukupolvien radikalisoitumista. Suomessa toimivilla terroristista toimintaa edistävillä ryhmillä ja verkostoilla on yhteyksiä ulkomaille sekä muslimienemmistöisissä maissa että länsimaissa.[51]

Laittomat halal-teurastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muslimien uskonnollisten sääntöjen mukaan ruoaksi käytettävä eläin on teurastettava tietyllä tavalla, jota kutsutaan halal-teurastukseksi.[52] Halal tarkoittaa islamissa kaikkea sitä, mikä Jumalan lain, šarian, mukaan on sallittua ja luvallista.[53] Osa halal-säännöistä koskee ruokaa.[53] Suomessa halal-teurastus on laillista, kunhan teurastuksessa tehtyä eläimen verenlaskua ei tehdä ennen eläimen tainnuttamista.[52] Osa muslimeista suosii kuitenkin perinteistä halal-menetelmää, jossa eläimen kaulavaltimot avataan sen ollessa vielä tajuissaan.[52] Tämä menetelmä on Suomen eläinsuojelulain vastainen.[52] Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa lakia ei ole noudatettu.[52][54][55]

Poliisi on saanut vihjeitä muista vastaavista rikoksista.[56] Yleisradion mukaan toisinaan lammastiloilta tiedustellaan, voisiko niiltä ostaa eläimiä itse teurastettavaksi.[56] Muun muassa Vegaaniliitto on kritisoinut sitä, että Suomeen saa kuitenkin tuoda perinteisillä menetelmillä teurastettua halal- ja košer-lihaa.[57]

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, ja se on Suomessa laitonta.[58] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pyrkii ehkäisemään sukuelinten silpomista maahanmuuttajien parissa.[58] Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman.[58] Syksyllä 2020 Suomessa eli 3 000 sukuelinten silpomisvaarassa olevaa tyttöä.[59] Yleensä silpominen tehdään 4–10-vuotiaalle tytölle.[59] Eduskunnan lakivaliokunta on vaatinut, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen pitää säätää rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä yksiselitteisemmin.[59] Valiokunta otti näin kantaa kansalaisaloitteeseen, jossa on ehdotettu silpomisen kieltävää omaa lakia, joka suojaisi silpomisväkivallalta kaikenikäisiä tyttöjä ja naisia.[59] Lain myötä rangaistaviksi tulisivat myös Suomen kansalaisiin ulkomailla kohdistuvat sukuelinten silpomiset.[59] Silloin rikosvastuulta ei esimerkiksi voisi välttyä Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen maahanmuuttajaperhe, joka kuljettaisi tyttönsä Afrikkaan vahingoitettavaksi.[59] Suomeen on muuttanut kymmeniä tuhansia ihmisiä maista, joissa tyttöjen sukuelinten silpominen on verrattain yleistä.[59] Asiantuntijoiden mukaan joitakin Suomessa syntyneitä tyttöjä on lähetetty ulkomaille silvottaviksi.[59] Lakivaliokunnan mukaan silpomisrikokset ovat tekoina omalaatuisia, koska ne ovat suunniteltuja ja lasten vanhemmat ovat niissä usein mukana.[59]

Silpomisen taustalla vaikuttavat käsitykset hyväksyttävästä seksuaalisesta käytöksestä ja naisen seksuaalisuuden hallitsemisesta, mitä ei oikeusvaltiossa voi pitää hyväksyttävänä.[59] Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan silpominen luokitellaan neljään eri pääryhmään.[59] Radikaaleimmassa muodossa häpykieli ja häpyhuulet poistetaan ja häpyhuulet ommellaan yhteen.[59] Lievimmässä muodossa sukuelimiin tehdään pisto tai viilto.[59] Näytön saaminen rikoksesta ei ole aina helppoa, koska syylliset ovat usein uhrin perheenjäseniä.[59] Silpomisen toteaminen ei ole yksiselitteistä terveydenhuollon ammattilaisille, koska silpomistavat ja sukuelinten anatomia vaihtelevat.[59]

Suomessa perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000, ja heistä mahdollisesti noin 10 000:n arvioidaan läpikäyneen silpomisen.[59] Suomessa asuvat silpomisvaarassa olevat tytöt tai heidän vanhempansa ovat yleisimmin lähtöisin Somaliasta, Sudanista, Egyptistä, Irakista, Syyriasta ja Turkista.[59] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pyrkinyt selvittämään silpomisen yleisyyttä myös eri väestötutkimuksissa.[59] Esimerkiksi vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 prosenttia somalitaustaisista ja noin 30 prosenttia kurditaustaisista Suomessa asuvista naisista kertoi läpikäyneensä silpomisen.[59]

Suomessa alaikäisten poikien ympärileikkausta, jolle ei ole lääketieteellisiä perusteita, ei ole toistaiseksi lailla kielletty, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.[60] Poikien leikkaukseen vaaditaan huoltajilta kirjallinen suostumus, eikä ympärileikkausta saa tehdä, jos toinen huoltaja vastustaa sitä.[60] Lakivaliokunta on esittänyt, että Suomen oikeusministeriö selvittää myös sellaisten poikien ympärileikkausten, joille ei ole lääketieteellistä perustetta, liittyvät sääntelytarpeet.[59]

Pakkoavioliitot ja lapsiavioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Tavallisesti Suomessa pakkoavioliitoissa on kysymys maahanmuuttajien välisistä avioliitoista, jotka on solmittu ennen Suomeen saapumista.[61] Lapsiavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa, jonka toinen tai molemmat osapuolet ovat alle 18-vuotiaita. Useimmiten alaikäinen osapuoli on tyttö.[62] Nuorimmat pakkoavioliittoon ulkomailla naitetut ovat olleet Suomessa 14-vuotiaita, mutta auttamisjärjestelmään uhri ohjautuu kuitenkin tyypillisesti ollessaan jo täysikäinen. Pakkoavioliitoissa ikäero osapuolten välillä voi olla iso, ja joskus liitossa on voitu saada lapsia jo alaikäisenä.[61]

