Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on pelkästään jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen (kaksoiskansalaiset luetaan Suomen kansalaisiksi) tai ulkomaalaistaustainen. Jälkimmäisen määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 Tilastokeskus määrittelee tällaiseksi henkilöksi ihmisen, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla sekä määrällisesti että suhteessa valtaväestöön.

Ulkomaiden kansalaisten tekemiä rikoksia on Suomessa alettu säännöllisesti tilastoida vasta 1990-luvun puolivälistä alkaen.[1]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa, josta lähdettiin muualle työn perässä.[2] 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan.[2] 1990-luvulla Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä.[2] Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa, ja vuodesta 2008 alkaen Suomeen on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain.[2]

Väestöliiton mukaan maahanmuuton vähäisyyden vuoksi ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut hitaasti.[2] Vuonna 2017 Suomen väestöstä oli ulkomaan kansalaisia noin 249 450 henkeä, mikä oli 4,5 prosenttia koko Suomen väestöstä.[2] Vuoden 2019 lopussa puolestaan ulkomailla syntyneitä oli 351 721 ja ulkomaalaistaustaisia 423 494.[3] Vuonna 2020 ulkomaan kansalaisia oli liki 279 000, ulkomailla syntyneitä 367 417 ja ulkomaalaistaustaisia 444 031.[4][5]

Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia.[2] Ulkomaalaiset ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin.[2] Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu lähes 65 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista.[2] Määrällisesti eniten ulkomaalaisia asuu Helsingissä, jonka väestöstä 9,5 prosenttia oli ulkomaalaisia vuonna 2017.[2] Puolestaan Vantaalla vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla Suomessa.[6] Vuonna 2018 jo 20,2 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.[6]

Rikollisuus 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1919–1932 Suomessa oli voimassa niin sanottu kieltolaki, jota rikottiin yleisesti. Suuri osa alkoholista salakuljettiin Virosta tai Viron kautta kauempaa Euroopasta, kuten Puolasta tai Saksasta. Salakuljettajat olivat yleensä suomalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia tai virolaisia.[7][8]

Suomeen tuli niin sanottuja Vietnamin venepakolaisia 1980-luvulla, mutta heidän kohdallaan rikollisuus ei noussut vielä julkiseen keskusteluun.[9] Maahanmuuttajien rikollisuus nousi julkiseen keskusteluun Suomessa 1990-luvun alussa, kun ensimmäiset somalit tulivat Suomeen.[9] Suomeen alkoi tulla tavallista suurempia määriä pakolaisia Somaliasta ja maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa.[9] Sitä ennen maahanmuuttajien osuus väestöstä oli noin 0,5 prosenttia.[9] Tuolloin sisäministeriön tekemän selvityksen mukaan suomalaiset olivat huolestuneita ulkomaalaisten muutosta Suomeen, sillä muuton katsottiin heikentävän Suomen turvallisuutta.[9]

1990-luvulla julkisuutta saavuttivat paljon niin sanotut Tehtaankadun poliisisurmat, joissa tanskalainen Steen Christensen ryösti Helsingissä Hotelli Palacen yöportierin 22. lokakuuta 1997 ja ampui pakomatkallaan kaksi poliisia, ylikonstaapeli Eero Kalevi Holstin (s. 29. joulukuuta 1941) sekä vanhemman konstaapelin Eero Antero Palon (s. 26. lokakuuta 1965), Ullanlinnan kaupunginosassa Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä. Tapaus käynnisti ennennäkemättömän ajojahdin Suomessa. Christensen saatiin kiinni kolme päivää myöhemmin Hämeenlinnassa, kun hän oli pakenemassa Hotelli Vaakunasta.

1990-luvulla uudelleen itsenäistyneestä Virosta kehittyi Suomeen tuotavien huumausaineiden pääasiallinen kauttakulkumaa. Huumekauppaa ovat hoitaneet virolaiset ja suomalaiset rikolliset yhdessä.[10] Suomen valtion alueella tapahtuvia rikoksia, joissa rikollinen ei ole Suomen kansalainen, on Euroopan unioniin liittymisen 1995 ja vapaan liikkuvuuden sallimisen jälkeen alkanut tapahtua aiempaa enemmän. Myös Suomen vankiloissa yhä suurempi osuus vangeista on ulkomaalaisia. Esimerkiksi Vantaan vankilassa yli puolet vangeista oli vuonna 2011 ulkomaalaisia ja Jokelan vankilassa noin kolmasosa.[11]

Rikollisuus 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoinnin periaatteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa.[12][13][14] Vuodesta 2012 Tilastokeskus on määritellyt ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[15] Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan.[15] Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli.[15] Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, sen voi vaihtaa maistraatissa milloin vain ja se saattaa poiketa henkilön todellisesta taustasta.[15] Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana, ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava.[15] Nykyään Tilastokeskus siis viittaa ulkomaalaistaustaisella henkilöön,

  • jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla,
  • joka on syntynyt ulkomailla ja joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä,
  • tai joka on syntynyt Suomessa ennen vuotta 1970 ja on äidinkieleltään vieraskielinen.[16]

Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla.[15] Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa.[15] Jos kummankaan vanhemman syntymämaata ei tiedetä, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa.[15] Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja näin ollen tällaiset lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia.[15] Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhempia ei tiedetä, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi.[15]

Rikollisuuden kehitys vuoteen 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 sisäasiainministeriön poliisiosaston tekemän selvityksen mukaan ulkomaan kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset tekivät 3,0 prosenttia Suomessa tehdyistä väkivaltarikoksista. (Raportissa ”ulkomaalaiseksi” tai ”maahanmuuttajataustaiseksi” määriteltiin henkilöt, jotka olivat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Suomessa tai joiden kansalaisuus oli jokin muu kuin Suomi sekä henkilöt, joilta puuttui tieto kansalaisuudesta ja syntymämaasta mutta joiden maahanmuuttajatausta oli selvinnyt heidän nimestään tai jostakin muusta seikasta. Esitetyt osuudet poikkeavat Tilastokeskuksen vastaavista osuuksista, mutta ne ovat silti suuntaa antavia.)[1]

Henkirikoksissa ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten epäiltyjen osuus oli 2,0 prosenttia, henkirikosten yrityksissä 4,5 prosenttia, raiskauksissa 6,0 prosenttia ja ryöstöissä 7,0 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemien väkivaltarikosten määrä ja laatu eivät ryöstöjen lisääntymistä lukuun ottamatta muuttuneet vuoden 1999 lukuihin verrattuna. Epäillyistä tekijöistä 89 prosenttia oli miehiä. Tyypillinen väkivallanteko oli ravintolassa tai ravintolaillan jälkeen tapahtunut pahoinpitely, joissa sekä tekijä että uhri olivat usein alkoholin vaikutuksen alaisina. Noin joka viides väkivaltatapaus luokiteltiin niin sanotuksi lähisuhdeväkivallaksi, johon laskettiin mukaan myös ydinperheen lisäksi esimerkiksi entisten puolisoiden tekemä väkivalta.[1]

Vuonna 2000 peräti joka viides väkivaltarikoksesta epäilty maahanmuuttaja oli alaikäinen. Maahanmuuttajanuorten tekemistä väkivaltarikoksista noin 40 prosenttia oli tapahtunut Helsingissä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät ja poliisin tietoon tulleet ryöstöt lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa, samaan aikaan kun heidän määränsä moninkertaistui Suomessa. Näistä rikoksista epäillyistä yli puolet oli ollut tekohetkellä alle 18-vuotiaita. Tyypillinen Helsingissä tapahtunut ryöstö, jossa oli mukana maahanmuuttajataustaisia, oli nuorisojoukon tekemä.[1]

Vuodesta 2001 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 maahanmuuttajat olivat suhteellisesti hieman enemmän epäiltyinä väkivalta- ja omaisuusrikoksista kuin suomalaiset.[1] Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus (2,8 prosenttia, joka käsittää Suomessa asuneet ulkomaalaiset) kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista on lisääntynyt: vuonna 2006 osuus oli 5,6 prosenttia (Osuus käsittää kaikki ulkomaalaiset. Suomessa asuneiden osuus oli 3,2 prosenttia.); vuonna 2007 se oli 5,8 prosenttia (kaikki ulkomaalaiset; Suomessa asuneet 3,3 prosenttia); vuonna 2009 osuus oli 9,1 prosenttia; ja vuonna 2014 se oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2002 ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 2 % ja vuonna 2014 se oli 4 %.[1][17][18][19] Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten osuus oli 15 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista.[15]

Eräs ensimmäisistä nuoria ulkomaalaistaustaisia ja heidän rikollisuuttaan koskevista tutkimuksista julkaistiin vuonna 2003. Selvityksen mukaan helsinkiläisten maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet suhteellisesti tarkasteltuna enemmän väkivaltaan kuin suomalaiset.[1] 1.1.2000–24.4.2004 vajaalla viidesosalla alle 15-vuotiaista jonkin rikoksen ensi kertaa tehneistä oli maahanmuuttajatausta. Väkivallanteot olivat hieman yleisempiä maahanmuuttajataustaisilla alle 15-vuotiailla kuin suomalaisilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset uusivat rikoksia enemmän kuin kantaväestön lapset. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli lähes kaksinkertainen riski tehdä vähintään kuusi uutta rikosta kantaväestön nuoriin nähden. Aineistona tutkimuksessa oli poliisin tietoon tullut rikollisuus sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä. Tutkimuksessa oli mukana helsinkiläiset alle 15-vuotiaana rikoksia tehneet, joita oli yhteensä 2 625. Heistä maahanmuuttajataustaisia oli 361 eli 14 prosenttia. Maahanmuuttajiksi luokiteltiin ne, jotka itse tai joiden vanhemmista vähintään toinen ei ollut syntyperäinen suomalainen. Tämä tieto saatiin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä, mutta ei aina. Sen vuoksi poliisin tietoon tulleista tapauksista maahanmuuttajatausta arvioitiin henkilön nimen perusteella.[1]

Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,9 Suomessa tehdyistä varkauksista, vuonna 2007 heitä oli 8,7 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,2 Suomessa tehdyistä pahoinpitelyistä, vuonna 2007 heitä oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 5,8 Suomessa tehdyistä petoksista, vuonna 2007 heitä oli 6,3 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 3,7 Suomessa tehdyistä huumausainerikoksista, vuonna 2007 heitä oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 10,9 Suomessa tehdyistä ryöstöistä, vuonna 2007 heitä oli 10,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 9,7 Suomessa tehdyistä henkirikoksista, vuonna 2007 heitä oli 1,7 prosenttia.[1]

