Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen tai ulkomaalaistaustainen. Jälkimmäisen määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 Tilastokeskus määrittelee tällaiseksi henkilöksi ihmisen, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa, josta lähdettiin muualle työn perässä.[1] 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan.[1] 1990-luvulla Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä.[1] Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa, ja vuodesta 2008 alkaenselvennä Suomeen on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain.[1]milloin?

Väestöliiton mukaan maahanmuuton vähäisyyden vuoksi ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut hitaasti.[1] Vuonna 2017 Suomen väestöstä oli ulkomaan kansalaisia noin 249 450 henkeä, mikä oli 4,5 prosenttia koko Suomen väestöstä.[1] Vuoden 2019 lopussa heitä oli vuonna 351 721 ja ulkomaalaistaustaisia henkilöitä 423 494.[2]

Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia.[1] Ulkomaalaiset ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin.[1] Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu lähes 65 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista.[1] Eniten ulkomaalaisia asuu Helsingissä, jonka väestöstä 9,5 prosenttia oli ulkomaalaisia vuonna 2017.[1]

Rikollisuus 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltolakia (1919–1932) rikottiin Suomessa yleisesti. Suuri osa alkoholista salakuljettiin Virosta tai kauempaa Euroopasta, kuten Puolasta tai Saksasta Viron kautta. Salakuljettajat olivat yleensä suomalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia tai virolaisia.[3][4]

Myöhemmin 1990-luvulla itsenäistyneestä Virosta kehittyi Suomeen tuotavien huumausaineiden pääasiallinen kauttakulkumaa. Huumekauppaa ovat hoitaneet virolaiset ja suomalaiset rikolliset yhdessä.[5] Suomen valtion alueella tapahtuvia rikoksia, joissa rikollinen ei ole Suomen kansalainen, on Euroopan unioniin liittymisen 1995 ja vapaan liikkuvuuden sallimisen jälkeen alkanut tapahtua aiempaa enemmän. Myös Suomen vankiloissa yhä suurempi osuus vangeista on ulkomaalaisia. Esimerkiksi Vantaan vankilassa yli puolet vangeista oli vuonna 2011 ulkomaalaisia ja Jokelan vankilassa noin kolmasosa.[6]

Rikollisuus 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoinnin periaatteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa.[7][8][9] Vuoesta 2012 Tilastokeskus on määritellyt ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[10] Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan.[10] Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli.[10] Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, sen voi vaihtaa maistraatissa milloin vain ja se saattaa poiketa henkilön todellisesta taustasta.[10] Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana, ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava.[10] Nykyään Tilastokeskus siis viittaa ulkomaalaistaustaisella henkilöön, joka on:

  • Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaan kansalainen, eli ensimmäisen polven maahanmuuttaja
  • Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja
  • Maahanmuuttajien Suomessa syntynyt lapsi, eli toisen polven maahanmuuttaja
  • Suomessa väliaikaisesti oleskeleva ulkomaalainen[10]

Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla.[10] Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa.[10] Jos kummankaan vanhemman syntymämaata ei tiedetä, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa.[10] Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja näin ollen tällaiset lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia.[10] Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhempia ei tiedetä, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi.[10]

Rikollisuuden kehitys vuoteen 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus (2,8 prosenttia) kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista on lisääntynyt – vuonna 2009 osuus oli 9,1 prosenttia ja vuonna 2014 se oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2002 ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 2 % ja vuonna 2014 se oli 4 %.[11][12][13][14] Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaisten tekemien rikosten osuus oli 15 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista.[10]

Vuosina 2010–2012 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista alle 1,7 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Vuonna 2013 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset.[10] Tuolloin kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen ja 7,4 prosentissa Suomen kansalainen, joka oli ulkomaalaistaustainen.[10] Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa, mutta luvuissa on eroja eri kansalaisuuksien välillä.[10] Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %).[10]

Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset taustoittain ja suhteutettuna väkimäärän mukaan suomalaistaustaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset tyypeittäin ja merkittävimmät ulkomaalaistaustaiset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalirikollisuus; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 6,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kamerun 90,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 2,4-kertaisesti
  • Amerikkaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Aasialaistaustaiset 5,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Nepalilaistaustaiset 14,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Afganistan 11,3-kertaisesti
    • Irak 10,9-kertaisesti
    • Turkki 6,2-kertaisesti
    • Iran 5,7-kertaisesti

Raiskausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Tunisialaistaustaiset 67,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Gambialaistaustaiset 50,0-kertaisesti
  • Nigerialaistaustaiset 35,5-kertaisesti
  • Afganistan 21,5-kertaisesti
  • Irak 19,4-kertaisesti
  • Turkki 10,5-kertaisesti

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista oli yhteensä 25 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 19 prosenttia.[10]

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Kamerunilaistaustaiset 196,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Meksikolaistaustaiset 52,7-kertaisesti
  • Nepal 28,8-kertaisesti
  • Irak 9,4-kertaisesti
  • Afganistan 8,7-kertaisesti
  • Iran 5,4-kertaisesti
  • Turkki 3,8-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus lapsen seksuaalisista hyväksikäyttörikoksista oli 15 prosenttia. 14 prosentissa rikoksista epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[10]

Muut seksuaalirikokset (kuten pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö ja paritusrikokset); Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus muista seksuaalirikoksista vuonna 2013 oli 13 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia. Yksittäisten taustamaiden luvut eivät pääosin ole julkista tietoa. Kuitenkin tiedossa on, että thaimaalaistaustaiset tekevät 11-kertaisesti näitä rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.[10]

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Entinen Sudan 10,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,4-kertaisesti
  • Aasialaistaustaiset 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Irakilaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Turkkilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
    • Iranilaistaustaiset 4,2-kertaisesti
    • Afganistan 3,7-kertaisesti
    • Thaimaa 2,8-kertaisesti

Pahoinpitelyrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Entinen Sudan 10,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,5-kertaisesti
  • Aasialaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Irakilaistaustaiset 6,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Turkkilaistaustaiset 5,2-kertaisesti
    • Iranilaistaustaiset 4,5-kertaisesti
    • Afganistan 3,7-kertaisesti
    • Thaimaa 2,9-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista oli 14 prosenttia. 11 prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[10]

Henkirikokset ja niiden yritykset

Toteutuneissa henkirikoksissa (murha, tappo, surma, lapsensurma) ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia ja yrityksissä 6 prosenttia.[10]

Huumausainerikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Gambialaistaustaiset 22,7-kertaisesti suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irakilaistaustaiset 1,7-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus huumausainerikoksista vuonna 2013 oli 10 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaisten osuus rikoksista oli kuusi prosenttia.[10]

Turvallisuutta uhkaavat rikokset (terrorismirikokset, aserikokset sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset) Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Somalialaistaustaiset 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 1,8-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 1,7-kertaisesti
  • Thaimaa 1,5-kertaisesti
  • Irak 1,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus turvallisuutta uhkaavista rikoksista vuonna 2013 oli 12 prosenttia.[10]

Omaissuusrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 3,3-kertaisesti

Varkausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalialaistaustaiset 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kongon demokraattinen tasavalta 3,3-kertaisesti

Ryöstörikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Tsekkoslovakia 32,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 7 kpl) suomalaistaustaisiin nähden
  • Entinen Jugoslavia 8,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 20 kpl)
  • Afrikkalaistaustaiset 6,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden (yhteensä 56 kpl)
    • Entinen Sudan 25,7-kertaisesti rikoksia (yhteensä 8 kpl)
    • Somalia 7,8-kertaisesti rikoksia (yhteensä 28 kpl)

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikoksista oli 14 prosenttia. Näissä 88 prosentissa tapauksista tekijänä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suurin rikossuhde oli etuaasialaistaustaisilla ja afrikkalaistaustaisilla.[10]

Petosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Libanonilaistaustaisetet 14,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
  • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
  • Irakilaistaustaiset 1,8-kertaisesti

Maksuvälinepetokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Ghanalaistaustaiset 45,9-kertaisetsti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 9,6-kertaisesti
  • Turkkilaistaustaiset 6,4-kertaisesti
  • Somalialaistaustaiset6,2-kertaisesti
  • Afganistan 5,8-kertaisesti
  • Irak 5,7-kertaisesti

Veropetosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Egyptiläistaustaiset 20,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 3,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus veropetos- ja elinkeinorikoksista oli yhteensä 20 prosenttia. Yhdeksässä prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[10]

Väärennysrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Ghanalaistaustaiset 9,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Intialaistaustaiset 6,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus väärennysrikoksista oli 21 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia. Mainittavan korostunutta väärennysrikoksiin syyllistyminen oli intialais-, ghanalais- ja angolalaistaustaisten kohdalla.[10]

Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Afrikkalaistaustaiset 4,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Kongon demokraattinen tasavalta, 9,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
    • Somalia 4,7-kertaisesti

Virkamiehen vastustamiset, väkivaltaiset vastustamiset ja haitanteko virkamiehelle; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Somalialaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 2,4-kertaisesti

Vastustamisrikos on tyypillisesti oheisrikos, joka aiheutuu usein toiseen rikokseen liittyvän kiinnioton yhteydessä. Rikostyypin voidaan siis katsoa osaltaan kertovan väestöryhmän suhtautumisesta poliisiin ongelmatilanteissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus vastustamisrikoksista vuonna 2013 oli 11 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 7 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestöön kuuluvien syyllistyminen vastustamisrikoksiin oli lievästi korostunutta.[10]

Väärän henkilötiedon antaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Kongon demokraattinen tasavalta, 17,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 16,3-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus väärän henkilötiedon antamisista oli 33 prosenttia. 12 prosentissa rikoksista epäilty oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[10]

Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[10]

  • Entinen Jugoslavia 3,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irak 3,3-kertaisesti
  • Turkki 2,6-kertaisesti
  • Iran 2,1-kertaisesti
  • Afganistan 1,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista oli 10 prosenttia ja väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten kuusi prosenttia. Trafi tai Tilastokeskus eivät tilastoi ulkomaalaistaustaisten ajo-oikeuden hallintaa.[10]

Kiristysrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 40 rikosta. Suurin yksittäinen taustamaa oli Somalia.[10]

Kavallusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 198 rikosta.[10]

Salakuljetusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 40 prosenttia eli 168 rikosta. Näistä valtaosan eli 124 rikosta tekivät väestöön kuulumattomat ulkomaalaistaustaiset.[10]

Yksityisen, rauhan ja kunnian loukkaamisista ulkomaalaistaustaiset tekivät 10 prosenttia eli 558 rikosta. Seitsemässä prosentissa eli 382 rikoksessa epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten rikossuhde oli 1,3-kertainen suomalaistaustaisiin nähden.[10]

Vuodesta 2014 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 tilastoitiin Suomessa oikeudessa tuomittuja, rangaistusmääräyksiä ja rikesakkoja saaneita yhteensä 482 699. Näistä suomalaistaustaisia oli 435 780 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 % (30 076, joista Suomessa syntyneitä 1 155).[15]

Vuonna 2015 ulkomaan kansalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksista epäillyistä kasvoi kaikkiaan 2,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 poliisin mukaan yli puolet ulkomaan kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä kohdistuu sellaisiin ulkomaan kansalaisiin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat täällä tilapäisesti.[16]

Ulkomaalaisiin liittyviä rikollisuuden ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuntomurrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Yleisradio uutisoi, että asuntomurroista valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90 prosenttia asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Asuntomurtoja tehtiin sarjoissa ja poistuttiin nopeasti maasta kiinnijäännin välttämiseksi.[17]

