Keskustelu:Vastaanottokeskus

Entiset vastaanottokeskukset

Onko syitä mainita entisiä keskuksia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 20.13 (EET)

Poistettu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 00.01 (EET)

Järjestyshäiriöt ja rikokset

Kuinka laajasti tietosanakirja-artikkelissa pitäisi mainita vastaanottokeskusten piirissä tapahtuneet järjestyshäriöt? Näitä on ollut useita syksyn aikana, mutta toistaiseksi vain Kempeleen raiskausepäilyä on tarjottu tähän artikkeliin. Poliisin mukaan häiriöihin ja väkivallantekoihin ovat syyllistyneet yhtä lailla turvapaikanhakijat kuin kantaväestöön kuuluvat. Olisiko hyvä rajalinja se, että vastaanottokeskuksiin liittyvien tapausten uutisoidut tuomiot kerrottaisiin?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 23.28 (EET)

Punkalaitumella palkattiin erikseen poliisi selvittämään vastaanottokeskuksen sisäisiä kahinoita. Tämä siitä syystä että lähin poliisiasema on Vammalassa, matkaa yli 30 km. Tosin kahinat johtuivat kai virheistä sekoittaa kosovolaisia ja serbejä samaan paikkaan, jolloin viha osapuolten välillä nousi pintaan. Siinä oli kai muitakin kansallisuuksia jotka eivät sopineet yhteiseloon keskenään. Lähteitä ei ole kun nämähän ovat poliisin ja vastaanottokeksuksen välisiä asioita, siis järjestelmän sisäisiä, joista ei tiedoteta erikoisemmin.--Zindox (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 15.23 (EET)

Artikkeliin yritetty lisätä muutamia epämääräisiä, huonosti lähteistettyjä mainintoja tapauksista. Mainittanee tuomion saaneet, uutisoidut tapaukset.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 00.04 (EET)

Asiaa tulee käsitellä tasapuoliseti kaikilta näkökulmilta. Nyt esillä on vain poliisin ja sisäministerin näkökulmä eli virallisen hallinnon tarkastelukulma joka lähinnä raukkamaisesti nojautuu lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Paikallinen näkökulma on vähintään yhtä painava seikka kuin edelliset yhteensä.--Zindox (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 07.04 (EET)

Paikalliset tapaukset pitäisi mainita laajasti, eikä valikoiden kuten tähän asti. Myös tietolähteiden tietoja on muunneltu lisäysyrityksissä. Jotta osio olisi puolueeton, järjestyshäiriöt-osassa pitäisi mainita myös syksyn mittaan uutisoituja vastaanottokeskuksia ja niissä asuvia pakolaisia vastaan kohdistuneita hyökkäyksiä. Tämän artikkelin tarkoitus lienee välittää tietoa pääasiassa itse pakolaiskeskuksista ja niiden toiminnasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 07.58 (EET)

Laajasti toki, koska pahoinpitelyjä ja raiskauksia turvapaikanhakijoiden tekeminä riittää. Pitäisi vain ehtiä keräämään linkkejä paikallislehdistä raiskaustapauksista.--109.240.206.249 13. joulukuuta 2015 kello 14.44 (EET)

Myös tämä uhkatekijä pitäisi tuoda esiin:

http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1449571619355.html

ja

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/21/turvapaikanhakijat-mukana-useissa-poliisin-rikostutkinnoissa

Manipulatiivinen tulkinta Ylen haastattelusta

IP-käyttäjä lisäsi toistamiseen manipulatiivisen tulkintansa Ylen kyselystä, joka oli otsikoitu: "Kysely: Kolmannes suomalaisista toivottaa oleskeluluvan saaneet tervetulleiksi kotikuntaansa". Viitteestäkin puuttui tietoja. Varpu Kivirannan artikkelin tietoja voisi hyvinkin käyttää tässä artikkelissa, mutta kyselyn tiedot on kuvattava tietolähteen mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 16.39 (EEST)