Rikosuhripäivystyksen tietoon tulleiden pakkoavioliittojen määrä on kovassa kasvussa. Vuonna 2019 tietoon tuli 20 tapausta, mutta vuoden 2020 syksyyn mennessä tietoon oli tullut jo 50 tapausta. Kyse ei välttämättä ole siitä, että tapaukset olisivat erityisen kovassa kasvussa, vaan siitä, että tapaukset on onnistuttu tunnistamaan paremmin ja uhrit pääsevät paremmin avun piiriin. Suomessa elää naisia, jotka joutuvat elämään hyvin eristettyinä ja kokevat hyvin raakaa ruumiillista ja seksuaalista väkivaltaa pakkoavioliitoissa, eivätkä he eivät saa lähteä kotoa mihinkään. Jos he pääsevät ulos, joku vahtii, missä nainen saa liikkua. Taloudelliset etuudet, opintotuet ja lapsilisät eivät tule naiselle, kun sortava puoliso hallinnoi pankkitiliä. Naisen yhteydet ulkomaailmaan ovat niin vähäiset, ettei hän tiedä, että hänen kohtelunsa on väärin. Lisäksi naiset voivat olla myös kulttuuritaustaltaan sellaisia, että heidän kulttuurissaan avioero ei tule kysymykseen.[61] Helsingin Sanomien mukaan pakkotyöhön, pakkoavioliittoon tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneita alaikäisiä on yksistään pääkaupunkiseudulla vähintään kymmeniä.[63] Rikosuhripäivystyksestä apua saavien alaikäisten uhrien osalta on merkittävää, että valtaosa on joutunut ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreiksi Suomessa, eikä esimerkiksi turvapaikanhakijana matkalla Suomeen tai lähtömaassaan.[63]

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Rikosuhripäivystyksen mukaan Suomesta lähetetään tyttöjä ja naisia ulkomaille vanhempien kotimaahan naitettavaksi sukulaisen, vaikkapa serkun, kanssa. Nämä naiset ovat voineet asua Suomessa pitkäänkin, ja ovat saattaneet syntyä Suomessa tai tulla maahan alaikäisenä. Suomessa on ilmennyt tapauksia, joissa mies oleskelee Suomessa oleskeluluvalla, ja hän hankkii vaimon ulkomailta perhesideoleskeluluvan kautta. Uhreja on esimerkiksi Irakista, Afganistanista, Iranista ja Somaliasta. Irtaantuminen pakkoavioliitosta voi merkitä kunniaväkivallan uhkaa. On ehdotettu, että nykyistä lakia muutettaisiin niin, että pakkoavioliitosta voisi vapautua siten, että liitto mitätöitäisiin. Nykyään pakkoavioliitosta vapautuu vain tavallisen avioeromenettelyn kautta.[61]

Pakolaisvakoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaisvakoilu on tiedustelutoimintaa, jolla vieras valta hankkii tietoa ja pyrkii hallitsemaan, painostaa tai uhkaa Suomessa asuvia omia tai entisiä kansalaisiaan. Tyypillisesti tietyn maan kansalaiset värvätään tai painostetaan keräämään tietoja toinen toisistaan. Suomessa pakolaisvakoilu ei ole laitonta, mutta Ruotsissa ja Norjassa on. Näissä maissa laki on johtanut syytteisiin ja vankeustuomioihin. Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa vakoileva maa pitää itselleen uhkana. Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa, ja poliisin tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, yleensä muutama vuosittain. Suojelupoliisi ehdotti jo vuonna 2012, että Suomi kriminalisoisi pakolaisvakoilun. Hanke kuitenkin hautautui hallitusten vaihtuessa, vaikka suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilu loukkaa kansalaisten perusoikeuksia. Eräillä Ruotsin pakolaisvakoilutapauksilla onkin yhteys Suomeen.[64]

Seksuaalirikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietyt ulkomaalaisryhmät eivät kunnioita naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta siten kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana.[2] Vuonna 2015 Asianajajaliitto uutisoi, että Poliisihallituksen mukaan vuonna 2015 raiskausten määrä kasvoi, kun tavallisesti tapauksia on ollut vuosittain noin tuhat, joista 70 prosenttia on selvitetty. Niissä noin 20–30 prosentissa tekijä on ollut ulkomaalainen. Asianajajaliitto oli huolissaan, koska yleisellä paikalla tapahtuneiden raiskausten, eli niin sanottujen puskaraiskausten, määrä lisääntyi vuodesta 2014 yli 50 prosenttia vuoteen 2015.[47] Vuosina 2015–2017 kaikkien seksuaalirikosten määrä laski, mutta ulkomaalaisten osuus epäillyistä kasvoi.[65] Vuonna 2015 Tapanilassa tapahtui joukkoraiskaus ja vuonna 2018 Oulussa useiden seksuaalirikosten sarja, joissa tekijöinä oli ulkomaalaistaustaisia. Molemmat herättivät suurta keskustelua.