Ulkomaan kansalaisista suhteessa eniten rikoksia vuonna 2007 tekivät Liettuan kansalaiset, mitä kuitenkin nostanee jokin poikkeuksellinen omaisuusrikossarja, mikä selittää korkean suhdeluvun.[1] Toiseksi eniten rikoksiin syyllistyivät Irakin kansalaiset.[1] Seuraavaksi eniten suhteellisesti mitattuna rikoksia tekivät Iranin, Turkin ja Somalian kansalaiset.[1] Merkittävistä ulkomaalaisten ryhmistä suhteessa vähiten rikoksia tekivät Puolan, Romanian ja Viron kansalaiset.[1] On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle joukolle voi nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi olla monesta rikoksesta tilastossa rikoksista epäiltynä.[1] Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä.[1] Tosin on niin, että eri kansalaisuuksien suhdeluvut ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina.[1]

Vuosina 2010–2012 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista alle 1,7 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Vuonna 2013 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset.[15] Tuolloin kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen ja 7,4 prosentissa Suomen kansalainen, joka oli ulkomaalaistaustainen.[15]

Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa, mutta luvuissa on eroja eri kansalaisuuksien välillä.[15] Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %).[15] Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä raiskauksista oli 22,0 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 20,8 prosenttia.[1] Vuonna 2011 raiskauksesta epäillyistä 23,9 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, ja vuonna 2012 heitä oli 27,1 prosenttia.[20] Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä muista seksuaalirikoksista oli 4,7 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 8,4 prosenttia.[1] Lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä vuonna 2011 oli ulkomaalaistaustaisia 6,5 prosenttia, ja vuonna 2012 heitä oli 12,7 prosenttia.[20]

Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset taustoittain ja suhteutettuna väkimäärän mukaan suomalaistaustaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset tyypeittäin ja merkittävimmät ulkomaalaistaustaiset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalirikollisuus; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 6,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kamerun 90,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 2,4-kertaisesti
  • Amerikkaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Aasialaistaustaiset 5,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Nepalilaistaustaiset 14,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Afganistan 11,3-kertaisesti
    • Irak 10,9-kertaisesti
    • Turkki 6,2-kertaisesti
    • Iran 5,7-kertaisesti

Raiskausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Tunisialaistaustaiset 67,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Gambialaistaustaiset 50,0-kertaisesti
  • Nigerialaistaustaiset 35,5-kertaisesti
  • Afganistan 21,5-kertaisesti
  • Irak 19,4-kertaisesti
  • Turkki 10,5-kertaisesti

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista oli yhteensä 25 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 19 prosenttia.[15]

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Kamerunilaistaustaiset 196,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Meksikolaistaustaiset 52,7-kertaisesti
  • Nepal 28,8-kertaisesti
  • Irak 9,4-kertaisesti
  • Afganistan 8,7-kertaisesti
  • Iran 5,4-kertaisesti
  • Turkki 3,8-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus lapsen seksuaalisista hyväksikäyttörikoksista oli 15 prosenttia. 14 prosentissa rikoksista epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[15]

Muut seksuaalirikokset (kuten pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö ja paritusrikokset); Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus muista seksuaalirikoksista vuonna 2013 oli 13 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia. Yksittäisten taustamaiden luvut eivät pääosin ole julkista tietoa. Kuitenkin tiedossa on, että thaimaalaistaustaiset tekevät 11-kertaisesti näitä rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.[15]

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Entinen Sudan 10,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,4-kertaisesti
  • Aasialaistaustaiset 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Irakilaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Turkkilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
    • Iranilaistaustaiset 4,2-kertaisesti
    • Afganistan 3,7-kertaisesti
    • Thaimaa 2,8-kertaisesti

Pahoinpitelyrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Entinen Sudan 10,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,5-kertaisesti
  • Aasialaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Irakilaistaustaiset 6,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Turkkilaistaustaiset 5,2-kertaisesti
    • Iranilaistaustaiset 4,5-kertaisesti
    • Afganistan 3,7-kertaisesti
    • Thaimaa 2,9-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista oli 14 prosenttia. 11 prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[15]

Henkirikokset ja niiden yritykset

Toteutuneissa henkirikoksissa (murha, tappo, surma, lapsensurma) ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia ja yrityksissä 6 prosenttia.[15]

Huumausainerikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Gambialaistaustaiset 22,7-kertaisesti suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irakilaistaustaiset 1,7-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus huumausainerikoksista vuonna 2013 oli 10 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaisten osuus rikoksista oli kuusi prosenttia.[15]

Turvallisuutta uhkaavat rikokset (terrorismirikokset, aserikokset sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset) Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Somalialaistaustaiset 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 1,8-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 1,7-kertaisesti
  • Thaimaa 1,5-kertaisesti
  • Irak 1,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus turvallisuutta uhkaavista rikoksista vuonna 2013 oli 12 prosenttia.[15]

Omaissuusrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 3,3-kertaisesti

Varkausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kongon demokraattinen tasavalta 3,3-kertaisesti

Ryöstörikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Tsekkoslovakia 32,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 7 kpl) suomalaistaustaisiin nähden
  • Entinen Jugoslavia 8,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 20 kpl)
  • Afrikkalaistaustaiset 6,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden (yhteensä 56 kpl)
    • Entinen Sudan 25,7-kertaisesti rikoksia (yhteensä 8 kpl)
    • Somalia 7,8-kertaisesti rikoksia (yhteensä 28 kpl)

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikoksista oli 14 prosenttia. Näissä 88 prosentissa tapauksista tekijänä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suurin rikossuhde oli etuaasialaistaustaisilla ja afrikkalaistaustaisilla.[15]

Petosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Libanonilaistaustaisetet 14,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
  • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
  • Irakilaistaustaiset 1,8-kertaisesti

Maksuvälinepetokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Ghanalaistaustaiset 45,9-kertaisetsti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 9,6-kertaisesti
  • Turkkilaistaustaiset 6,4-kertaisesti
  • Somalialaistaustaiset6,2-kertaisesti
  • Afganistan 5,8-kertaisesti
  • Irak 5,7-kertaisesti

Veropetosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Egyptiläistaustaiset 20,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 3,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus veropetos- ja elinkeinorikoksista oli yhteensä 20 prosenttia. Yhdeksässä prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[15]

Väärennysrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Ghanalaistaustaiset 9,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Intialaistaustaiset 6,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus väärennysrikoksista oli 21 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia. Mainittavan korostunutta väärennysrikoksiin syyllistyminen oli intialais-, ghanalais- ja angolalaistaustaisten kohdalla.[15]

Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kongon demokraattinen tasavalta, 9,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,7-kertaisesti

Virkamiehen vastustamiset, väkivaltaiset vastustamiset ja haitanteko virkamiehelle; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Somalialaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 2,4-kertaisesti

Vastustamisrikos on tyypillisesti oheisrikos, joka aiheutuu usein toiseen rikokseen liittyvän kiinnioton yhteydessä. Rikostyypin voidaan siis katsoa osaltaan kertovan väestöryhmän suhtautumisesta poliisiin ongelmatilanteissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus vastustamisrikoksista vuonna 2013 oli 11 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 7 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestöön kuuluvien syyllistyminen vastustamisrikoksiin oli lievästi korostunutta.[15]

Väärän henkilötiedon antaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Kongon demokraattinen tasavalta 17,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 16,3-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus väärän henkilötiedon antamisista oli 33 prosenttia. 12 prosentissa rikoksista epäilty oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[15]

Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[15]

  • Entinen Jugoslavia 3,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irak 3,3-kertaisesti
  • Turkki 2,6-kertaisesti
  • Iran 2,1-kertaisesti
  • Afganistan 1,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista oli 10 prosenttia ja väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten kuusi prosenttia. Trafi tai Tilastokeskus eivät tilastoi ulkomaalaistaustaisten ajo-oikeuden hallintaa.[15]

Kiristysrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 40 rikosta. Suurin yksittäinen taustamaa oli Somalia.[15]

Kavallusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 198 rikosta.[15]

Salakuljetusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 40 prosenttia eli 168 rikosta. Näistä valtaosan eli 124 rikosta tekivät väestöön kuulumattomat ulkomaalaistaustaiset.[15]

Yksityisen, rauhan ja kunnian loukkaamisista ulkomaalaistaustaiset tekivät 10 prosenttia eli 558 rikosta. Seitsemässä prosentissa eli 382 rikoksessa epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten rikossuhde oli 1,3-kertainen suomalaistaustaisiin nähden.[15]

Vuodesta 2014 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 tilastoitiin Suomessa oikeudessa tuomittuja, rangaistusmääräyksiä ja rikesakkoja saaneita yhteensä 482 699. Näistä suomalaistaustaisia oli 435 780 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 % (30 076, joista Suomessa syntyneitä 1 155).[21]

Vuonna 2015 ulkomaan kansalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksista epäillyistä kasvoi kaikkiaan 2,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 poliisin mukaan yli puolet ulkomaan kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä kohdistuu sellaisiin ulkomaan kansalaisiin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat täällä tilapäisesti.[22]

Ulkomaalaisiin liittyviä rikollisuuden ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laittomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laittomasti maassa oleskeleva tarkoittaa ulkomaalaisen maassa oleskelua ilman siihen tarvittavaa voimassa olevaa lupaa. Keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan vuonna 2015 Suomessa oli yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista.[23] Heitä on muun muassa kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen. Vuoden 2017 heinäkuussa tällaisia henkilöitä oli 5 100.[24]

Laittomasti maassa olevien riski radikalisoitua on kohonnut.[25] Heitä on myös värvätty rikollisjengeihin, kuten Satudarahiin.[26]

Sisäministeriön maaliskuussa 2017 teettämässä kyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulee palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. 69 prosenttia vastaajista uskoi, että Suomessa laittomasti oleskelevat kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat uhka yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle. Vastaajat uskoivat turvapaikanhakijoiden kasvattavan terrorismin uhkaa, johtavan sosiaalisiin konflikteihin ja kasvattavan rikollisuutta. 63 prosenttia vastaajista haluaisi perustaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille palautuskeskuksia vähimmäispalveluin. Vastaavan suuruinen osa halusi, että näissä keskuksissa vietetystä ajasta ei maksettaisi vastaanottorahaa eikä sosiaalietuuksia.[27]

Asuntomurrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Yleisradio uutisoi, että asuntomurroista valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90 prosenttia asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Asuntomurtoja tehtiin sarjoissa ja poistuttiin nopeasti maasta kiinnijäännin välttämiseksi.[28]

Uudenvuoden 2016 ahdistelutapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 kynnyksellä Helsingin poliisi sai vihjeen, että Suomesta turvapaikkaa hakeneilla miehillä saattoi olla samanlaisia suunnitelmia Helsingissä kuin Kölnissä Saksassa, jossa yli tuhat pohjoisafrikkalaiseksi ja arabiksi kuvailtua miestä syyllistyi julkisilla paikoilla sivullisten naisten seksuaaliseen ahdisteluun ja raiskauksiin.[29][30] Tapausta kutsuttiin Kölnin joukkoahdisteluksi. Helsingin keskustan asematunneliin kokoontui kello 23:n aikaan yli tuhat turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta.[29] Poliisi poisti paikalta kymmeniä ja otti kiinni useita henkilöitä.[29] Tätä ennen poliisi oli pidättänyt kuusi henkilöä Kirkkonummella vastaanottokeskuksesta.[29] Poliisi varautui ennakolta erityisesti seksuaalisiin ahdisteluihin, varkauksiin ja tappeluihin, ja viranomaisilla oli asiasta tietoa ennakkoon.[29] Uudenvuoden yönä poliisille ilmoitettiin kolmesta ahdistelutapauksesta, ja poliisin mukaan tilanne olisi voinut kehittyä pahemmaksi, jos poliisi ei olisi valmistautunut tapahtumiin ja valvonut tilannetta.[29]

Rivotril-kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 alkukesällä alkanut ja syksyllä selvästi voimistunut laittomien lääkeaineiden, kuten Rivotrilin, katukauppa Helsingin Rautatientorilla, Kalliossa ja Itäkeskuksessa on lisääntynyt ja tullut näkyväksi osaksi katukuvaa.[31][32] Poliisin mukaan katukauppa on riistäytynyt täysin käsistä. Yleisradion tietojen mukaan poliisin epäilyt kohdistuvat Romanian kansalaisiin.[32] On esitetty epäilyjä, että myyntiä tekisivät Iso numero -lehden myyjät, jotka ovat Romanian ja Bulgarian romaneja.[32] Lehteä kustantaa Kultti ry, ja lehdet päätyvät myyjille Hirundo-päiväkeskuksen kautta, joka toimii Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa.[32] Keskuksen toiminta on suunnattu Suomeen tuleville romaneille.[32] Helsingin Diakonissalaitos ilmoittaa, että lääkekauppiaat ovat hiljattain maahantullutta ryhmää, joka ei asioi Hirundo-päiväkeskuksen tai Diakonissalaitoksen kanssa. Lehden kustantaja sanoo, että pillerikauppiaat eivät ole heidän lehtensä myyjiä, lehtikauppaa käytetään hämäystarkoituksessa hyväksi.[32]

Kesällä 2017 poliisi teki asian johdosta kiinniottoja ja vangitsemisia sekä käynnisti esitutkinnan.[32] Helsingin poliisi takavarikoi isoja eriä Rivotrilia.[32] Myyntimäärät moninkertaistuivat lyhyessä ajassa, ja kesällä 2017 erät käsittivät jo satoja tuhansista pillereitä.[32]

Jengiytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun ja 2020-luvun taitteesta alkaen pääkaupunkiseudulla on toiminut useita ulkomailta tulleita rikollisryhmiä, jotka ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa muun muassa huumekaupasta. Poliisi on todennut, että katujengit voivat olla näille ryhmittymille otollista maaperää katukaupan pyörittämiseen. Aikaisemmin nämä ulkomaiset rikollis­ryhmät järjestivät lähinnä maahan­tuontia, mutta nyt todella monella ryhmällä on myös levitystoimintaa. Nähtävissä on myös, että pääkaupunki­seudulla vaikuttavat ulkomaalaisten rikollisryhmät saavat apua ulkomailta.[33]

Vuoden 2020 alussa Suomen Poliisijärjestöjen liiton päällikkö totesi, että poliisin työssä näkyy, että Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joiden jengit kunnioittavat poliisia aiempaa vähemmän.[34] Hän piti mahdollisena, että Suomessa alkavat samanlaiset räjähdeiskut kuin Ruotsissa.[34]

Marraskuussa 2020 muun muassa Helsingin sanomat ja Yleisradio uutisoivat nuorten häiriökäyttäytymisestä, rikollisuudesta ja siitä, että pääkaupunkiseudulla liikkuu 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta.[35] Sisäministeri Maria Ohisalon ja asiantuntijoiden mukaan kyseiset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia.[35] Iltalehti uutisoi, että kyseiset ulkomaalaistaustaiset jenginuoret ovat iältään 13–20-vuotiaita.[36][37] Nuorista tekee Helsingin sanomien ja Iltalehden mukaan erityisen vaarallisia se, että heillä on taipumus käyttää väkivaltaa ikätovereitaan kohtaan.[37] Toisinaan väkivaltaan sisältyy myös teräaseiden käyttöä, kuten Vallilan puukotuksessa syksyllä 2020.[37] Puukotus johti uhrin kuolemaan ja herätti laajaa huomiota Suomessa syksyllä 2020.[38][39] Tilastokeskuksen mukaan alaikäisten ryöstöissä ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina.[40]

Maaliskuun 2021 tiedotusvälineissä huomiota herätti törkeä pahoinpitely Helsingin Pikku Huopalahdessa, josta epäiltiin 15 pääosin ulkomaalaistaustaista ja 1990-luvun lopulla syntynyttä nuorta miestä. Pahoinpitelyssä 18-vuotiasta miestä puukotettiin jalkaan ja 16-vuotiasta poikaa hakattiin pesäpallomailalla sekä lyötiin ja potkittiin. Poliisi takavarikoi epäiltyjen autoista useita pesäpallomailoja, kaksi viidakkoveistä, muita teräaseita ja ampuma-aseen. Osa paikalla olleista 16-vuotiaan kavereista pääsi karkuun. 16-vuotiaalta uhrilta ryöstettiin myös matkapuhelin. Poliisin mukaan osalla rikoksista epäillyistä miehistä on väkivaltarikos- ja huumausainerikostaustaa. Tapauksen motiivin selvittäminen on ollut haastavaa, koska epäillyt eivät ole halunneet puhua poliisille.[41]

Huhtikuussa 2021 Helsingin rautatieasemalla tapettiin yhdeksän hengen joukkotappelun seurauksena mies.[42] Tappelun osapuolet olivat poliisin mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia.[42] Teosta epäiltiin kuutta 16–17-vuotiasta nuorta.[42] Tutkinnanjohtajan mukaan teossa oli silmiinpistävää, että väkivallan käytölle ei ole mitään silmiinpistävää motiivia.[42] Tutkinnanjohtaja kertoi myös, että ulkomaalaistaustaiset kantavat hänen kokemuksensa mukaan muuta väestöä enemmän aseita ja käyttävät niitä herkemmin.[43] Rikos herätti laajaa huomita mediassa.[42][44][45][46] Yleisradion haastatteluissa kaupunkilaiset toivoivat rautatieaseman alueelle lisää partiopoliiseja.[44]

Lokakuussa 2021 Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari totesi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Vajaaseen kymmeneen jengiin kuuluu arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä, mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.[47] Samaan ilmiöön liittyi myös tapaus, jossa poliisi kertoi ottaneensa saman vuoden lokakuun alussa kiinni kymmenen ihmistä vakavan väkivallanteon estämiseksi. Poliisi vangitsi kaksi noin 20-vuotiasta miestä, koska heitä epäiltiin törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja törkeästä ryöstöstä.[48]

Loppuvuonna 2021 Ruotsin maahanmuuttajajengejä tutkinut Ruotsin yleisradion SVT:n tutkiva rikos- ja oikeustoimittaja Diamant Salihu totesi, että Suomessa ilmenneet gangstaräppäreiden ja rikollisuuden yhteydet, Suomen poliisin tekemät kiinniotot yökerhossa vakavan väkivallanteon ehkäisemiseksi, Suomen ulkomaalaistaustaiset katujengit ja rikollisryhmä Mantaqa ovat varoitusmerkkejä siitä, että Suomi voi olla tiellä kohti samanlaista maahanmuuttajarikollisuuden aaltoa kuin Ruotsi. Salihu katsoi, että Suomessa kannattaa ryhtyä välittömästi toimiin maahanmuuttajarikollisuuden ehkäisemiseksi.[49]

Satudarah ja Mantaqa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaistaustaisten rikollisjengien ja jengiläisten määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa.[50] Yksi tällaisista Suomessa toimivista jengeistä on Satudarah. Vuonna 2021 poliisi alkoi epäillä, että Suomessa toimii myös toinen ulkomaalaistaustaisten järjestäytynyt rikollisryhmä Mantaqa (suom. 'reviiri').[51] Ryhmän päätekijöiksi epäillään kolmea veljestä, jotka ovat syntyneet Lähi-idässä.[51] Keskusrikospoliisin mukaan ryhmän jäseniä yhdistää kieli ja kulttuuri.[51] Mantaqa on syyllistynyt rahanpesuun, huumekauppaan ja viranomaisten röyhkeään uhkailuun.[51] Keskusrikospoliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä, mutta oikeudessa tätä kantaa ei ole vielä virallistettu.[51] Poliisin tiedustelutietojen mukaan Mantaqaan liittyvät henkilöt ovat aiemmin käyttäneet ryhmästä nimiä Mandem ja Soldiers of last generation.[51] Ryhmän jäsenten toiminta on ollut poikkeuksellisen röyhkeää poliisia ja muita viranomaisia kohtaan.[51] Kun poliisi takavarikoi yhden Mantaqan jäsenen kotoa 75 000 euroa käteistä, rahoja yritettiin saada takaisin uhkailemalla poliisia.[51] Poliisille soiteltiin useita kertoja ja häntä vaadittiin palauttamaan rahat, tai kävisi huonosti.[51]

Joukkotappelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Suomessa on käyty joitakin joukkotappeluita, joissa iso osa tappelijoista on nuoria maahanmuuttajia. Eräs ensimmäisistä tällaisista suurta huomiota saaneista joukkotappeluista oli vuonna 2010 Linnanmäen huvipuiston 60-vuotispäivillä sattunut tapaus, johon poliisin mukaan otti osaa 150 nuorta, iältään 10–20-vuotiaita ja liki 30-vuotiaita somaleja ja kurdeja.[52][53][54] Silminnäkijän mukaan tappeluun otti osaa myös romaneja.[55] Yksi nuorista harrasti thainyrkkeilyä SM-tasolla ja potkaisi raskaana olevaa naista vatsaan.[56] Linnanmäellä oli alkaa jo aikaisemmin samana päivänä toinen joukkotappelu.[57] Poliisi tutki sen johdosta kahta pahoinpitelyä, jossa tekijöinä oli kymmenkunta 4–14-vuotiasta somalialaista.[58] Helsingin sanomat uutisoi, että illan tappelu oli tuolloin viime vuosien suurimpia.[59]

Syyskuussa 2013 Turun kauppatorilla käytiin raaka joukkotappelu keskellä iltapäivää.[60] Kymmenet maahanmuuttajanuoret potkivat ja löivät toisiaan.[60] Paikalla tehtiin myös puukotus, ja silminnäkijän mukaan kaksi henkeä sai teräasevammoja.[60] Toinen heistä pakeni.[60] Paikalta pakeni myös muita osallisia.[60] Poliisi otti kiinni kolme 1990-luvulla syntynyttä henkilöä.[60] Nuorimmat osalliset olivat yläkouluikäisiä ja vanhimmat nuoria aikuisia.[60] Silminnäkijä tunnisti osan nujakoitsijoista kurdeiksi.[60]

Keväällä 2016 useat nuoret saivat vammoja, kun maahanmuuttajien jalkapallo-ottelu kärjistyi joukkotappeluksi Loimaalla Varsinais-Suomessa.[61] Loimaan evankelisella opistolla majoittuneet turvapaikanhakijat olivat lähteneet pelaamaan jalkapalloa Hirvihovin palloiluhalliin, jossa tappelu syntyi.[61] Poliisin mukaan tappeluun osallistui arviolta kymmeniä nuoria vaihtopenkin ja katsomonkin puolelta[61]. Nyrkkien lisäksi lyömiseen käytettiin tuoleja ja muita astaloita.[61] Poliisi tutki tapausta useana pahoinpitelynä.[61]

Keväällä 2017 poliisi epäili, että 15–20 maahanmuuttajaa otti osaa joukkotappeluun Lahden keskustassa Kauppatorilla.[62] Poliisin tietojen mukaan tappelussa käytettiin nyrkkejä, vyötä ja mahdollisesti puukkoa.[62] Poliisi meni paikalle usean partion voimin, ja poliisien saapuessa tappelijat lähtivät juoksemaan karkuun.[62] Poliisi sai kiinni heistä kolme.[62]

Elokuussa 2017 Helsingin Kalliossa oli usean hengen tappelu, jossa muun muassa yritettiin ajaa autolla jalkakäytävälle ja ihmisen päälle.[63] Länsiväylä uutisoi, että samalla seudulla on ollut ennenkin vastaavia joukkotappeluita.[63] Myös vuoden 2019 tammikuussa paikalla oli joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat ulkomaan kansalaisia.[63]

Heinäkuussa 2020 Helsingissä ravintola Kaivohuoneen edessä käytiin ulkomaalaistaustaisten miesten joukkotappelu, jossa kuoli yksi henkilö.[64] Syksyllä 2020 julkista keskustelua herätti muun muassa Vantaalla ja Tampereella ilmennyt kouluväkivalta.[65] Tampereella väkivaltaa ja riitoja on ilmennyt myös eri nuorisoporukoiden välillä.[65] Poliisin mukaan varsinaisia jengejä on vaikea osoittaa, mutta nuorten ryhmiä voi yhdistää etninen tai kielellinen tausta tai aate.[65] Poliisin mukaan nuorisoporukoiden väkivallanteoissa on ollut tekijöinä myös maahanmuuttajia.[65]

Heinäkuussa 2021 Turussa Jethro Rostedtin omistamassa Studio-yökerhossa käytiin joukkotappelu, jota rauhoittamaan saapui useita partioita.[66] Rostedtin mukaan ulkomaalaistaustaiset ryhmät aiheuttivat joukkotappelun, minkä estämiseksi mikään määrä järjestyksenvalvojia ei olisi riittänyt.[66] Hänen mukaansa väkivaltaa kohdistettiin myös yökerhon henkilökuntaan.[66] Tappelun johdosta ravintola päätettiin tyhjentää ennen aikojaan.[66] Poliisin mukaan tappeluun osallistui noin 10–20 henkilöä, joilla oli teräaseita.[67][68] Henkilökunnan arvion mukaan tappeluun osallistui 20–30 henkeä.[68] Tapausta tutkittiin rikosnimikkeillä pahoinpitely, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen ja vahingonteko.[68] Ravintolan omaisuutta rikkoutui joukkotappelussa, mutta kukaan ei loukkaantunut tapahtuneessa vakavasti.[68] Joukkotappelussa arveltiin olleen kyse kahden tai sitä useamman eri ryhmän välienselvittelystä.[68] Pahoinpitelyjä epäiltiin tapahtuneen kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta, mutta heinäkuun loppuun mennessä yhtään henkilöä ei oltu otettu kiinni eikä yhtään asianomistajaa ilmaantunut.[67] Poliisi tosin tunnisti muutamia tappeluun osallistuneita henkilöitä.[67] Tapahtuman johdosta vapaaottelija Makwan Amirkhani julkaisi alatyylisen viestin sosiaalisessa mediassa, jossa hän haukkui Jethro Rostedtia tavalla, jota pidettiin erittäin loukkaavana.[69] Amirkhani haukkui myös Rostedtin poikaa alatyylisesti.[69] Lisäksi viestissä oli uhkaus, joka oli osoitettu Jethro Rostedtille.[69] Poliisi epäili Amirkhania törkeästä kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta.[70]

Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten muun muassa joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot.[71]

Terrorismi ja sen uhka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2017 Suomessa tehtiin ensimmäinen ääri-islamistinen terrori-isku Turussa, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui kymmenen ihmistä. Iskun teki marokkolainen Abderrahman Bouanane, joka oli saapunut suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Iskusta alkaen terrorismin uhka on ollut Suomessa kohonnut, eli se on tasolla kaksi neliportaisella asteikolla.[72]

Vuoden 2018 lopussa Suojelupoliisi arvioi, että seuraava terrori-isku Suomessa tehdään Helsingissä tai Turussa.[73] Suojelupoliisi on seurannut huolestuneena radikaalin islamismin saamaa kannatusta Suomessa.[73] Sanomalehti Turkulaisen lähteiden mukaan suurimman uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt, jotka eivät ole aiemmin tehneet mitään rikollista eivätkä ole suojelupoliisin tiedossa.[73] Heitä on vaikea valvoa.[73]

Sisäministeriön vuoden 2020 väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa todetaan, että terroristijärjestö ISIS pitää Suomea oikeutettuna terrorismin kohdevaltiona, koska Suomi on osa ISIS:n vastaista koalitiota. Al-Qaidan ja al-Sha-baabin toiminta on pääasiassa keskittynyt Aasian ja Afrikan konfliktialueille ja epävakaisiin valtioihin, mutta niiden toiminnan taustalla on kansainvälinen salafi-jihadistinen ideologia. Suomessa terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on 390. Heistä valtaosa kannattaa tai tukee toiminnallaan radikaali-islamistista terrorismia. Syyrian ja Irakin konfliktiin liittyvän vierastaistelijailmiön sekä värväys- ja tukiverkostojen aktivoitumisen myötä terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä yli kaksinkertaistui 2010-luvun aikana Suomessa. Sisäministeriön mukaan ei ole nähtävissä mitään syitä, jotka merkittävästi laskisivat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärää Suomessa. Henkilöiden aiheuttaman uhkan luonne voi kuitenkin muuttua. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärän jatkuva kasvu etenkin vuodesta 2015 alkaen, Turussa elokuussa 2017 tapahtunut terrori-isku sekä monimutkainen Syyrian ja Irakin konflikti osoittavat, että kansainvälisillä tapahtumilla voi olla merkittävä radikalisoiva ja liikkeelle paneva vaikutus Suomenkin turvallisuustilanteeseen. Kansainväliset tapahtumat voivat tietyissä olosuhteissa toimia laukaisevana tekijänä väkivaltaiselle uskonnollisesti tai poliittisesti motivoituneille teoille myös Suomessa.[74]

Vierastaistelijat ja heidän perheensä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta matkusti vuosien 2012–2016 välisenä aikana yli 80 viranomaisten tunnistamaa vierastaistelijaa Syyriaan. Lukuisia miehiä ja naisia lapsineen pyrki liittymään ISIS:iin ja elämään sen julistamassa ja sittemmin luhistuneessa kalifaatissa. Syyt henkilöiden päätökselle matkustaa ISIS:n tai jonkin muun terroristijärjestön hallitsemalle alueelle ovat pitkälti yksilöllisiä. Osa henkilöistä on kuollut, mutta vuoden 2019 lopulla alueella oli yhä kymmeniä aikuisia ja lapsia. Al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa oli vuoden 2019 lopussa yli kymmenen naista ja yli 30 lasta, joilla oli yhteyksiä Suomeen. Lisäksi joitain miehiä, joilla oli kytköksiä Suomeen oli kiinniotettuna pidätyskeskuksissa. Suomen hallitus teki 16. joulukuuta 2019 linjauksen, jonka mukaan Suomi pyrkii kotiuttamaan leirillä olevat lapset. Kaksi orpolasta avustettiin Suomeen vuoden 2019 lopussa.[74]