Katsoin poistamaasi tekstiä, ja siinä viitattua Ylen kyselyä, enkä huomannut missä siinä oli manipulatiivista tulkintaa. Selitätkö vähän tarkemmin? --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 16.52 (EEST)

Käyttäjä lisäsi ensin tekstin "Kunnallisalan kehittämissäätiön huhtikuussa 2016 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista ei halua kotikuntaansa sijoitettavan lisää oleskeluluvan saaneita maahantulijoita." Hän lisäsi myöhemmin "...ja 31 prosenttia oli valmis ottamaan lisää turvapaikanhakijoita." Viitteessä ei mainita artikkelin otsikkoa, julkaisuaikaa, tekijää tai julkaisupäivää. Arveluttaa myös tuo puskasta lisäys, muokkausta pitäisi kai olla valmis myös puolustamaan myös muokkaaja itse. Kyselyä voisi avata enemmänkin, esimerkiksi kantaa ottamattomia oli varsin paljon ja kuntien roolia asiassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 22.00 (EEST)

Tämä kuulostaa nyt vähän oudolta, että lisäystä ensin luonnehdittiin varsin voimakkaasti "manipulatiiviseksi", mutta sitten onkin kyse vain siitä, että olisihan siinä voinut enemmänkin kertoa ja "arveluttaa" ja viittauksen teknisissä tiedoissa oli täydennettävää. Ehkä itse lisäyksessä ei ollutkaan niin suurta vikaa, kun sen tietosisältökin oli ilmeisesti suoraan lähteestä? --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 06.09 (EEST)

Muokkaaja yritti manipuloida lukijoita valitsemalla tietolähteestä vain osan tutkimuksen tuloksista. Artikkelin osaa pitää parantaa kertomalla neutraalimmin, mitä tutkimuksessa saatiin selville ja lisäämällä viitteeseen tiedot artikkelin otsikosta, tekijästä, julkaisusta, julkaisuajasta ja julkaisijasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 08.14 (EEST)

"Valitseminen" tarkoittaa ilmeisesti sitä, että kolmesta vastaajien luokasta (kyllä, ei, ei osaa sanoa) mainittiin suurin (ei = yli 40 %). En osaa pitää tätä erityisen räikeänä manipulaationa. Ainahan voi tietysti toivoa myös pienempien vastaajaryhmien (kyllä = 31 %) mainitsemista, mutta on aika paksua väittää pelkästään suurimman joukon mainintaa "manipulaatioksi". – Jos huomio yritettäisiin keskittää pelkästään johonkin pienempään vastaajaryhmään, esim. että jotakin asiaa "kannattaa yli 30 %", mainitsematta suurempaa vastustajien ryhmää, niin sellainen nyt pikemminkin olisi lukijoiden manipulointia. --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 08.43 (EEST)

Toivottavasti haastattelututkimusta käsitellään artikkelissa neutraalimmin ja viitataan tietolähteeseen oikein.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 09.01 (EEST)

Toivottavasti lisäyksiä, jotka kertovat tietolähteen keskeisen asian oikein, ei jatkossa kovin kevyin perustein sanota "manipulatiivisiksi", jos kyse onkin tosiasiassa siitä, että arvostelija vain toivoo keskeisen asian lisäksi mukaan pienempiä asioita (kuten pienempiä vastaajaryhmiä). --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 09.29 (EEST)

Olen eri mieltä tai käsitit minut väärin. Ip-käyttäjä lisäsi valinnan, joka oli puolueellinen. Hän lisäsi artikkeliin vain valitsemansa ja haluamansa osan tietolähteen tiedoista, "osan totuudesta" ja sillä tavalla yritti manipuloida lukijoita. Tutkimus on varmasti validi, mutta muokkaaja esitti sen ei-neutraalisti. Esitän väitteen, joka saattaa tuntua aika paradoksaaliselta: Wikipediassa on tärkeämpää pyrkiä kertomaan totuudenmukaisesti se, mitä tietolähteet asiasta kertovat kuin se, mikä on totuus. No, totuuden vastaista kirjoittelua ei kai voi hyväksyä, mutta jos tietosanakirja rakentuu sekundäärilähteille, silloin on keskityttävä tietolähteen puolueettomaan kuvaamiseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 10.11 (EEST)