Ulkomaalaisten osuus raiskausrikoksista on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa kaikesta rikollisuudesta.[66] Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan ulkomaan kansalaisten osuus raiskausrikoksissa on selkeästi korkeampi kuin Suomen kansalaisilla tai suomalaistaustaisella väestöllä.[66] Maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa keskimäärin lähes 8-kertainen kantaväestön kokonaisrikollisuustasoon verrattuna.[66] Osuus oli korkein Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[66] Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan taustatekijöiden huomioimisesta (kuten ikä ja sukupuoli) huolimatta maahanmuuttajien todennäköisyys tulla epäillyksi raiskausrikoksesta oli moninkertainen suomalaisiin nähden, Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä 10-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[66] Yhdenkään ulkomaalaisen väestöryhmän rikollisuustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suomalaisten rikollisuustasoa matalampi.[66]

Valtioneuvoston vuonna 2021 valmistuneen selvityksen perusteella vuosina 2011–2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä oli 27 prosenttia. Osuus kuitenkin kasvoi 2020-luvulle tultaessa ja vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksesta epäillyistä oli 38 prosenttia. Kun lukuun lisätään Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt, on näiden osuus kaikkiaan 38,5 prosenttia. Sosioekonomiset tekijät ja sosiaalinen huono-osaisuus eivät selitä ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuuden riskiä.[22]

Vuoden 2021 lopulla poliisi havaitsi Suomessa uuden ilmiön, jossa taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä. Määrä on noussut vuoden 2018 kesästä lähtien. Valtaosa Helsingin poliisilaitoksen tutkimista seksuaalirikoksista epäillyistä taksinkuljettajista on kotoisin Lähi-idän, Etelä-Aasian sekä Itä- ja Länsi-Afrikan alueilta. Helsingin poliisin selvitys kattaa törkeät raiskaukset, raiskaukset, raiskauksen yritykset, pakottamiset seksuaaliseen tekoon ja seksuaaliset ahdistelut. Tavallisesti epäillyt seksuaalirikokset on tehty öiseen aikaan joko taksissa, taksin ja kodin välillä tai taksimatkan jälkeen asianomistajan kotona. 23 tapauksen tekijästä yksi oli syntynyt Suomessa.[67] Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2024 ulkomaalaistaustaisen invataksinkuljettajan lähes kuuden vuoden ehdottomaan vankeuteen kehitysvammaisiin asiakkaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, kuten törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta, seksuaalisesta ahdistelusta sekä törkeästä raiskauksesta. Käräjäoikeuden mukaan tekijä osoitti räikeää piittaamattomuutta asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja turvallisuudentunnetta kohtaan. Rikosten uhreiksi joutui kolme kehitysvammaista henkilöä. Teot olivat erittäin moitittavia, ja ne aiheuttivat uhreille erityisen tuntuvaa henkistä kärsimystä ja ne sisälsivät julmia piirteitä. Tekijä oli tuomittu kahdesti myös aiemmin seksuaalirikoksista, tuolloin ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Niihin hän oli niin ikään syyllistynyt taksinkuljettajana.[68]

2022 Helsingin Sanomat uutisoi, että seksin katukauppa Helsingin kaduilla on afrikkalaisten hallussa. Parittajat ja paritetut ovat yleensä samasta lähtömaasta. Poliisin työstä tekee haastavaa, että parittajat eivät ole aina Suomessa, vaan hoitavat toimintaa etäyhteyksin. Afrikkalaisilla prostituoiduilla saattaa olla esimerkiksi pysyvä oleskelulupa Italiassa, jolloin heidän matkustamisensa Suomeen matkailijoina on helppoa, sillä Schengen-valtion myöntämän oleskeluluvan saanut henkilö voi liikkua vapaasti Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden ajan, jos hän täyttää maahantuloedellytykset ja jos hän ei ole kansallisessa maahantulokieltoluettelossa.[69]

Vertailu vuosien 2014–2019 välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkomaalaisten seksuaalirikostilastot vuosina 2015–2017[65][b]
Tammi-kesäkuu vuonna Seksuaalirikoksia Kansalaisuus tiedossa Epäilty ulkomaalainen Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksista %
2015 1 446 1 146 154 10,7
2016 1 625 1 219 317 19,5
2017 1 607 1 146 283 17,6

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 3 826 seksuaalirikosta.[70] Niistä yli neljännes oli ulkomaalaisen tekemä.[70] Ulkomaalaisten osuus ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa Helsingissä oli tuona vuonna 38,2 prosenttia.[70]

Raiskaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkomaalaisten raiskaustilastot vuosina 2014–2019[b]
Tammi-kesäkuu vuonna Raiskausrikoksia[71][66] Kansalaisuus tiedossa[65] Epäilty ulkomaalainen Ulkomaalaisten osuus raiskauksista %
2014 925 – 180+[72] 19,5
2015 961 409 79[65] 8,2
2016 1 060[c]/826 424 110[65] 10,4/29,2[66][d]
2017 1 133/938 490 133[65] 11,7/30,3[66]
2018 1 239/790 – 213[66] 17,1/27,0[66]
2019 1 328/1 056 – 397[66] 29,9/37,6[66]

Vuonna 2018 Helsingissä ilmoitetuista raiskauksista peräti yli puolet oli ulkomaalaisen tekemiä, 53,8 prosenttia.[70] Kokonaisuudessaan vuonna 2019 poliisi selvitti 1 056 raiskausta, joista 37,6 prosenttia, eli 397 kappaletta oli ulkomaalaisten tekemiä.[66] Vuonna 2019 kansallisuuksittain tarkasteltuna suurimman osuuden raiskausepäilyissä muodostivat irakilaiset, jotka olivat epäiltyinä 114 raiskauksessa.[66] Irakilaisten osuus kaikista raiskausepäilyistä oli vuonna 2019 yhteensä 10,8 prosenttia.[66] Seuraaviksi eniten raiskauksesta epäiltyinä olivat afganistanilaiset (60 kpl), iranilaiset (25 kpl) ja somalit (24 kpl).[66] Nämä tilastot laatineen Tilastokeskuksen mukaan henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla.[66] Vastaavasti suomalaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.[66] Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi.[66] Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä on ollut kasvussa.[73]

Turvapaikanhakijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2015 hieman yli tuhat raiskausta. Niistä 20 tapauksessa epäiltynä on ollut turvapaikanhakija, joita saapui Suomeen vuonna 2015 ennätysmäiset 32 476.[72][74] Tilastoja voidaan myös tarkastella väestörakenteen pohjalta. Kun poliisille vuonna 2015 ilmoitettuja tapauksia vertaa suomalaisten yli 15-vuotiaiden miesten määrään ja yli 15-vuotiaiden turvapaikanhakijamiesten määrään, raiskauksia on tehty molemmissa ryhmissä suunnilleen yhtä monta.[75] Suomalaisia yli 15-vuotiaita miehiä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yli 15-vuotiaita turvapaikkaa hakeneita miehiä.

Yleisradion vuonna 2016 suorittaman selvityksen mukaan kaikista poliisin tiedossa olevista seksuaalirikosepäilyistä turvapaikanhakijoiden osuus on 7–8 prosenttia ja kaikkien ulkomaalaisten osuus on 24 prosenttia.[76]

Poliisi on lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet luvatta etupäässä nuoria suomalaisia naisia.[47]

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsien seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä oli vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisia 14,7 prosenttia, vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisia 16,6 prosenttia, vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisia 9,4 prosenttia, vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisia 14,3 prosenttia, vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia 19,4 prosenttia, vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisia 25,0 prosenttia ja vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisia 19,0 prosenttia.[66]

Kaikki lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen raiskaus) huomioon ottaaen niistä epäiltyjä henkilöitä oli vuonna 2018 yhteensä 725, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 19 prosenttia.[66] Vuonna 2019 tapauksia oli 1 138 kappaletta, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 26,9 prosenttia.[66]

Seksuaalinen ahdistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalisesta ahdistelusta kirjattiin vuonna 2015 kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta.[47] Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 prosenttia.[47]

Road-hanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2020–2022 oikeusministeriö on rahoittanut 400 000 eurolla hanketta, johon osallistuu 60 ulkomaalaista seksuaalirikoksesta tuomittua tai tutkintavankia. Heille on tarjottu elämäntilanteesta riippuen seksuaaliterapiaa, seksuaalikasvatusta sekä apua asunnon, työn tai esimerkiksi velkaneuvonnan löytämiseksi. Käytännössä kaikki hankkeessa mukana olleet miehet ovat syyllistyneet raiskaukseen. He ovat kotoisin ympäri maailmaa, Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja erityisesti Lähi-idästä. Hanketta johtanutta seksuaaliterapeuttia on arvosteltu alan tutkijoiden toimesta, sillä heidän mielestään hankkeessa ei tulisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista, vaan tulisi käyttää muita sanoja. Hankkeen vaikutuksista ei tehdä tutkimusta, eikä vastaavaa tutkimusta ole Suomessa muutenkaan tehty ulkomaalaistaustaisista.[73]

Hankkeessa mukana olevien tuomittujen joukossa on ollut 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä. Näillä vankilaan tuomituilla nuorilla on esiintynyt rikollisen elämäntavan ihailua, kuten elämyshakuisuutta, huumausaineiden käyttöä ja halua rikastua nopeasti. He ovat itse tienneet elävänsä elämää, jossa on riskejä. Hetkessä elämistä on vahvistanut, että moni heistä on tiedostanut, että he voivat saada karkotuspäätöksen Suomesta milloin vaan. Hankkeeseen osallistuneilla heitä vanhemmilla rikollisilla taas on korostunut kunnia-ajattelu, käsitys miehen ja suvun kunniasta, jota nainen ei saa teoillaan loukata. Heidän uhrinsa ovat olleet myös nuoria rikollisia useammin puolisoita tai entisiä puolisoita. Iso osa hankkeessa mukana olleista miehistä on ollut luku- ja kirjoitustaidottomia, siitä huolimatta, että he ehkä ovatkin käyneet synnyinmaassaan koulua. Vain pari on käynyt lukion tai ammattikoulun. Monet ovat tulleet Suomeen väärien odotusten perässä.[73]

Monet hankkeeseen osallistuneet ovat ajatelleet, että Suomi on kuin paratiisi, jossa on päihteitä ja tytöt ja naiset kulkevat vähissä vaatteissa. Miehet eivät ole nähneet sellaista kotimaassaan. Osa hankkeessa mukana olleista on todennut, että heidän kotimaassaan ei voisi saada tällaista rikostuomiota, sillä teolla pitäisi olla silminnäkijä tai siinä pitäisi tapahtua ruumiillista väkivaltaa. Jotkut ovat ihmetelleet, miten DNA-jälki voi todistaa syyllisyyden rikokseen. Asiakkaidensa uhreina on ollut paljon lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria. Monesti rikollinen on kohdannut kadulla olevan 15-vuotiaan, mikä on lopulta johtanut seurusteluun. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa nuori tyttö on ikään kuin kiitollisuudenvelassa ja taloudellisesti riippuvainen miehestä. Usein miehet ovat tavanneet tytöt ensi kertaa sosiaalisen median kautta, kuten Snapchatissa.[73] Hankkeessa on keskusteltu tuomittujen kanssa esimerkiksi sitä, kuka on lapsi. Osa vangeista on myös todennut, että vankeus on jumalan rangaistus, koska vanki ei ole ollut tarpeeksi uskonnollinen. Toisaalta väkivaltaisuutta on saatettu perustella sillä, että pyhätkin miehet olivat väkivaltaisia, joten väkivalta on hyväksyttävää. Tätä selittää se, että hankkeessa mukana olleista moni on ollut kotoisin Lähi-idän valtioista, joissa islam on pääuskonto. Vaikka he eivät välttämättä ole itse uskonnollisia tai vakaumukseltaan muslimeja, uskonto on näkynyt silti heidän ajatuksissaan ja arvoissaan.[73]

Ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Suomen vankiloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä Suomen vankiloissa oli noin kymmenen vankia.[77]

Ulkomaalaisten vankien päivittäinen luku viisitoistakertaistui 1990-luvun alusta vuoteen 2007: Päivittäinen keskivankiluku oli 20 vuonna 1990, kun se oli 307 vuonna 2007. Vuonna 1998 ulkomaalaisten vankien keskivankiluku oli 130, vuonna 1999 138, vuonna 2000 173, vuonna 2001 248, vuonna 2002 293, vuonna 2003 291, vuonna 2004 284, vuonna 2005 282, vuonna 2006 306.[2]

Vuonna 2011 kaikista Suomen vankiloiden ulkomaalaisista vangeista 27 % oli Viron kansalaisia, 13 % Romanian kansalaisia, 10 % Venäjän kansalaisia ja 6 % Liettuan kansalaisia. Ulkomaalaisista tutkintavangeista 27 % oli Viron kansalaisia ja 21 % Romanian kansalaisia.[78] Vuonna 2016 Suomen vankiloissa 16 % vangeista oli ulkomaalaisia. Luku on 56 % suurempi kuin vuonna 2006.[79]

Vuonna 2017 ulkomaalaisten vankien kansallisuusjakauma oli muuttunut hieman: Viron kansalaisten osuus oli vähentynyt siten, että heitä oli noin 20 % ulkomaalaisista vangeista. Irakin kansalaisten määrä oli kasvanut, ja heitä oli 10 %. Kolmanneksi eniten oli venäläisiä vankeja, eli heidänkin osuutensa oli vähentynyt vuoteen 2011 verrattaessa. Neljänneksi eniten oli Liettuan kansalaisia, viidenneksi eniten Romanian.[80] Kuudenneksi eniten oli Ruotsin kansalaisia ja seitsemänneksi eniten Somalian kansalaisia.[77] Keväällä 2017 Riihimäen ja Jokelan vankiloiden tutkintavangeista lähes puolet oli ulkomaalaisia.[77] Vantaan vankilassa tutkintavangeista yli kolmannes oli ulkomaalaisia.[77]

Vuosina 2008–2018 kaikkien vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut koko ajan lukuun ottamatta vuoden 2016 vankimäärän pientä nousua.[81] Vuonna 2018 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 910, eli 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.[81] Ulkomaalaisten vankien määrä taas kasvoi vuosina 2008–2018 30 prosenttia.[81] Vuonna 2018 määrä kääntyi laskuun ja oli samalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä.[81] Ulkomaalaisia vankeja oli vuonna 2018 päivittäin keskimäärin 482, ja heidän osuutensa kaikista vangeista oli 17 prosenttia.[81] Vuonna 2020-luvun alussa määrä vaihteli noin 500:n ja 600:n välillä.[82] Keravan vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka arvioi vuoden 2022 lopulla, että Suomen vankiloissa nousevana ilmiönä on, että vankiloihin tulee jonkin verran aiempaa nuorempia ulkomaalaistaustaisia rikollisia, jotka ihailevat rikollista elämää ja jotka ovat syyllistyneet huumausainerikoksiin ja usein myös seksuaalirikoksiin. Vangit ovat 20–25-vuotiaita, osaavat suomea ja ovat ehkä syntyneetkin Suomessa, mutta monien juuret ovat muualla.[73]

Ulkomaalaiset vangit kustantavat yhteiskunnalle noin 35 000 euroa vuorokaudessa. Ulkomaalaisista vangeista iso osa kärsii tuomiota huumausainerikoksista.[77] Toisaalta Keravan 130-paikkaisessa vankilassa on voinut olla samanaikaisesti 10–20 ulkomaalaistaustaista seksuaalirikosvankia.[73] 2020-luvun alussa Suomesta siirrettiinn vuosittain noin 80 vankia kotimaidensa vankiloihin. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma velvoittaa kehittämään tapoja, joilla ulkomaalaisten vankien siirtoa kotimaahansa voitaisiin tehostaa. Suomessa on käytäntö, jonka mukaan siirroissa pitää toteutua kolme ehtoa: Suomen valtion on haluttava sitä, vangin on haluttava sitä ja vastaanottajamaan on suostuttava siihen. Jos jokin maa ei ole siirtosopimuksissa mukana, siirto on vaikeaa. Yksi tällainen maa on Irak. Irakin kansalaiset ovat kärkisijoilla ulkomaalaisten vankien tilastossa Suomessa.[82]

Karkottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, puhutaan maasta karkottamisesta. Suurin osa karkottamispäätöksistä liittyy siihen, että henkilö oleskelee luvattomasti maassa. Henkilö voidaan karkottaa myös, jos hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin.[83] Jos karkottamisen taustalla on muu rikos, on se yleensä törkeä huumausainerikos, joista langetetut tuomiot ovat ankaria. Karkotuspäätöksessä otetaan huomioon maastapoistettavan henkilön rikokset ja niiden toistuvuus. Metsälässä sijaitsee Helsingin säilöönottoyksikkö, jossa pidetään ihmisiä, joiden arvellaan muussa tapauksessa pakoilevan maastapoistoa. Helsingin tai Joutsenon säilöönottoyksiköissä on vain pieni osa karkotettavista ja käännytettävistä ihmisistä. Suurin osa poistuu itse maasta, osa katoaa viranomaisilta ja jää laittomasti maassa olevana oleskelemaan Schengen-alueelle. Maailmanlaajuiset koronavirusrajoitukset vaikeuttivat tuntuvasti ulkomaalaisten poistamista maasta.[84]

Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään. Esimerkiksi maasta poistettavan turvapaikanhakijan kohdalla kyse on käännyttämisestä.[83]

Edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalainen voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa maasta, jos hän

  • oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa
  • on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta
  • on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin
  • on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai
  • jos hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.[83]
Vuosi Karkottamisesitykset vuosittain Myönteiset karkottamispäätökset vuosittain Myönteiset päätökset yhteensä vuodesta 2001 alkaen
2001 119 76 76
2002 122 80 156
2003 141 80 236
2004 102 89 325
2005 126 71 396
2006 129 61 457
2007 139 59 516
2008 169 75 591
2009 209 80 671
2010 446 216 887
2011 382 214 1 001
2012 344 222 1 223
2013 442 273 1 496
2014 418 258 1 754
2015 380 279 2 033

[85]

Yllä oleva tilasto sisältää sekä Poliisin että Maahanmuuttoviraston vireillepanemat karkottamisasiat, ja se on Maahanmuuttoviraston tekemä. Maahanmuuttovirastolla ei kuitenkaan ole tilastoja siitä, kuinka monta karkottamispäätöksen saanutta on poistettu maasta. Poliisi vastaa karkottamispäätösten täytäntöönpanosta ja siten myös niiden tilastoinnista.[85]

Vuosi Rikosten takia karkotetut Rikosten takia karkotetut vuodesta 2015 alkaen
2015 92 92
2016 146 238
2017 99 337
2018 92 429
2019 122 551
2020 119 670
2021 101 771
20221 751 8461

Lähde:[84]