Konfliktialueella oleskelleet ovat eläneet väkivallan keskellä. He ovat altistuneet jopa vuosia äärimmäisen radikalisoivalle ympäristölle, toiminnalle ja propagandalle. Sisäministeriön mukaan uskonnolla perustellun väkivaltaisen ekstremismin tulevaisuuden kehityksen ja ennalta ehkäisyn näkökulmasta huolta aiheuttavat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lapset eli kasvava sukupolvi. Lapset edustavat terroristijärjestöille tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta. ISIS pitää yli 9-vuotiaita poikia sopivina sotilaskoulutukseen, taistelutoimintaan ja jopa teloituksiin. Alaikäiset tytöt ovat joutuneet naimisiin hyvin nuorina, ja nämä nuoret tytöt ovat myös itse saaneet lapsia. Suomessa viranomaiset ovat yhteistyössä valmistelleet toimintaa, joka edistää lasten integroitumista takaisin yhteiskuntaan. Radikaali-islamististen verkostojen kehitys Suomessa seurailee kansainvälistä tilannetta. Konfliktialueelle lähtijöiden kaltaisesti radikaali-islamistiset verkostot Suomessa ovat sellaisia, että niihin kuuluu ulkomaalaistaustaisia, mutta myös etnisesti suomalaisia. Verkostot käsittävät useita sukupolvia. Avioliittoja solmitaan verkostojen sisällä, mikä voi hankaloittaa radikaali-ideologiasta irtautumista ja voimistaa seuraavien sukupolvien radikalisoitumista. Suomessa toimivilla terroristista toimintaa edistävillä ryhmillä ja verkostoilla on yhteyksiä ulkomaille sekä muslimienemmistöisissä maissa että länsimaissa.[74]

Laittomat halal-teurastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muslimien uskonnollisten sääntöjen mukaan ruoaksi käytettävä eläin on teurastettava tietyllä tavalla, jota kutsutaan halal-teurastukseksi.[75] Halal tarkoittaa islamissa kaikkea sitä, mikä Jumalan lain, šarian, mukaan on sallittua ja luvallista.[76] Osa halal-säännöistä koskee ruokaa.[76] Suomessa halal-teurastus on laillista, kunhan teurastuksessa tehtyä eläimen verenlaskua ei tehdä ennen eläimen tainnuttamista.[75] Osa muslimeista suosii kuitenkin perinteistä halal-menetelmää, jossa eläimen kaulavaltimot avataan sen ollessa vielä tajuissaan.[75] Tämä menetelmä on Suomen eläinsuojelulain vastainen.[75] Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa lakia ei ole noudatettu.[75][77][78]

Vuonna 2021 poliisi tutki vakavaa ja poikkeuksellisen laajaa halal-teurastuksiin liittyvää rikossarjaa, jossa keski-ikäinen mies oli teurastanut vuosina 2012–2020 jopa 1 800 lammasta Pohjanmaalla ja muualla keskisen Suomen alueella lampaita tainnuttamatta.[75][79] Pohjanmaan poliisin mukaan toiminta oli suunnitelmallista ja toistuvaa.[75] Päätekijän epäitiin ostaneen lampaita toisen henkilön nimissä ja teurastaneen niitä laittomasti myyntiin.[79] Tapausta tutkitaan törkeän eläinsuojelurikoksen lisäksi ympäristön turmelemisena.[75] Poliisin mukaan teurasjätteitä ei ole hävitetty asianmukaisesti.[75] Lisäksi poliisi epäilee lähes kymmentä teurastuksiin liittynyttä lammastilallista avunannosta törkeään eläinsuojelurikokseen.[75] Poliisi arvioi epäillyn saaneen pimeistä teurastuksistaan vähintään kymmenien tuhansien tai jopa yli sadan tuhannen euron rahallisen hyödyn.[75] Poliisi on saanut vihjeitä muista vastaavista rikoksista.[79] Yleisradion mukaan toisinaan lammastiloilta tiedustellaan, voisiko niiltä ostaa eläimiä itse teurastettavaksi.[79] Muun muassa Vegaaniliitto on kritisoinut sitä, että Suomeen saa kuitenkin tuoda perinteisillä menetelmillä teurastettua halal- ja košer-lihaa.[80]

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, ja se on Suomessa laitonta.[81] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pyrkii ehkäisemään sukuelinten silpomista maahanmuuttajien parissa.[81] Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman.[81] Syksyllä 2020 Suomessa eli 3 000 sukuelinten silpomisvaarassa olevaa tyttöä.[82] Yleensä silpominen tehdään 4–10-vuotiaalle tytölle.[82] Eduskunnan lakivaliokunta on vaatinut, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen pitää säätää rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä yksiselitteisemmin.[82] Valiokunta otti näin kantaa kansalaisaloitteeseen, jossa on ehdotettu silpomisen kieltävää omaa lakia, joka suojaisi silpomisväkivallalta kaikenikäisiä tyttöjä ja naisia.[82] Lain myötä rangaistaviksi tulisivat myös Suomen kansalaisiin ulkomailla kohdistuvat sukuelinten silpomiset.[82] Silloin rikosvastuulta ei esimerkiksi voisi välttyä Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen maahanmuuttajaperhe, joka kuljettaisi tyttönsä Afrikkaan vahingoitettavaksi.[82] Suomeen on muuttanut kymmeniä tuhansia ihmisiä maista, joissa tyttöjen sukuelinten silpominen on verrattain yleistä.[82] Asiantuntioiden mukaan joitakin Suomessa syntyneitä tyttöjä on lähetetty ulkomaille silvottaviksi.[82] Lakivaliokunnan mukaan silpomisrikokset ovat tekoina omalaatuisia, koska ne ovat suunniteltuja ja lasten vanhemmat ovat niissä usein mukana.[82]

Silpomisen taustalla vaikuttavat käsitykset hyväksyttävästä seksuaalisesta käytöksestä ja naisen seksuaalisuuden hallitsemisesta, mitä ei oikeusvaltiossa voi pitää hyväksyttävänä.[82] Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan silpominen luokitellaan neljään eri pääryhmään.[82] Radikaaleimmassa muodossa häpykieli ja häpyhuulet poistetaan ja häpyhuulet ommellaan yhteen.[82] Lievimmässä muodossa sukuelimiin tehdään pisto tai viilto.[82] Näytön saaminen rikoksesta ei ole aina helppoa, koska syylliset ovat usein uhrin perheenjäseniä.[82] Silpomisen toteaminen ei ole yksiselitteistä terveydenhuollon ammattilaisille, koska silpomistavat ja sukuelinten anatomia vaihtelevat.[82]

Suomessa perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000, ja heistä mahdollisesti noin 10 000:n arvioidaan läpikäyneen silpomisen.[82] Suomessa asuvat silpomisvaarassa olevat tytöt tai heidän vanhempansa ovat yleisimmin lähtöisin Somaliasta, Sudanista, Egyptistä, Irakista, Syyriasta ja Turkista.[82] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pyrkinyt selvittämään silpomisen yleisyyttä myös eri väestötutkimuksissa.[82] Esimerkiksi vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 prosenttia somalitaustaisista ja noin 30 prosenttia kurditaustaisista Suomessa asuvista naisista kertoi läpikäyneensä silpomisen.[82]

Suomessa alaikäisten poikien ympärileikkausta, jolle ei ole lääketieteellisiä perusteita, ei ole toistaiseksi lailla kielletty, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.[83] Poikien leikkaukseen vaaditaan huoltajilta kirjallinen suostumus, eikä ympärileikkausta saa tehdä, jos toinen huoltaja vastustaa sitä.[83] Lakivaliokunta on esittänyt, että Suomen oikeusministeriö selvittää myös sellaisten poikien ympärileikkausten, joille ei ole lääketieteellistä perustetta, liittyvät sääntelytarpeet.[82]

Pakkoavioliitot ja lapsiavioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Tavallisesti Suomessa pakkoavioliitoissa on kysymys maahanmuuttajien välisistä avioliitoista, jotka on solmittu ennen Suomeen saapumista.[84] Lapsiavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa, jonka toinen tai molemmat osapuolet ovat alle 18-vuotiaita. Useimmiten alaikäinen osapuoli on tyttö.[85] Nuorimmat pakkoavioliittoon ulkomailla naitetut ovat olleet Suomessa 14-vuotiaita, mutta auttamisjärjestelmään uhri ohjautuu kuitenkin tyypillisesti ollessaan jo täysikäinen. Pakkoavioliitoissa ikäero osapuolten välillä voi olla iso, ja joskus liitossa on voitu saada lapsia jo alaikäisenä.[84]

Rikosuhripäivystyksen tietoon tulleiden pakkoavioliittojen määrä on kovassa kasvussa. Vuonna 2019 tietoon tuli 20 tapausta, mutta vuoden 2020 syksyyn mennessä tietoon oli tullut jo 50 tapausta. Kyse ei välttämättä ole siitä, että tapaukset olisivat erityisen kovassa kasvussa, vaan siitä, että tapaukset on onnistuttu tunnistamaan paremmin ja uhrit pääsevät paremmin avun piiriin. Suomessa elää naisia, jotka joutuvat elämään hyvin eristettyinä ja kokevat hyvin raakaa ruumiillista ja seksuaalista väkivaltaa pakkoavioliitoissaa, eivätkä he eivät saa lähteä kotoa mihinkään. Jos he pääsevät ulos, joku vahtii, missä nainen saa liikkua. Taloudelliset etuudet, opintotuet ja lapsilisät eivät tule naiselle, kun sortava puoliso hallinnoi pankkitiliä. Naisen yhteydet ulkomaailmaan ovat niin vähäiset, ettei hän tiedä, että hänen kohtelunsa on väärin. Lisäksi naiset voivat olla myös kulttuuritaustaltaan sellaisia, että heidän kulttuurissaan avioero ei tule kysymykseen.[84] Helsingin sanomain mukaan pakkotyöhön, pakkoavioliittoon tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneita alaikäisiä on yksistään Pääkaupuniseudulla vähintään kymmeniä.[86] Rikosuhripäivystyksestä apua saavien alaikäisten uhrien osalta on merkittävää, että valtaosa on joutunut ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreiksi Suomessa, eikä esimerkiksi turvapaikanhakijana matkalla Suomeen tai lähtömaassaan.[86]