Uudenvuoden 2016 ahdistelutapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 kynnyksellä Helsingin poliisi sai vihjeen, että Suomesta turvapaikkaa hakeneilla miehillä saattoi olla samanlaisia suunnitelmia Helsingissä kuin Kölnissä Saksassa, jossa yli tuhat pohjoisafrikkalaiseksi ja arabiksi kuvailtua miestä syyllistyi julkisilla paikoilla sivullisten naisten seksuaaliseen ahdisteluun ja raiskauksiin.[18][19] Tapausta kutsuttiin Kölnin joukkoahdisteluksi. Helsingin keskustan asematunneliin kokoontui kello 23:n aikaan yli tuhat turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta.[18] Poliisi poisti paikalta kymmeniä ja otti kiinni useita henkilöitä.[18] Tätä ennen poliisi oli pidättänyt kuusi henkilöä Kirkkonummella vastaanottokeskuksesta.[18] Poliisi varautui ennakolta erityisesti seksuaalisiin ahdisteluihin, varkauksiin ja tappeluihin, ja viranomaisilla oli asiasta tietoa ennakkoon.[18] Uudenvuoden yönä poliisille ilmoitettiin kolmesta ahdistelutapauksesta, ja poliisin mukaan tilanne olisi voinut kehittyä pahemmaksi, jos poliisi ei olisi valmistautunut tapahtumiin ja valvonut tilannetta.[18]

Rivotril-kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 alkukesällä alkanut ja syksyllä selvästi voimistunut laittomien lääkeaineiden, kuten Rivotrilin, katukauppa Helsingin Rautatientorilla, Kalliossa ja Itäkeskuksessa on lisääntynyt ja tullut näkyväksi osaksi katukuvaa.[20][21] Poliisin mukaan katukauppa on riistäytynyt täysin käsistä. Yleisradion tietojen mukaan poliisin epäilyt kohdistuvat Romanian kansalaisiin.[21] On esitetty epäilyjä, että myyntiä tekisivät Iso numero -lehden myyjät, jotka ovat Romanian ja Bulgarian romaneja.[21] Lehteä kustantaa Kultti ry, ja lehdet päätyvät myyjille Hirundo-päiväkeskuksen kautta, joka toimii Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa.[21] Keskuksen toiminta on suunnattu Suomeen tuleville romaneille.[21] Helsingin Diakonissalaitos ilmoittaa, että lääkekauppiaat ovat hiljattain maahantullutta ryhmää, joka ei asioi Hirundo-päiväkeskuksen tai Diakonissalaitoksen kanssa. Lehden kustantaja sanoo, että pillerikauppiaat eivät ole heidän lehtensä myyjiä, lehtikauppaa käytetään hämäystarkoituksessa hyväksi.[21]

Kesällä 2017 poliisi teki asian johdosta kiinniottoja ja vangitsemisia sekä käynnisti esitutkinnan.[21] Helsingin poliisi takavarikoi isoja eriä Rivotrilia.[21] Myyntimäärät moninkertaistuivat lyhyessä ajassa, ja kesällä 2017 erät käsittivät jo satoja tuhansista pillereitä.[21]

Jengiytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 alussa Suomen Poliisijärjestöjen liiton päällikkö totesi, että poliisin työssä näkyy se, että Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joiden jengit kunnioittavat poliisia aiempaa vähemmän.[22] Hän piti mahdollisena, että Suomessa alkavat samanlaiset räjähdeiskut kuin Ruotsissa.[22]

Joukkotappelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Suomessa on käyty joitakin joukkotappeluita, joissa iso osa tappelijoista on nuoria maahanmuuttajia. Eräs ensimmäisistä tällaisista suurta huomiota saaneista joukkotappeluista oli vuonna 2010 Linnanmäen huvipuiston 60-vuotispäivillä sattunut tapaus, johon poliisin mukaan otti osaa 150 nuorta, iältään 10–20-vuotiaita ja liki 30-vuotiaita somaleja ja kurdeja.[23][24][25] Silminnäkijän mukaan tappeluun otti osaa myös romaneja.[26] Yksi nuorista harrasti thainyrkkeilyä SM-tasolla ja potkaisi raskaana olevaa naista vatsaan.[27] Linnanmäellä oli alkaa jo aikaisemmin samana päivänä toinen joukkotappelu.[28] Poliisi tutki sen johdosta kahta pahoinpitelyä, jossa tekijöinä oli kymmenkunta 4–14-vuotiasta somalialaista.[29] Helsingin sanomat uutisoi, että illan tappelu oli tuolloin viime vuosien suurimpia.[30]