1Vuoden 2022 marraskuun loppuun mennessä

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Syntyperältään ulkomaalaisiksi laskettiin ulkomailta muuttaneet 1. ja 2. polvessa. Epäillyiksi laskettiin ne, jotka poliisin esitutkinnan jälkeen olivat epäiltyjä rikoksesta.
  2. ↑ a b Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta rikoksesta, ja yhteen rikokseen voi olla useita epäiltyjä, mikä voi vääristää tilaston antamaa kuvaa
  3. ↑ Ensimmäinen, suurempi luku on koko vuoden osalta.
  4. ↑ Ensimmäinen luku on laskettu Tilastokeskuksen koko vuoden luvun perusteella, toinen luku laskettu tammi-kesäkuusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Yle tutki: Vangittu someräppäri on keskeinen hahmo katujengien yhteenotoissa, joissa on käytetty jo ampuma-aseitakin Yle Uutiset. 23.1.2022. Viitattu 7.2.2022.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Hannu Niemi & Päivi Honkatukia & Martti Lehti: Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus helda.helsinki.fi. 6.8.2016.
  3. ↑ a b c d e f g h i j http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 16.6.2020.
  5. ↑ Tilastokeskus: Maahanmuuttajat väestössä www.stat.fi. Arkistoitu 29.10.2021. Viitattu 15.10.2021.
  6. ↑ Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  7. ↑ a b HS Vantaa | Joku kylvää Alepan ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä, joka ei vaan halua lopettaa Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 1.6.2021.
  8. ↑ Heikki Rausmaa: Viinameri. Salapiiritusevedu Läänemerel kahe sõja vahel Tuglas-seura. Viitattu 22.7.2014.
  9. ↑ Suomessa ja Amerikassa oli kieltolaki 1920-luvulla Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalsta Kysy.fi. 30.1.2012. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 22.7.2014. tarvitaan parempi lähde
  10. ↑ a b c d e Miika Viljakainen, Päivi Lakka: Iso selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta – määrät, syyt, ratkaisukeinot Ilta-Sanomat. 15.12.2018. Viitattu 14.10.2021.
  11. ↑ Risto Kunnas: Täältä tulevat huumeet Suomeen Iltalehti. 15.12.2009. Arkistoitu 18.12.2009. Viitattu 22.7.2014.
  12. ↑ Suomalainen, Riitta: Vankila on kuin viiden tähden hotelli Länsiväylä. 21.2.2011. Arkistoitu 26.3.2015.
  13. ↑ Teppo Ovaskainen: Nämä luvut julki ensi kertaa: ulkomaalaisten rikokset Suomessa Uusi Suomi. 16.12.2010. Viitattu 4.9.2013.
  14. ↑ Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  15. ↑ Rangaistukset kansalaisuuden, asuinpaikan ja rikoksen mukaan, 2010–2012 (käräjäoikeudet, hovioikeus ensimmäisenä oikeusasteena, rangaistus-määräykset ja rikesakot) Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014. [vanhentunut linkki]
  16. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc Kotiniemi, Lassi: ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA Poliisiammattikoulu. Arkistoitu 12.11.2020. Viitattu 28.5.2020.
  17. ↑ Ulkomaalaistaustainen | Käsitteet | Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 7.8.2021.
  18. ↑ a b Nuorten rikokset | Nuorten rikostilastoista paljastuu vaarallinen hälytysmerkki – Lapsiasiavaltuutettu kääntää katseen äiteihin Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  19. ↑ Ulkomaiden kansalaiset 6.8.2016. Tilastokeskus.
  20. ↑ Rangaistusseuraamukset tuomitun syntyperän mukaan 2014 6.8.2016. Tilastokeskus.
  21. ↑ Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  22. ↑ a b c Teemu Vauhkonen, Markus Kaakinen, Tommi Hoikkala: Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet julkaisut.valtioneuvosto.fi. 29.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
  23. ↑ Rangaistusseuraamukset tuomitun syntyperän mukaan 2014 6.8.2016. Tilastokeskus.
  24. ↑ Poliisin tiedotustilaisus 2015 29.1.2016. Uusisuomi.
  25. ↑ Rikostekninen laboratorio oli hukkua työhön – dna-tutkimusten määrää piti rajoittaa ja pian tapahtuikin poikkeuksellinen käänne Yle Uutiset. 8.12.2021. Viitattu 25.1.2022.
  26. ↑ Nuorisorikollisuus | Ryöstötilaston kärjessä 14-vuotias – Poliisi syvästi huolissaan nuorista Helsingin Sanomat. 8.2.2024. Viitattu 11.2.2024.
  27. ↑ Maahanmuutto | 20 näkemystä maahanmuutosta: Sdp ja Ps laativat HS:lle manifestinsa Helsingin Sanomat. 27.12.2023. Viitattu 31.12.2023.
  28. ↑ Huumeet | Löydetty aine selittää monta tuoretta huumekuolemaa – Helsingin poliisi teki laajan takavarikon Helsingin Sanomat. 9.2.2024. Viitattu 11.2.2024.
  29. ↑ POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 poliisi.fi. Viitattu 19.11.2020.
  30. ↑ Suomen vastaanottokeskuksista on "kadonnut" yli 5000 turvapaikanhakijaa Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  31. ↑ Paperittoman osa on onneton ja epätoivoinen – "He oikein anelevat meitä auttamaan heitä" Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  32. ↑ Uusi piirre jengiytymisessä Suomessa – paperittomia rekrytoidaan yhä enemmän Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  33. ↑ Poliisi: Suurin osa asuntomurroista ulkomaista käsialaa 19.1.2015. YLE.
  34. ↑ a b c d e f Helsingin poliisi: Kölnin häirintä uhkasi tapahtua myös Helsingissä – 1 000 turvapaikanhakijaa asematunnelissa Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  35. ↑ Poliisi varautuu uudenvuoden uhkakuviin lisävoimilla – "Berliinin terrori-isku vaikuttaa valmistautumiseen" Suomenmaa.fi. 27.12.2016. Viitattu 15.6.2020.
  36. ↑ Röyhkeä pillerikauppa valtasi Helsingin keskustan – Poliisi: ”Ihan selkeä buumi” Ilta-Sanomat. 15.11.2016. Viitattu 17.7.2017.
  37. ↑ a b c d e f g h i Poliisi keskustellut romanien tukikeskuksen kanssa katukaupasta: "Pillereitä myyvät ovat uutta maahantullutta ryhmää" Yle Uutiset. Viitattu 10.7.2017.
  38. ↑ Poliisi | Koirapartiossa aloittanut mies nappasi Jari Aarnion ja istuu nyt tämän entisessä huoneessa – Rikospoliisin uusi johtaja pelkää, että Helsingin katujengit alkavat saada toimeksiantoja Helsingin Sanomat. 23.10.2021. Viitattu 5.11.2021.
  39. ↑ Turun seudulla paljastui katujengi – poliisi selvittänyt useita ryöstö-, kiristys- ja lahjusrikoksia Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 17.12.2022.
  40. ↑ KRP: Kaikki tunnistetut pääkaupunkiseudun katujengiläiset ovat maahanmuuttajataustaisia | Paikalliset | Helsingin Uutiset web.archive.org. 14.3.2023. Arkistoitu 14.3.2023. Viitattu 1.10.2023.
  41. ↑ Parikymppisten miesten katujengien toiminta kovenee pääkaupunkiseudulla – Poliisi: Useita ampumistapauksia, joista vaaraa myös sivullisille Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2021.
  42. ↑ Sisäministeri Krista Mikkonen haluaa Suomeen 700 uutta poliisia – "Suomessa on kymmenkunta katujengiä" Yle Uutiset. 3.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