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Rikosuhripäivystyksen mukaan Suomesta lähetetään tyttöjä ja naisia ulkomaille vanhempien kotimaahan naitettavaksi sukulaisen, vaikkapa serkun, kanssa. Nämä naiset ovat voineet asua Suomessa pitkäänkin, ja ovat saattaneet syntyä Suomessa tai tulla maahan alaikäisenä. Suomessa on ilmennyt tapauksia, joissa mies oleskelee Suomessa oleskeluluvalla, ja hän hankkii vaimon ulkomailta perhesideoleskeluluvan kautta. Uhreja on esimerkiksi Irakista, Afganistanista, Iranista ja Somaliasta. Irtaantuminen pakkoavioliitosta voi merkitä kunniaväkivallan uhkaa. On ehdotettu, että nykyistä lakia muutettaisiin niin, että pakkoavioliitosta voisi vapautua siten, että liitto mitätöitäisiin. Nykyään pakkoavioliitosta vapautuu vain tavallisen avioeromenettelyn kautta.[84]

Pakolaisvakoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaisvakoilu on tiedustelutoimintaa, jolla vieras valta hankkii tietoa ja pyrkii hallitsemaan, painostaa tai uhkaa Suomessa asuvia omia tai entisiä kansalaisiaan. Tyypillisesti tietyn maan kansalaiset värvätään tai painostetaan keräämään tietoja toinen toisistaan. Suomessa pakolaisvakoilu ei ole laitonta, mutta Ruotsissa ja Norjassa on. Näissä maissa laki on johtanut syytteisiin ja vankeustuomioihin. Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa vakoileva maa pitää itselleen uhkana. Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa, ja poliisin tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, yleensä muutama vuosittain. Suojelupoliisi ehdotti jo vuonna 2012, että Suomi kriminalisoisi pakolaisvakoilun. Hanke kuitenkin hautautui hallitusten vaihtuessa, vaikka suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilu loukkaa kansalaisten perusoikeuksia. Eräillä Ruotsin pakolaisvakoilutapauksilla onkin yhteys Suomeen.[87]

Seksuaalirikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietyt ulkomaalaisryhmät eivät kunnioita naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta siten kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana.[1] Vuonna 2015 Asianajajaliitto uutisoi, että Poliisihallituksen mukaan vuonna 2015 raiskausten määrä kasvoi, kun tavallisesti tapauksia on ollut vuosittain noin tuhat, joista 70 prosenttia on selvitetty. Niissä noin 20–30 prosenttissa tekijä on ollut ulkomaalainen. Asianajajaliitto oli huolissaan, koska yleisellä paikalla tapahtuneiden raiskausten, eli niin sanottujen puskaraiskausten, määrä lisääntyi vuodesta 2014 yli 50 prosenttia vuoteen 2015.[71] Vuosina 2015–2017 kaikkien seksuaalirikosten määrä laski, mutta ulkomaalaisten osuus epäillyistä kasvoi.[88] Vuonna 2015 Tapanilassa tapahtui joukkoraiskaus ja vuonna 2018 Oulussa useiden seksuaalirikosten sarja, joissa tekijöinä oli ulkomaalaistaustaisia. Molemmat herättivät suurta keskustelua.

Ulkomaalaisten osuus raiskausrikoksista on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa kaikesta rikollisuudesta.[89] Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan ulkomaan kansalaisten osuus raiskausrikoksissa on selkeästi korkeampi kuin Suomen kansalaisilla tai suomalaistaustaisella väestöllä.[89] Maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa keskimäärin lähes 8-kertainen kantaväestön kokonaisrikollisuustasoon verrattuna.[89] Osuus oli korkein Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[89] Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan taustatekijöiden huomiomisesta (kuten ikä ja sukupuoli) huolimatta maahanmuuttajien todennäköisyys tulla epäillyksi raiskausrikoksesta oli moninkertainen suomalaisiin nähden, Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä 10-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[89] Yhdenkään ulkomaalaisen väestöryhmän rikollisuustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suomalaisten rikollisuustasoa matalampi.[89]

Valtioneuvoston vuonna 2021 valmistuneen selvityksen perusteella vuosina 2011–2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä oli 27 prosenttia. Osuus kuitenkin kasvoi 2020-luvulle tultaessa ja vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksesta epäillyistä oli 38 prosenttia. Kun lukuun lisätään Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt on näiden osuus kaikkiaan 38,5 prosenttia. Sosioekonomiset tekijät ja sosiaalinen huono-osaisuus eivät selitä ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuuden riskiä.[20]

Vuoden 2021 lopulla poliisi havaitsi Suomessa uuden ilmiön, jossa taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä. Määrä on noussut vuoden 2018 kesästä lähtien. Valtaosa Helsingin poliisilaitoksen tutkimista seksuaalirikoksista epäillyistä taksinkuljettajista on kotoisin Lähi-idän, Etelä-Aasian sekä Itä- ja Länsi-Afrikan alueilta. Helsingin poliisin selvitys kattaa törkeät raiskaukset, raiskaukset, raiskauksen yritykset, pakottamiset seksuaaliseen tekoon ja seksuaaliset ahdistelut. Tavallisesti epäillyt seksuaalirikokset on tehty öiseen aikaan joko taksissa, taksin ja kodin välillä tai taksimatkan jälkeen asianomistajan kotona. 23 tapauksen tekijästä yksi oli syntynyt Suomessa.[90]

Vertailu vuosien 2014–2019 välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkomaalaisten seksuaalirikostilastot vuosina 2015–2017[88][a]
Tammi-kesäkuu vuonna Seksuaalirikoksia Kansalaisuus tiedossa Epäilty ulkomaalainen Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksista %
2015 1 446 1 146 154 10,7
2016 1 625 1 219 317 19,5
2017 1 607 1 146 283 17,6

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 3 826 seksuaalirikosta.[91] Niistä yli neljännes oli ulkomaalaisen tekemä.[91] Ulkomaalaisten osuus ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa Helsingissä oli tuona vuonna 38,2 prosenttia.[91]

Raiskaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkomaalaisten raiskaustilastot vuosina 2014–2019[a]
Tammi-kesäkuu

vuonna

Raiskausrikoksia[92][89] Kansalaisuus tiedossa[88] Epäilty ulkomaalainen Ulkomaalaisten osuus raiskauksista %
2014 925 180+[93] 19,5
2015 961 409 79[88] 8,2
2016 1 060[b]/826 424 110[88] 10,4/29,2[89][c]
2017 1 133/938 490 133[88] 11,7/30,3[89]
2018 1 239/790 213[89] 17,1/27,0[89]
2019 1 328/1 056 397[89] 29,9/37,6[89]

Vuonna 2018 Helsingissä ilmoitetuista raiskauksista peräti yli puolet oli ulkomaalaisen tekemiä, 53,8 prosenttia.[91] Kokonaisuudessaan vuonna 2019 poliisi selvitti 1 056 raiskausta, joista 37,6 prosenttia, eli 397 kappaletta oli ulkomaalaisten tekemiä.[89] Vuonna 2019 kansallisuuksittain tarkasteltuna suurimman osuuden raiskausepäilyissä muodostivat irakilaiset, jotka olivat epäiltyinä 114 raiskauksessa.[89] Irakilaisten osuus kaikista raiskausepäilyistä oli vuonna 2019 yhteensä 10,8 prosenttia.[89] Seuraaviksi eniten raiskauksesta epäiltyinä olivat afganistanilaiset (60 kpl), iranilaiset (25 kpl) ja somalit (24 kpl).[89] Nämä tilastot laatineen Tilastokeskuksen mukaan henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla.[89] Vastaavasti suomalaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.[89] Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi.[89]

Turvapaikanhakijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2015 hieman yli tuhat raiskausta. Niistä 20 tapauksessa epäiltynä on ollut turvapaikanhakija, joita saapui Suomeen vuonna 2015 ennätysmäiset 32 476.[93][94] Tilastoja voidaan myös tarkastella väestörakenteen pohjalta. Kun poliisille vuonna 2015 ilmoitettuja tapauksia vertaa suomalaisten yli 15-vuotiaiden miesten määrään ja yli 15-vuotiaiden turvapaikanhakijamiesten määrään, raiskauksia on tehty molemmissa ryhmissä suunnilleen yhtä monta.[95] Suomalaisia yli 15-vuotiaita miehiä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yli 15-vuotiaita turvapaikkaa hakeneita miehiä.

Yleisradion vuonna 2016 suorittaman selvityksen mukaan kaikista poliisin tiedossa olevista seksuaalirikosepäilyistä turvapaikanhakijoiden osuus on 7–8 prosenttia ja kaikkien ulkomaalaisten osuus on 24 prosenttia.[96]

Poliisi on lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet luvatta etupäässä nuoria suomalaisia naisia.[71]

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsien seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä oli vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisia 14,7 prosenttia, vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisia 16,6 prosenttia, vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisia 9,4 prosenttia, vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisia 14,3 prosenttia, vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia 19,4 prosenttia, vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisia 25,0 prosenttia ja vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisia 19,0 prosenttia.[89]

Kaikki lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen raiskaus) huomioon ottaaen niistä epäiltyjä henkilöitä oli vuonna 2018 yhteensä 725, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 19 prosenttia.[89] Vuonna 2019 tapauksia oli 1 138 kappaletta, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 26,9 prosenttia.[89]

Seksuaalinen ahdistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalisesta ahdistelusta kirjattiin vuonna 2015 kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta.[71] Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 prosenttia.[71]

Ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Suomen vankiloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä Suomen vankiloissa oli noin kymmenen vankia.[97]

Ulkomaalaisten vankien päivittäinen luku on viisitoistakertaistui 1990-luvun alusta vuoteen 2007: Päivittäinen keskivankiluku oli 20 vuonna 1990, kun se oli 307 vuonna 2007. Vuonna 1998 ulkomaalaisten vankien keskivankiluku oli 130, vuonna 1999 138, vuonna 2000 173, vuonna 2001 248, vuonna 2002 293, vuonna 2003 291, vuonna 2004 284, vuonna 2005 282, vuonna 2006 306.[1]

Vuonna 2011 kaikista Suomen vankiloiden ulkomaalaisista vangeista 27 % oli Viron kansalaisia, 13 % Romanian kansalaisia, 10 % Venäjän kansalaisia ja 6 % Liettuan kansalaisia. Ulkomaalaisista tutkintavangeista 27 % oli Viron kansalaisia ja 21 % Romanian kansalaisia.[98] Vuonna 2016 Suomen vankiloissa 16 % vangeista oli ulkomaalaisia. Luku on 56 % suurempi kuin vuonna 2006.[99]