Syyskuussa 2013 Turun kauppatorilla käytiin raaka joukkotappelu keskellä iltapäivää.[31] Kymmenet maahanmuuttajanuoret potkivat ja löivät toisiaan.[31] Paikalla tehtiin myös puukotus, ja silminnäkijän mukaan kaksi henkeä sai teräasevammoja.[31] Toinen heistä pakeni.[31] Paikalta pakeni myös muita osallisia.[31] Poliisi otti kiinni kolme 1990-luvulla syntynyttä henkilöä.[31] Nuorimmat osalliset olivat yläkouluikäisiä ja vanhimmat nuoria aikuisia.[31] Silminnäkijä tunnisti osan nujakoitsijoista kurdeiksi.[31]

Keväällä 2016 useat nuoret saivat vammoja, kun maahanmuuttajien jalkapallo-ottelu kärjistyi joukkotappeluksi Loimaalla Varsinais-Suomessa.[32] Loimaan evankelisella opistolla majoittuneet turvapaikanhakijat olivat lähteneet pelaamaan jalkapalloa Hirvihovin palloiluhalliin, jossa tappelu syntyi.[32] Poliisin mukaan tappeluun osallistui arviolta kymmeniä nuoria vaihtopenkin ja katsomonkin puolelta[32]. Nyrkkien lisäksi lyömiseen käytettiin tuoleja ja muita astaloita.[32] Poliisi tutki tapausta useana pahoinpitelynä.[32]

Keväällä 2017 poliisi epäili, että 15–20 maahanmuuttajaa otti osaa joukkotappeluun Lahden keskustassa Kauppatorilla.[33] Poliisin tietojen mukaan tappelussa käytettiin nyrkkejä, vyötä ja mahdollisesti puukkoa.[33] Poliisi meni paikalle usean partion voimin, ja poliisien saapuessa tappelijat lähtivät juoksemaan karkuun.[33] Poliisi sai kiinni heistä kolme.[33]

Elokuussa 2017 Helsingin Kalliossa oli usean hengen tappelu, jossa muun muassa yritettiin ajaa autolla jalkakäytävälle ja ihmisen päälle.[34] Länsiväylä uutisoi, että samalla seudulla on ollut ennenkin vastaavia joukkotappeluita.[34] Myös vuoden 2019 tammikuussa paikalla oli joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat ulkomaan kansalaisia.[34]

Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten muun muassa joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot.[35]

Pakolaisvakoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaisvakoilu on tiedustelutoimintaa, jolla vieras valta hankkii tietoa ja pyrkii hallitsemaan, painostaa tai uhkaa Suomessa asuvia omia tai entisiä kansalaisiaan.[36] Tyypillisesti tietyn maan kansalaiset värvätään tai painostetaan keräämään tietoja toinen toisistaan.[36] Suomessa pakolaisvakoilu ei ole laitonta, mutta Ruotsissa ja Norjassa on.[36] Näissä maissa laki on johtanut syytteisiin ja vankeustuomioihin.[36] Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa vakoileva maa pitää itselleen uhkana.[36] Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa, ja poliisin tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, yleensä muutama vuosittain.[36] Suojelupoliisi ehdotti jo vuonna 2012, että Suomi kriminalisoisi pakolaisvakoilun.[36] Hanke kuitenkin hautautui hallitusten vaihtuessa, vaikka suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilu loukkaa kansalaisten perusoikeuksia.[36] Eräillä Ruotsin pakolaisvakoilutapauksilla onkin yhteys Suomeen.[36]

Seksuaalirikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Asianajajaliitto uutisoi, että Poliisihallituksen mukaan vuonna 2015 raiskausten määrä kasvoi, kun tavallisesti tapauksia on ollut vuosittain noin tuhat, joista 70 prosenttia on selvitetty.[35] Niissä noin 20–30 prosenttissa tekijä on ollut ulkomaalainen.[35] Asianajajaliitto oli huolissaan, koska yleisellä paikalla tapahtuneiden raiskausten, eli niin sanottujen puskaraiskausten, määrä lisääntyi vuodesta 2014 yli 50 prosenttia vuoteen 2015.[35] Vuosina 2015–2017 kaikkien seksuaalirikosten määrä laski, mutta ulkomaalaisten osuus epäillyistä kasvoi.[37]

Turvapaikanhakijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2015 hieman yli tuhat raiskausta. Niistä 20 tapauksessa epäiltynä on ollut turvapaikanhakija, joita saapui Suomeen vuonna 2015 ennätysmäiset 32 476.[38][39] Tilastoja voidaan myös tarkastella väestörakenteen pohjalta. Kun poliisille vuonna 2015 ilmoitettuja tapauksia vertaa suomalaisten yli 15-vuotiaiden miesten määrään ja yli 15-vuotiaiden turvapaikanhakijamiesten määrään, raiskauksia on tehty molemmissa ryhmissä suunnilleen yhtä monta.[40] Suomalaisia yli 15-vuotiaita miehiä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yli 15-vuotiaita turvapaikkaa hakeneita miehiä.

Yleisradion vuonna 2016 suorittaman selvityksen mukaan kaikista poliisin tiedossa olevista seksuaalirikosepäilyistä turvapaikanhakijoiden osuus on 7–8 prosenttia ja kaikkien ulkomaalaisten osuus on 24 prosenttia.[41]

Poliisi on lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet luvatta etupäässä nuoria suomalaisia naisia.[35]

Vertailu vuosien 2014–2019 välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 tammi–kesäkuussa Suomessa tehtiin 1 446 seksuaalirikosta, joista 1 146 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin. 154 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[37]

Vuoden 2016 tammi–kesäkuussa Suomessa tehtiin 1 625 seksuaalirikosta, joista 1 219 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin. 317 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[37]

Vuoden 2017 tammi–kesäkuussa Suomessa tehtiin 1 607 seksuaalirikosta, joista 1 146 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin. 283 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[37]

Raiskaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 raiskausrikoksista epäiltyjä ulkomaalaisia oli koko vuonna runsas 180.[38] Raiskausrikoksissa epäiltyjen ulkomaan kansalaisten osuus kasvoi lähes 20 prosenttia verrattaessa vuosia 2014 ja 2015.[38]

Vuonna 2015 tammi–kesäkuun seksuaalirikoksista raiskauksia oli 486. Niistä 409 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin. 79 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[37]

Vuonna 2016 tammi–kesäkuun seksuaalirikoksista raiskauksia oli 510. Niistä 424 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin. 110 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[37] Kokonaisuudessaan vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin 826 raiskausta, joista 29,2 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä.[42]

Vuonna 2017 tammi–kesäkuun seksuaalirikoksista raiskauksia oli 626. Niistä 490 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin. 113 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[37] Kokonaisuudessaan vuonna 2017 poliisii selvitti 938 raiskausta, joista 30,3 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä.[42]

Kokonaisuudessaan vuonna 2018 poliisii selvitti 790 raiskausta, joista 27,0 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä.[42]

Kokonaisuudessaan vuonna 2019 poliisii selvitti 1 056 raiskausta, joista 37,6 prosenttia, eli 397 kappaletta oli ulkomaalaisten tekemiä.[42] Vuonna 2019 kansallisuuksittain tarkasteltuna suurimman osuuden raiskausepäilyissä muodostivat irakilaiset, jotka olivat epäiltyinä 114 raiskauksessa.[42] Irakilaisten osuus kaikista raiskausepäilyistä oli viime vuonna 10,8 prosenttia.[42] Seuraaviksi eniten raiskauksesta epäiltyinä olivat afganistanilaiset (60 kpl), iranilaiset (25 kpl) ja somalit (24 kpl).[42] Nämä tilastot laatineen Tilastokeskuksen mukaan henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla.[42] Vastaavasti suomalaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.[42] Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi.[42]

Ulkomaalaisten osuus raiskausrikoksista on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa kaikesta rikollisuudesta.[42] Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan ulkomaan kansalaisten rikostaso raiskausrikoksissa on selkeästi korkeampi kuin Suomen kansalaisilla tai suomalaistaustaisella väestöllä.[42] Maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa keskimäärin lähes 8-kertainen kantaväestön kokonaisrikollisuustasoon verrattuna.[42] Rikostaso oli korkein Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[42] Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan taustatekijöiden huomiomisesta (kuten ikä ja sukupuoli) huolimatta maahanmuuttajien todennäköisyys tulla epäillyksi raiskausrikoksesta oli moninkertainen suomalaisiin nähden, Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä 10-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[42] Yhdenkään ulkomaalaisen väestöryhmän rikollisuustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suomalaisten rikollisuustasoa matalampi.[42]