Väität "valintaa" puolueelliseksi ja ei-neutraaliksi, mutta perusteita tälle on vaikea nähdä. Nähdäkseni "valinta" oli varsin luonnollinen ja kuvasi keskeisen sisällön. Tässä ei nyt valitettavasti voi välttyä siltä vaikutelmalta, että lähteen välittämä tieto kansalaisten mielipiteestä ei miellytä sinua, ja se on se mistä kenkä puristaa. --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 10.15 (EEST)

Lisäys "Kunnallisalan kehittämissäätiön huhtikuussa 2016 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista ei halua kotikuntaansa sijoitettavan lisää oleskeluluvan saaneita maahantulijoita." on mielestäni puolueellinen valinta tietolähteen kokonaisuudesta. Esimerkiksi julkaisija Yle otsikoi (mitä lisääjä ei maininnut viitteessä) seuraavasti: "Kysely: Kolmannes suomalaisista toivottaa oleskeluluvan saaneet tervetulleiksi kotikuntaansa". Kyselytutkimuksia on kautta aikojen käytetty puolueellisiin tarkoituksiin ja muistelen että itse Mr. Gallupkin totesi, että näin tullaan tulevaisuudessakin tekemään. Valinta ei siis kuvannut tietolähteen keskeistä sisältöä, sen "luonnollisuudesta" en osaa sanoa mitään. Nyt kun asiasta on keskusteltu, olisi hyvä mahdollisuus parantaa artikkelia kirjoittamalla puolueeton kuvaus tietolähteestä ja lisäämällä siihen helposti tarkistettava, selkeä viite oikein esimerkiksi verkkoviitteenä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 10.46 (EEST)

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi tietolähteen keskeinen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä asian Ylen toimittaja halusi siitä nostaa otsikkoon? Ihan niin paljon ei tarvitsisi toimittajan talutusnuorassa olla. Kyllä lähteestä voi lukea otsikon lisäksi tekstinkin. --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 11.01 (EEST)

Artikkelin lukija voi huomata, että ip-käyttäjän lisäämä maininta on vain puolueellinen ja tarkoitusperäinen osa sitä. Nyt olisi hyvä mahdollisuus parantaa artikkelia lisäämällä tietoja tutkimuksesta ja mirjoittamalla viitteen tiedot oikein.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 11.39 (EEST)

Väite puolueellisuudesta on edelleen vain sinun mielipiteesi. --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 11.55 (EEST)

Kuten myös. Tämän sivun päätarkoitus ei ole kuitenkaan keskustella tulkinnoista. Mukavahan on asiasta jutellakin, mutta paljon tehokkaampaa toimintaa olisi artikkelin muokkaaminen ja parantaminen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 12.11 (EEST)

Artikkelia voisi parantaa laittamalla sen lisäyksen takaisin, kun ei se ollutkaan puolueellinen. Sitä voi toki sen jälkeenkin pyrkiä parantamaan, mutta sen summaarinen poistaminen ei ole oikein asiallista toimintaa. --Jmk (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 13.20 (EEST)

Suomessa ja muualla

Artikkelin alussa on huomautus "artikkeli keskittyy nimenomaan Suomen vastaanottokeskuksiin". Jotain tietoa muiden maiden vastaavista voisi kyllä olla. Lisäsin vastaaanottyokeskuksista Suomessa ja joissakin maissa käytetyt englanninkieliset sanat, mutta käyttäjä Velivieras kumosi ne perustellen "lyhenteet tarpeettomia". Miten artikkeliin saataisiin näkökulmaa muiden maiden "immigration detention" toimintaan? Lisäksi artikkeliin pitäisi saada selvä osoitus vastaanottokeskuksiamme sääntelevään lainsäädäntöön. Myös EU-tason säädöksistä olisi hyvä olla jotain tietoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 11.26 (EET)