Vuonna 2017 ulkomaalaisten vankien kansallisuusjakauma oli muuttunut hieman: Viron kansalaisten osuus oli vähentynyt siten, että heitä oli noin 20 % ulkomaalaisista vangeista. Irakin kansalaisten määrä oli kasvanut, ja heitä oli 10 %. Kolmanneksi eniten oli venäläisiä vankeja, eli heidänkin osuutensa oli vähentynyt vuoteen 2011 verrattaessa. Neljänneksi eniten oli Liettuan kansalaisia, viidenneksi eniten Romanian.[100] Kuudenneksi eniten oli Ruotsin kansalaisia ja seitsemänneksi eniten Somalian kansalaisia.[97] Keväällä 2017 Riihimäen ja Jokelan vankiloiden tutkintavangeista lähes puolet oli ulkomaalaisia.[97] Vantaan vankilassa tutkintavangeista yli kolmannes oli ulkomaalaisia.[97]

Vuosina 2008–2018 kaikkien vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut koko ajan lukuun ottamatta vuoden 2016 vankimäärän pientä nousua.[101] Vuonna 2018 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 910, eli 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.[101] Ulkomaalaisten vankien määrä taas on kasvanut vuosina 2008–2018 30 prosenttia.[101] Vuonna 2018 määrä kääntyi laskuun ja oli samalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä.[101] Ulkomaalaisia vankeja oli vuonna 2018 päivittäin keskimäärin 482, ja heidän osuutensa kaikista vangeista oli 17 prosenttia.[101]

Ulkomaalaiset vangit kustantavat yhteiskunnalle noin 35 000 euroa vuorokaudessa. Ulkomaalaisista vangeista iso osa kärsii tuomiota huumausainerikoksista.[97]

Karkottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, puhutaan maasta karkottamisesta. Suurin osa karkottamispäätöksistä liittyy siihen, että henkilö oleskelee luvattomasti maassa. Henkilö voidaan karkottaa myös, jos hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin.[102]

Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään. Esimerkiksi maasta poistettavan turvapaikanhakijan kohdalla kyse on käännyttämisestä.[102]

Edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalainen voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa maasta, jos hän

  • oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa
  • on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta
  • on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin
  • on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai
  • jos hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.[102]
Vuosi Karkottamisesitykset vuosittain Myönteiset karkottamispäätökset vuosittain Myönteiset päätökset yhteensä vuodesta 2001 alkaen
2001 119 76 76
2002 122 80 156
2003 141 80 236
2004 102 89 325
2005 126 71 396
2006 129 61 457
2007 139 59 516
2008 169 75 591
2009 209 80 671
2010 446 216 887
2011 382 214 1 001
2012 344 222 1 223
2013 442 273 1 496
2014 418 258 1 754
2015 380 279 2 033

[103]

