Veronica Pimenoff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veronica Pimenoff
Nuori Veronica Pimenoff vuonna 1965.
Nuori Veronica Pimenoff vuonna 1965.
Henkilötiedot
Syntynyt 7. kesäkuuta 1949 (ikä 70)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, psykiatri
Kirjailija
Tuotannon kieli suomi
Tyylilajit proosa
Aiheet yhteiskunnalliset, moraaliset ja tieteelliset teemat
Esikoisteos Pohjoiset pelit
Palkinnot

Valtion kirjallisuuspalkinto 1985,
Pohjois-Karjalan taidepalkinto 1999,
Pro Finlandia 2009

Ehdokkuudet

Finlandia 1984, 1995, 1999

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Irene Veronica Pimenoff (s. 7. kesäkuuta 1949 Helsinki) on suomalainen kirjailija, antropologi ja psykiatri.[1]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimenoff kirjoitti aluksi ruotsiksi, mutta kaikki keskeiset teoksensa hän on kirjoittanut suomeksi. Hän julkaisi jo 15-vuotiaana eroottisen proosatekstin Ryhmä 1965 -antologiassa. Hänen esikoisromaaninsa oli Pohjoiset pelit (1970), jonka päähenkilö jättää kaiken entisen seuratessaan ajan muodikkaita, vasemmistopainotteisia oppeja. Seuraavissa romaaneissaan hän tarkasteli muun muassa suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutosta ja Euroopan rautaesiripun sortumista.[2]

Pimenoffin kirjallinen läpimurto oli kuitenkin vasta vuonna 1984 julkaistu romaani Loistava Helena, jossa hän kuvaa taitavasti kaunokirjallisin keinoin esimerkiksi naisen ja tieteen suhdetta, sukupuolten epätasa-arvoa sekä yksilön moraalisia ja eettisiä valintoja.[3] Vuonna 1995 julkaistussa romaanissaan Risteilijät Pimenoff käsittelee puolestaan ihmisen riippuvuutta teknologiasta ja tämän luomaa pysyvää uhkaa modernin ihmisyhteisön elämälle.[4] Romaani Maa ilman vettä (1999) virittää väittelyn kahden naisen ja samalla maailmassa yhä nykyäänkin selvänä näkyvän kahtiajaon – alistavien ja alistettujen – välille.[3] Romaanit Loistava Helena, Risteilijät ja Maa ilman vettä olivat kukin Finlandia-palkintoehdokkaana. Sen jälkeen Pimenoff on julkaissut romaanin C (2005), jossa hän kuvaa voimia, jotka murentavat ja korruptoivat Euroopan yhteiskunnallista kehitystä. Teos on Pariisiin sijoittuva moraalis-psykologinen draama, jonka kerrontatyylin juuret voidaan jäljittää Thomas Mannista alkaneeseen eurooppalaiseen perintöön.

Pimenoff voidaan lukea aateromaanin harvinaiseksi suomalaiseksi edustajaksi Hannu Salaman ja Marja-Leena Mikkolan ohella.[5] Hän käsittelee romaaneissaan yhteiskunnallisia ja moraalisia teemoja sekä ja tieteen ja tutkijan etiikkaa. Pimenoff onkin saanut eettisen kirjailijan leiman. Kriitikot ovat kiinnittäneet huomionsa muun muassa hänen teostensa vaikeasisältöisyyteen, teoreettisuuteen sekä henkilökuvien ja repliikkien ohuuteen. Toisaalta hänen tuotantoaan on luonnehdittu älylliseksi, haastavaksi ja pohdiskelevaksi.[5] Pimenoffin edustamalle eettis-älylliselle tyylilajille on vaikea löytää vertailukohteita suomalaisesta kirjallisuudesta. Sen sijaan hänen tuotantonsa on arvioitu poikkeuksellisen eurooppalaiseksi ja kytkeytyvän Manner-Euroopan älylliseen traditioon.[5][1] Hänen teostensa maailmaa on luonnehdittu myös joiltakin osin postmoderniksi.[5]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimenoff on toiminut lääkärinä Lapinlahden sairaalassa Helsingissä 1989–1990 ja ylilääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa 1991–2001. Hän on kirjoittanut monia artikkeleita lääketieteellisiin aikakauslehtiin ja toiminut Suomen Lääkärilehden kolumnistina. Hän on saanut myös Duodecim-lehden kirjoituspalkinnon vuonna 1994.[6]

Lääkärinkoulutuksestaan huolimatta Pimenoff on arvostellut kärkevästi lääketiedettä sanoen sen kontrolloivan ja ohjaavan yksilöiden elämää sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa. Hänen mukaansa useimmissa Euroopan rikkaissa maissa lääketiede on perinyt uskonnon paikan. Pimenoff on kritisoinut myös muun muassa WHO:n määritelmää terveydestä, sillä hänen mukaansa sen mukana lääketieteellistetään kaikki, mikä ihmistä kiusaa.[7]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veronica Pimenoffin isä on ensimmäisen suomenkielisen Koraanin kääntäjänä tunnettu Georg Pimenoff.[8]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pimenoff, Veronica hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Lääkäristä kirjailijaksi kookas.fi. Viitattu 17.9.2011.
  3. a b Riekko, Iida: ”Minäkin olen täällä löyhkäämässä”: Etnisyyden ja ruumiillisuuden representaatiot Veronica Pimenoffin romaanissa Maa ilman vettä. Helsingin yliopisto. Viitattu 17.9.2011.
  4. Veronica Pimenoff Tammi. Viitattu 17.9.2011.
  5. a b c d Säiniö, Päivi: Kun postmoderni kohtaa etiikan. Naiset ja eettiset kysymykset Veronica Pimenoffin romaaneissa Loistava Helena ja Maa ilman vettä (PDF) Turun yliopisto. Viitattu 17.9.2011. [vanhentunut linkki]
  6. Sariola, Hannu: Kirjoituspalkinnot käsien pesusta transseksuaalisuuteen. Duodecim, 1994, nro 1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.9.2011.
  7. Stenlund, Mari: Psykoottisen mielenterveyspotilaan uskonnonvapaus. (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 17.9.2011. [vanhentunut linkki]
  8. Pimenoff Veronica Latvavesiltä – pohjoiskarjalaisia kirjailijoita. Viitattu 2.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]