  43. ↑ Katujengit | Katujengit aiheuttaneet uusia ongelmia vankiloissa: Turvallisuuden kannalta ”äärimmäisen haastavaa” Helsingin Sanomat. 12.3.2023. Viitattu 13.3.2023.
  44. ↑ Epäilty: Linnanmäen joukkotappelu alkoi Kieputtimen jonosta ts.fi. 23.3.2011. Viitattu 4.6.2020.
  45. ↑ Iso joukkotappelu Linnanmäellä - huvipuisto suljettu, "tilanne kaoottinen" Ilta Sanomat. 6.6.2010. Viitattu 4.6.2020.
  46. ↑ Linnanmäen joukkotappelun käräjät käyntiin Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  47. ↑ a b c d e Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa Asianajajaliitto. 7.12.2015. Viitattu 4.6.2020.
  48. ↑ Nuoret | Nuorison alistusväkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunkiseudulla Helsingin Sanomat. 5.10.2022. Viitattu 14.10.2022.
  49. ↑ Terrorismi palasi Eurooppaan – Supon Pelttari: "Suomen uhkakuvat eivät ole muuttuneet" www.apu.fi. 10.11.2020. Viitattu 13.11.2020.
  50. ↑ a b c d Lähteet Turkulaiselle: Seuraavan terrori-iskun kohde Suomessa todennäköisesti Turku tai Helsinki Helsingin Uutiset. 23.1.2019. Viitattu 13.11.2020.
  51. ↑ a b Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020 – Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2019 ja kehityksen suunta julkaisut.valtioneuvosto.fi. Viitattu 13.11.2020.
  52. ↑ a b c d e Poliisi tutkii vakavaa rituaaliteurastuksiin liittyvää eläinsuojelurikosta – epäily: mies teurasti yli tuhat lammasta ilman tainnutusta Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  53. ↑ a b Halal-lihan kysyntä kasvaa Suomessa – suurin osa tulee vielä ulkomailta Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  54. ↑ Mies teurasti tuotantoeläimiä raa’asti halal-menetelmällä – sai neljä kuukautta ehdollista Ilta-Sanomat. 25.6.2018. Viitattu 19.1.2021.
  55. ↑ Eläinlääkäri: Laittomia halal-teurastuksia myös Suomessa – poliitikko penää keskustelua Helsingin Uutiset. 5.3.2018. Viitattu 19.1.2021.
  56. ↑ a b Epäily laittomista halal-teurastuksista Pohjanmaalla laajenee – Suomen lammastiloilta eläviä eläimiä kysytään säännöllisesti: "Koin sen painostavaksi ja pelottavaksikin" Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2021.
  57. ↑ Eläinten olot - Vegaaniliitto vegaaniliitto.fi. Viitattu 19.1.2021.
  58. ↑ a b c Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen - Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.2.2021.
  59. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Suomessa elää 3 000 sukuelinten silpomisvaarassa olevaa tyttöä - lakivaliokunta vaatii silpomista yksiselitteisen rangaistavaksi www.iltalehti.fi. Viitattu 3.2.2021.
  60. ↑ a b Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus - Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.2.2021.
  61. ↑ a b c d Tietoon tulleiden pakkoavioliittojen määrä kovassa kasvussa – nuorimmat uhrit vain 14-vuotiaita tyttöjä Ilta-Sanomat. 8.9.2020. Viitattu 3.2.2021.
  62. ↑ Lapsiavioliitto - Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.2.2021.
  63. ↑ a b HS: Pääkaupunkiseudulla elää vähintään kymmeniä alaikäisiä ihmiskaupan uhreja Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2021.
  64. ↑ Uhkaavassa puhelinsoitossa Harria vaadittiin lopettamaan Kiinan arvostelu tai hänen tyttärilleen käy huonosti – näin Kiina vainoaa toisinajattelijoitaan Suomessa yle.fi. Viitattu 21.5.2020.
  65. ↑ a b c d e f Raiskaukset lisääntyneet 23 prosenttia – poliisi perustelee madaltuneella ilmoituskynnyksellä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2020.
  66. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019 www.iltalehti.fi. Viitattu 22.5.2020.
  67. ↑ Poliisi havainnut ilmiön: Taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä – viimeisin tapaus viime viikonlopulta Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 25.11.2021.
  68. ↑ Taksinkuljettaja uusi tekonsa: lähes kuusi vuotta vankeutta kehitysvammaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Yle Uutiset. 9.5.2024. Viitattu 9.5.2024.
  69. ↑ HS Helsinki | Seksin katukauppa on nyt afrikkalaisten hallussa Helsingissä – Poliisin mukaan reviiririidat ovat käytännössä loppuneet Helsingin Sanomat. 29.8.2022. Viitattu 29.8.2022.
  70. ↑ a b c d Yli puolet Helsingin raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä – poliisi: ”Tilastot puhuvat karua kieltä” www.iltalehti.fi. Viitattu 22.6.2021.
  71. ↑ TIlastokeskus - eräiden rikosten uhrit maakunnittain 2009-2019 (Rikokseksi 1. (Raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus (3 mom) 20:1-2), haluttu vuosi ja maakunnaksi koko maa.) Tilastokeskus. Arkistoitu 4.3.2021. Viitattu 22.2.2021.
  72. ↑ a b Poliisi julkisti luvut: Seksuaalirikokset lisääntyivät 2015 29.1.2016. Uusisuomi.
  73. ↑ a b c d e f g Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä auttaa ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia – hän tietää, mitä rikostilastojen taustalla on Yle Uutiset. 3.10.2022. Viitattu 5.10.2022.
  74. ↑ Turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna ennätysmäärä 6.8.2016. Sisäministeriö.
  75. ↑ Onko naisten turvattomuus lisääntynyt? Yhdeksän kysymystä raiskauksista Suomessa 6.8.2016. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 1.7.2016.
  76. ↑ Yle selvitti: Yli sata turvapaikanhakijaa epäiltyinä seksuaalirikoksesta – joukkoraiskauksia kaksi, perättömiä tapauksia useita 8.8.2016. Yle.
  77. ↑ a b c d e Näin iso lasku ulkomaalaisista vangeista kertyy päivässä – määrä räjähti 10 vuodessa Helsingin Uutiset. 7.2.2018. Viitattu 21.1.2021.
  78. ↑ Hannu Niemi & Martti Lehti: ”3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus”, RIKOLLISUUSTILANNE 2012 – Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, s. 253–268. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.9.2013). [vanhentunut linkki]
  79. ↑ Van­git Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 6.8.2016.
  80. ↑ Ulkomaalaisten määrä Suomen vankiloissa räjähti 10 vuodessa – vankien kansallisuuksien top-5 Ilta-Sanomat. 4.5.2017. Viitattu 21.1.2021.
  81. ↑ a b c d e Vangit - Rikosseuraamuslaitos www.rikosseuraamus.fi. Viitattu 16.6.2020.
  82. ↑ a b Vankilat | Hallitus haluaa eroon ulkomaisista vangeista – Ministeriö keksi heti yhden keinon Helsingin Sanomat. 9.9.2023. Viitattu 17.9.2023.
  83. ↑ a b c Karkottaminen Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 21.1.2021.
  84. ↑ a b Espoolainen Ousman Camara karkotetaan maahan, jossa hän on käynyt viimeksi lapsena – ”Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden” Yle Uutiset. 18.1.2023. Viitattu 19.1.2023.
  85. ↑ a b Maahanmuuttovirasto: Karkottamisesitykset ja -päätökset 2001–2015 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 21.1.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ulkomaalaisten_rikollisuus_Suomessa&oldid=22377463”