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen raiskaus) epäiltyjä tapauksia oli vuonna 2018 yhteensä 725, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 19 prosenttia.[42]

Vuonna 2019 tapauksia oli 1 138 kappaletta, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 26,9 prosenttia.[42]

Seksuaalinen ahdistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalisesta ahdistelusta kirjattiin vuonna 2015 kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta.[35] Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 prosenttia.[35]

Ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Suomen vankiloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 kaikista vankiloiden ulkomaalaisista 27 % oli Viron kansalaisia, 13 % Romanian kansalaisia, 10 % Venäjän kansalaisia ja 6 % Liettuan kansalaisia. Ulkomaalaisista tutkintavangeista 27 % oli Viron kansalaisia ja 21 % Romanian kansalaisia.[43] Vuonna 2016 Suomen vankiloissa 16 % vangeista oli ulkomaalaisia. Luku on 56 % suurempi kuin vuonna 2006.[44]

Vuosina 2008–2018 vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut koko ajan lukuun ottamatta vuoden 2016 vankimäärän pientä nousua.[45] Vuonna 2018 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 910, eli 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.[45] Ulkomaalaisten vankien määrä oli kasvanut vuosina 2008–2018 30 prosenttia.[45] Vuonna 2018 määrä kääntyi laskuun ja oli samalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä.[45] Ulkomaalaisia vankeja oli vuonna 2018 päivittäin keskimäärin 482, ja heidän osuutensa kaikista vangeista oli 17 prosenttia.[45]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/
  2. Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 16.6.2020.
  3. Heikki Rausmaa: Viinameri. Salapiiritusevedu Läänemerel kahe sõja vahel Tuglas-seura. Viitattu 22.7.2014.
  4. Suomessa ja Amerikassa oli kieltolaki 1920-luvulla Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalsta Kysy.fi. 30.1.2012. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 22.7.2014. tarvitaan parempi lähde
  5. Risto Kunnas: Täältä tulevat huumeet Suomeen Iltalehti. 15.12.2009. Viitattu 22.7.2014.
  6. Suomalainen, Riitta: Vankila on kuin viiden tähden hotelli Länsiväylä. 21.2.2011.
  7. Teppo Ovaskainen: Nämä luvut julki ensi kertaa: ulkomaalaisten rikokset Suomessa Uusi Suomi. 16.12.2010. Viitattu 4.9.2013.
  8. Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  9. Rangaistukset kansalaisuuden, asuinpaikan ja rikoksen mukaan, 2010–2012 (käräjäoikeudet, hovioikeus ensimmäisenä oikeusasteena, rangaistus-määräykset ja rikesakot) Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  10. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba Kotiniemi, Lassi: ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA Poliisiammattikoulu. Viitattu 28.5.2020.
  11. Hannu Niemi & Päivi Honkatukia & Martti Lehti: Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus helda.helsinki.fi. 6.8.2016.
  12. Ulkomaiden kansalaiset 6.8.2016. Tilastokeskus.
  13. Rangaistusseuraamukset tuomitun syntyperän mukaan 2014 6.8.2016. Tilastokeskus.
  14. Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2014.
  15. Rangaistusseuraamukset tuomitun syntyperän mukaan 2014 6.8.2016. Tilastokeskus.
  16. Poliisin tiedotustilaisus 2015 29.1.2016. Uusisuomi.
  17. Poliisi: Suurin osa asuntomurroista ulkomaista käsialaa 19.1.2015. YLE.
  18. a b c d e f Helsingin poliisi: Kölnin häirintä uhkasi tapahtua myös Helsingissä – 1 000 turvapaikanhakijaa asematunnelissa Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  19. Poliisi varautuu uudenvuoden uhkakuviin lisävoimilla – "Berliinin terrori-isku vaikuttaa valmistautumiseen" Suomenmaa.fi. 27.12.2016. Viitattu 15.6.2020.