Yllä oleva tilasto sisältää sekä Poliisin että Maahanmuuttoviraston vireillepanemat karkottamisasiat, ja se on Maahanmuuttoviraston tekemä. Maahanmuuttovirastolla ei kuitenkaan ole tilastoja siitä, kuinka monta karkottamispäätöksen saanutta on poistettu maasta. Poliisi vastaa karkottamispäätösten täytäntöönpanosta ja siten myös niiden tilastoinnista.[103]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta rikoksesta, ja yhteen rikokseen voi olla useita epäiltyjä, mikä voi vääristää tilaston antamaa kuvaa
  2. Ensimmäinen, suurempi luku on koko vuoden osalta.
  3. Ensimmäinen luku on laskettu Tilastokeskuksen koko vuoden luvun perusteella, toinen luku laskettu tammi-kesäkuusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Hannu Niemi & Päivi Honkatukia & Martti Lehti: Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus helda.helsinki.fi. 6.8.2016.
  2. a b c d e f g h i j http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/
  3. Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 16.6.2020.
  4. Tilastokeskus: Maahanmuuttajat väestössä www.stat.fi. Viitattu 15.10.2021.
  5. Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  6. a b HS Vantaa | Joku kylvää Alepan ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä, joka ei vaan halua lopettaa Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 1.6.2021.
  7. Heikki Rausmaa: Viinameri. Salapiiritusevedu Läänemerel kahe sõja vahel Tuglas-seura. Viitattu 22.7.2014.
  8. Suomessa ja Amerikassa oli kieltolaki 1920-luvulla Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalsta Kysy.fi. 30.1.2012. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 22.7.2014. tarvitaan parempi lähde
  9. a b c d e Miika Viljakainen, Päivi Lakka: Iso selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta – määrät, syyt, ratkaisukeinot Ilta-Sanomat. 15.12.2018. Viitattu 14.10.2021.
  10. Risto Kunnas: Täältä tulevat huumeet Suomeen Iltalehti. 15.12.2009. Viitattu 22.7.2014.
  11. Suomalainen, Riitta: Vankila on kuin viiden tähden hotelli Länsiväylä. 21.2.2011.
  12. Teppo Ovaskainen: Nämä luvut julki ensi kertaa: ulkomaalaisten rikokset Suomessa Uusi Suomi. 16.12.2010. Viitattu 4.9.2013.
  13. Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  14. Rangaistukset kansalaisuuden, asuinpaikan ja rikoksen mukaan, 2010–2012 (käräjäoikeudet, hovioikeus ensimmäisenä oikeusasteena, rangaistus-määräykset ja rikesakot) Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  15. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az Kotiniemi, Lassi: ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA Poliisiammattikoulu. Viitattu 28.5.2020.
  16. Ulkomaalaistaustainen | Käsitteet | Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 7.8.2021.
  17. Ulkomaiden kansalaiset 6.8.2016. Tilastokeskus.
  18. Rangaistusseuraamukset tuomitun syntyperän mukaan 2014 6.8.2016. Tilastokeskus.
  19. Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  20. a b c Teemu Vauhkonen, Markus Kaakinen, Tommi Hoikkala: Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet julkaisut.valtioneuvosto.fi. 29.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
  21. Rangaistusseuraamukset tuomitun syntyperän mukaan 2014 6.8.2016. Tilastokeskus.
  22. Poliisin tiedotustilaisus 2015 29.1.2016. Uusisuomi.
  23. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 poliisi.fi. Viitattu 19.11.2020.
  24. Suomen vastaanottokeskuksista on "kadonnut" yli 5000 turvapaikanhakijaa Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  25. Paperittoman osa on onneton ja epätoivoinen – "He oikein anelevat meitä auttamaan heitä" Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  26. Uusi piirre jengiytymisessä Suomessa – paperittomia rekrytoidaan yhä enemmän Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  27. Laaja kysely: Suomalaiset uskovat turvapaikanhakijoiden maahantulon kasvattavan terrorismin uhkaa, kielteisen päätöksen saaneet palautettava www.iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2020.
  28. Poliisi: Suurin osa asuntomurroista ulkomaista käsialaa 19.1.2015. YLE.
  29. a b c d e f Helsingin poliisi: Kölnin häirintä uhkasi tapahtua myös Helsingissä – 1 000 turvapaikanhakijaa asematunnelissa Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  30. Poliisi varautuu uudenvuoden uhkakuviin lisävoimilla – "Berliinin terrori-isku vaikuttaa valmistautumiseen" Suomenmaa.fi. 27.12.2016. Viitattu 15.6.2020.
  31. Röyhkeä pillerikauppa valtasi Helsingin keskustan – Poliisi: ”Ihan selkeä buumi” Ilta-Sanomat. 15.11.2016. Viitattu 17.7.2017.
  32. a b c d e f g h i Poliisi keskustellut romanien tukikeskuksen kanssa katukaupasta: "Pillereitä myyvät ovat uutta maahantullutta ryhmää" Yle Uutiset. Viitattu 10.7.2017.
  33. Poliisi | Koirapartiossa aloittanut mies nappasi Jari Aarnion ja istuu nyt tämän entisessä huoneessa – Rikospoliisin uusi johtaja pelkää, että Helsingin katujengit alkavat saada toimeksiantoja Helsingin Sanomat. 23.10.2021. Viitattu 5.11.2021.
  34. a b Poliisijärjestö huolissaan: "Vielä eivät pommit räjähtele, mutta sekin voi olla meillä edessä" – poliisit uupuvat ja turhautuvat työssään Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2020.
  35. a b Sisäministeri Ohisalo: Asiantuntijoiden mukaan Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia – “Huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan” Yle Uutiset. Viitattu 11.11.2020.
  36. Halla-aho syytti Suomea ”Ruotsin virheiden” toistamisesta – jengitutkija Malmöstä listaa asiat, jotka maassa olisi pitänyt tehdä toisin www.iltalehti.fi. Viitattu 12.11.2020.
  37. a b c Halla-aho syytti Suomea ”Ruotsin virheiden” toistamisesta – jengitutkija Malmöstä listaa asiat, jotka maassa olisi pitänyt tehdä toisin www.iltalehti.fi. Viitattu 12.11.2020.
  38. Poliisi Vallilan henkirikoksesta: Huumeet tapauksen taustalla, epäillyt ja uhri tiesivät toisensa – asianajaja: 16-vuotias hyvin pahoillaan Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2020.
  39. HS Helsinki | Vallilan puukotus järkytti naapurustoa, sillä epäiltyjen nuorta ikää on vaikea sulattaa: ”Minkälaisista perheistä nämä nuoret ovat tulleet?” Helsingin Sanomat. 2.11.2020. Viitattu 12.11.2020.
  40. "Mulle ei ole käynyt mitään, mutta monelle muulle on", kommentoi teini-ikäinen menoa Helsingin keskustassa – jo lähes 50 alaikäistä epäiltynä henkirikoksesta tänä vuonna Yle Uutiset. Viitattu 19.12.2020.
  41. Poliisi epäilee nyt 15:tä nuorta miestä 16-vuotiaan ja 18-vuotiaan törkeästä pahoinpitelystä Pikku Huopalahdessa Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2021.
  42. a b c d e Alaikäisten joukkoa epäillään 24-vuotiaan miehen taposta Helsingin rautatieasemalla www.iltalehti.fi. Viitattu 20.4.2021.
  43. "Puukolla ei saa roolia tai respectiä", sanoo Matti, 17 – Seurasimme onko Helsingin nuorten yössä väkivaltaa Yle Uutiset. Viitattu 26.4.2021.
  44. a b 24-vuotias puukotettiin kuoliaaksi Helsingin päärautatieasemalla – Ylen tapahtumapaikalla haastattelemat kaupunkilaiset toivovat alueelle lisää poliiseja Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2021.
  45. Rikosepäilyt | Alaikäisiä epäillään taposta: 24-vuotias kuoli joukkotappelun jälkeen Helsingin päärautatieasemalla – Poliisi: Teräaseet vaikuttavat yleistyneen nuorilla Helsingin Sanomat. 20.4.2021. Viitattu 20.4.2021.
  46. Helsingin rautatieaseman operaatio: Alaikäisiä henkilöitä epäillään 24-vuotiaan uhrin taposta Ilta-Sanomat. 20.4.2021. Viitattu 20.4.2021.
  47. Parikymppisten miesten katujengien toiminta kovenee pääkaupunkiseudulla – Poliisi: Useita ampumistapauksia, joista vaaraa myös sivullisille Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2021.
  48. Katujengiläiset suunnittelivat väkivaltaa Helsingin Kaivohuoneella – poliisi otti 10 kiinni, kaksi vangittu Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2021.
  49. Näin sai alkunsa Tukholman pahin jengisota – toimittaja selvitti verisen konfliktin taustat ja toteaa Suomen kehityksessä näkyvän varoitusmerkkejä Yle Uutiset. 16.11.2021. Viitattu 22.11.2021.
  50. Vartijat kertovat Ylelle rikollisjengien kasvavasta vallasta Suomen vankiloissa: Pyrkyrit pahoinpitelevät jengipomojen puolesta, siivoavat sellit ja antavat hierontoja Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
  51. a b c d e f g h i Tällainen on uusi järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi epäilty Mantaqa: rahanpesua, huumekauppaa, viranomaisten röyhkeää uhkailua Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2021.
  52. Epäilty: Linnanmäen joukkotappelu alkoi Kieputtimen jonosta ts.fi. 23.3.2011. Viitattu 4.6.2020.
  53. Iso joukkotappelu Linnanmäellä - huvipuisto suljettu, "tilanne kaoottinen" Ilta Sanomat. 6.6.2010. Viitattu 4.6.2020.
  54. Linnanmäen joukkotappelun käräjät käyntiin Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  55. Linnanmäellä joukkotappelu - huvipuisto suljettiin etuajassa mtvuutiset.fi. 6.6.2010. Viitattu 4.6.2020.
  56. Linnanmäen joukkotappelu voi viedä thainyrkkeijän lisenssin Kaleva.fi. Viitattu 4.6.2020.
  57. Linnanmäki suljettiin joukkotappelun vuoksi Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  58. Linnanmäellä kahakoitiin kahdesti - 7-vuotiaskin pahoinpideltiin www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  59. Tausta | Linnanmäen joukkotappelu viime vuosien suurin Helsingin Sanomat. 2.1.2013. Viitattu 4.6.2020.
  60. a b c d e f g h Maahanmuuttajien joukkotappelu torilla – ivasivat toistensa suomen kielen taitoa ts.fi. 25.9.2013. Viitattu 4.6.2020.
  61. a b c d e Jalkapallo-ottelusta tuli joukkotappelu Loimaalla www.satakunnankansa.fi. Viitattu 4.6.2020.
  62. a b c d Poliisi epäilee: 15-20 maahanmuuttajan joukkotappelu Lahden ytimessä - "nyrkkejä, vyötä ja puhetta puukosta" www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  63. a b c Katso video: Kalliossa suurhälytys illalla – joukkotappelua taltuttamassa kymmenkunta hälytysajoneuvoa, puukko heilui Länsiväylä. 4.1.2019. Viitattu 4.6.2020.
  64. Nuori mies kuoli ravintola Kaivohuoneen edustalla tapahtuneen pahoinpitelyn seurauksena – poliisi julkaisi kuvat joukkotappelun epäillyistä Yle Uutiset. Viitattu 29.7.2020.
  65. a b c d Kostoreissuja, hoitoa vaativia vammoja, kiristystä, joukkotappeluvideoita – Yle selvitti, millaista kouluväkivalta on suuressa lähiössä Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2020.
  66. a b c d Joukkotappelu Jethron yökerhossa: "Ulkomaalaiset ryhmät aiheuttivat, mikään määrä portsareita ei olisi riittänyt" Hymy. 11.7.2021. Viitattu 9.8.2021.
  67. a b c Turun ravintolajoukkotappelun tutkinta on edistynyt – muutamia tappeluun osallistuneita tunnistettu Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  68. a b c d e Poliisi kertoo uutta tietoa joukkotappelusta, joka aiheutti Makwan Amirkhanin ja Jethro Rostedtin sanasodan www.iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2021.
  69. a b c Vapaaottelija Makwan Amirkhani uhkaili ja haukkui Jethro Rostedtia alatyylisesti: Rikosilmoitus tulossa! www.iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2021.
  70. Makwan Amirkhania epäillään törkeästä rikoksesta – solvasi Jethro Rostedtiä härskillä some-viestillä www.iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2021.
  71. a b c d e Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa Asianajajaliitto. 7.12.2015. Viitattu 4.6.2020.
  72. Terrorismi palasi Eurooppaan – Supon Pelttari: "Suomen uhkakuvat eivät ole muuttuneet" www.apu.fi. 10.11.2020. Viitattu 13.11.2020.
  73. a b c d Lähteet Turkulaiselle: Seuraavan terrori-iskun kohde Suomessa todennäköisesti Turku tai Helsinki Helsingin Uutiset. 23.1.2019. Viitattu 13.11.2020.
  74. a b c Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020 – Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2019 ja kehityksen suunta julkaisut.valtioneuvosto.fi. Viitattu 13.11.2020.
  75. a b c d e f g h i j k Poliisi tutkii vakavaa rituaaliteurastuksiin liittyvää eläinsuojelurikosta – epäily: mies teurasti yli tuhat lammasta ilman tainnutusta Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  76. a b Halal-lihan kysyntä kasvaa Suomessa – suurin osa tulee vielä ulkomailta Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  77. Mies teurasti tuotantoeläimiä raa’asti halal-menetelmällä – sai neljä kuukautta ehdollista Ilta-Sanomat. 25.6.2018. Viitattu 19.1.2021.
  78. Eläinlääkäri: Laittomia halal-teurastuksia myös Suomessa – poliitikko penää keskustelua Helsingin Uutiset. 5.3.2018. Viitattu 19.1.2021.
  79. a b c d Epäily laittomista halal-teurastuksista Pohjanmaalla laajenee – Suomen lammastiloilta eläviä eläimiä kysytään säännöllisesti: "Koin sen painostavaksi ja pelottavaksikin" Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2021.
  80. Eläinten olot - Vegaaniliitto vegaaniliitto.fi. Viitattu 19.1.2021.
  81. a b c Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen - Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.2.2021.
  82. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Suomessa elää 3 000 sukuelinten silpomisvaarassa olevaa tyttöä - lakivaliokunta vaatii silpomista yksiselitteisen rangaistavaksi www.iltalehti.fi. Viitattu 3.2.2021.
  83. a b Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus - Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.2.2021.
  84. a b c d Tietoon tulleiden pakkoavioliittojen määrä kovassa kasvussa – nuorimmat uhrit vain 14-vuotiaita tyttöjä Ilta-Sanomat. 8.9.2020. Viitattu 3.2.2021.
  85. Lapsiavioliitto - Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.2.2021.
  86. a b HS: Pääkaupunkiseudulla elää vähintään kymmeniä alaikäisiä ihmiskaupan uhreja Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2021.
  87. Uhkaavassa puhelinsoitossa Harria vaadittiin lopettamaan Kiinan arvostelu tai hänen tyttärilleen käy huonosti – näin Kiina vainoaa toisinajattelijoitaan Suomessa yle.fi. Viitattu 21.5.2020.
  88. a b c d e f Raiskaukset lisääntyneet 23 prosenttia – poliisi perustelee madaltuneella ilmoituskynnyksellä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2020.
  89. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019 www.iltalehti.fi. Viitattu 22.5.2020.
  90. Poliisi havainnut ilmiön: Taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä – viimeisin tapaus viime viikonlopulta Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 25.11.2021.
  91. a b c d Yli puolet Helsingin raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä – poliisi: ”Tilastot puhuvat karua kieltä” www.iltalehti.fi. Viitattu 22.6.2021.
  92. TIlastokeskus - eräiden rikosten uhrit maakunnittain 2009-2019 (Rikokseksi 1. (Raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus (3 mom) 20:1-2), haluttu vuosi ja maakunnaksi koko maa.) Tilastokeskus. Viitattu 22.2.2021.
  93. a b Poliisi julkisti luvut: Seksuaalirikokset lisääntyivät 2015 29.1.2016. Uusisuomi.
  94. Turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna ennätysmäärä 6.8.2016. Sisäministeriö.
  95. Onko naisten turvattomuus lisääntynyt? Yhdeksän kysymystä raiskauksista Suomessa 6.8.2016. Helsingin Sanomat.
  96. Yle selvitti: Yli sata turvapaikanhakijaa epäiltyinä seksuaalirikoksesta – joukkoraiskauksia kaksi, perättömiä tapauksia useita 8.8.2016. Yle.
  97. a b c d e Näin iso lasku ulkomaalaisista vangeista kertyy päivässä – määrä räjähti 10 vuodessa Helsingin Uutiset. 7.2.2018. Viitattu 21.1.2021.
  98. Hannu Niemi & Martti Lehti: ”3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus”, RIKOLLISUUSTILANNE 2012 – Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, s. 253–268. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.9.2013).
  99. Van­git Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 6.8.2016.
  100. Ulkomaalaisten määrä Suomen vankiloissa räjähti 10 vuodessa – vankien kansallisuuksien top-5 Ilta-Sanomat. 4.5.2017. Viitattu 21.1.2021.
  101. a b c d e Vangit - Rikosseuraamuslaitos www.rikosseuraamus.fi. Viitattu 16.6.2020.
  102. a b c Karkottaminen Maahanmuuttovirasto. Viitattu 21.1.2021.
  103. a b Maahanmuuttovirasto: Karkottamisesitykset ja -päätökset 2001–2015 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 21.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]