  20. Röyhkeä pillerikauppa valtasi Helsingin keskustan – Poliisi: ”Ihan selkeä buumi” Ilta-Sanomat. 15.11.2016. Viitattu 17.7.2017.
  21. a b c d e f g h i Poliisi keskustellut romanien tukikeskuksen kanssa katukaupasta: "Pillereitä myyvät ovat uutta maahantullutta ryhmää" Yle Uutiset. Viitattu 10.7.2017.
  22. a b Poliisijärjestö huolissaan: "Vielä eivät pommit räjähtele, mutta sekin voi olla meillä edessä" – poliisit uupuvat ja turhautuvat työssään Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2020.
  23. Epäilty: Linnanmäen joukkotappelu alkoi Kieputtimen jonosta ts.fi. 23.3.2011. Viitattu 4.6.2020.
  24. Iso joukkotappelu Linnanmäellä - huvipuisto suljettu, "tilanne kaoottinen" Ilta Sanomat. 6.6.2010. Viitattu 4.6.2020.
  25. Linnanmäen joukkotappelun käräjät käyntiin Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  26. Linnanmäellä joukkotappelu - huvipuisto suljettiin etuajassa mtvuutiset.fi. 6.6.2010. Viitattu 4.6.2020.
  27. Linnanmäen joukkotappelu voi viedä thainyrkkeijän lisenssin Kaleva.fi. Viitattu 4.6.2020.
  28. Linnanmäki suljettiin joukkotappelun vuoksi Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  29. Linnanmäellä kahakoitiin kahdesti - 7-vuotiaskin pahoinpideltiin www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  30. Tausta | Linnanmäen joukkotappelu viime vuosien suurin Helsingin Sanomat. 2.1.2013. Viitattu 4.6.2020.
  31. a b c d e f g h Maahanmuuttajien joukkotappelu torilla – ivasivat toistensa suomen kielen taitoa ts.fi. 25.9.2013. Viitattu 4.6.2020.
  32. a b c d e Jalkapallo-ottelusta tuli joukkotappelu Loimaalla www.satakunnankansa.fi. Viitattu 4.6.2020.
  33. a b c d Poliisi epäilee: 15-20 maahanmuuttajan joukkotappelu Lahden ytimessä - "nyrkkejä, vyötä ja puhetta puukosta" www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  34. a b c Katso video: Kalliossa suurhälytys illalla – joukkotappelua taltuttamassa kymmenkunta hälytysajoneuvoa, puukko heilui Länsiväylä. 4.1.2019. Viitattu 4.6.2020.
  35. a b c d e f g Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa Asianajajaliitto. 7.12.2015. Viitattu 4.6.2020.
  36. a b c d e f g h i Uhkaavassa puhelinsoitossa Harria vaadittiin lopettamaan Kiinan arvostelu tai hänen tyttärilleen käy huonosti – näin Kiina vainoaa toisinajattelijoitaan Suomessa yle.fi. Viitattu 21.5.2020.
  37. a b c d e f g Raiskaukset lisääntyneet 23 prosenttia – poliisi perustelee madaltuneella ilmoituskynnyksellä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2020.
  38. a b c Poliisi julkisti luvut: Seksuaalirikokset lisääntyivät 2015 29.1.2016. Uusisuomi.
  39. Turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna ennätysmäärä 6.8.2016. Sisäministeriö.
  40. Onko naisten turvattomuus lisääntynyt? Yhdeksän kysymystä raiskauksista Suomessa 6.8.2016. Helsingin Sanomat.
  41. Yle selvitti: Yli sata turvapaikanhakijaa epäiltyinä seksuaalirikoksesta – joukkoraiskauksia kaksi, perättömiä tapauksia useita 8.8.2016. Yle.
  42. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019 www.iltalehti.fi. Viitattu 22.5.2020.
  43. Hannu Niemi & Martti Lehti: ”3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus”, RIKOLLISUUSTILANNE 2012 – Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, s. 253–268. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.9.2013).
  44. Van­git Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 6.8.2016.
  45. a b c d e Vangit - Rikosseuraamuslaitos www.rikosseuraamus.fi. Viitattu 16.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]