Arvid Lydecken

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvid Lydecken
Arvid Lydecken 1920-luvulla.
Arvid Lydecken 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt 31. toukokuuta 1884
Kontiolahti, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut 9. toukokuuta 1960 (75 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansallisuus Suomi
Ammatti kirjailija, osastonjohtaja
Puoliso Maria Elisabet Andersen
Lapset Kivi Jalmar Robert Lydecken
Kirjailija
Salanimi Arvily
Tuotannon kieli suomi
Palkinnot
Palkinnot intendentin arvonimi 1948
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Otto Arvid Lydecken, nimimerkki Arvily (31. toukokuuta 1884 Kontiolahti, Suomen suuriruhtinaskunta9. toukokuuta 1960 Helsinki, Suomi) oli suomalainen kirjailija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydeckenin äiti oli Natalie Winqvist ja puoliso vuodesta 1922 Maria Elisabet Andersen. Heidän pojastaan Kivi Jalmar Robert Lydeckenistä (s. 1927) tuli lääkäri, joka avioitui professori L. Arvi P. Poijärven tyttären Hilkka-Maija Tellervon (s. 1928) kanssa.[1] Lydecken kirjoitti ylioppilaaksi 1903, opiskeli yliopistossa ja suoritti Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kurssin 1906. Otavan kuvitusosaston hoitajana Lydecken toimi 1906–1916 ja sitten helsinkiläisen Strindbergin taidesalongin johtajana vuodesta 1917 kuolemaansa 1960 saakka.[2] Tämän jälkeen johtajaksi tuli hänen leskensä Maria Elisabeth Lydecken. Lydecken toimitti lastenlehti Pääskystä yhdessä Anni Swanin ja Helmi Setälän kanssa. Lehti ilmestyi 1906–1935. Hän työskenteli myös Aamulehden toimittajana[2].

Lydecken sai intendentin arvonimen vuonna 1948. Lasten- ja nuortenkirjailijoille on vuodesta 1969 lähtien jaettu Arvid Lydecken -palkinto.lähde?

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja seikkailukirjoja omalla nimellään ja nimimerkillä Arvily. Hän oli tieteiskirjallisuuden edelläkävijöitä Suomessa. Teoksessa Tähtimaailmassa seikkailuja (1912) hän julkaisi kertomuksia, jotka käsittelevät tieteiskirjallisia aiheita, kuten maahan kohdistuvaa hyökkäystä ja avaruusmatkailua. Muissakin poikakirjoissaan hän yhdisti rohkeasti kaukomaiden eksotiikkaa tuttuihin kotoisiin teemoihin. Lydecken kirjoitti myös muutamia yleistajuisia tietoteoksia kuvataiteista. Lydeckenin tunnetuimpia runoja on Telefooni Afrikassa, jonka hän sovitti vanhan kansanlaulun säveliin. Monet muutkin hänen runosaduistaan ovat yhä elävää lastenrunoutta.lähde?

Runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lydecken julkaisemia runokokoelmia ovat muun muassa seuraavat:[2]

  • Dikter, 1907
  • Pieni joululipas, runosatuja lapsille, 1934–1945
  • Lumipyry Afrikassa, ym. runosatuja lapsille, 1943
  • Kotoa ja kaukaa, runosatuja lapsille, 1947

Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Meren pohjalla: Seikkailukertomus. Nuorten kirjoja 38. (2. painos: Arvilyn tarinoita 7, Otava 1922; 3. painos: Meidän lasten kirjasto, Otava 1963). Helsinki: Otava, 1915.
  • Kuudes maanosa: Seikkailukertomus. Helsinki: Otava, 1924.
  • Kuulahden mohikaanit: Seikkailukertomus. Poikien seikkailukirjasto 6. Helsinki: Otava, 1926.
  • Suomenlahden risteilijä (seikkailukertomus), 1928

Tarina- ja satukokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suuri, kaunis maailma, 1909
  • Tähtimaailmassa seikkailuja. Ålander, F. G. kuvien piirrokset. Nuorten kirjoja n:o 33. (3. painos 1920). Helsinki: Otava, 1912.
    • Kertomus Tähtien tarhoissa myös teoksissa Arvilyn tarinoita I. Otava, 1944 ja Jari Koponen ym. (toim.): Jäinen vaeltaja, Ursa, 1986.
  • Kultaisilta päiviltä (satuja, 1921, kuvitus Martta Wendelin)
  • Hiilivalkealla (satuja), 1955

Kokoomateoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arvilyn tarinoita 1. Sisältö: Ihmesaappaat; Tähtien tarhoissa (1. painos 1912 kokoelmassa Tähtimaailmassa). F. G. Ålander kuvittanut. Meren pohjalla (1. painos 1915). Kuvittanut Rudolf Koivu. Helsinki: Otava, 1944.
  • Arvilyn teoksia 3. Sisältö: Sininen saari: Seikkailukertomus, 3. painos (1. painos 1914); Kuudes maanosa: Seikkailukertomus (1. painos 1924). Helsinki: Otava, 1947.
  • Arvilyn teoksia 5. Sisältö: Kuulahden mohikaanit: Seikkailukertomus, kuvittanut Eric Wasström, 2. painos (1. painos 1926); Valkoinen sulka, kuvittanut F. G. Ålander, 2. painos (1. painos 1934); Montezuman aarteet: Intiaanikertomus. Helsinki: Otava, 1949.

Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lydecken julkaisi myös useita muita teoksia, kuten seuraavat:[2]

  • Auringon mailta, 1910
  • Tysta timmar, 1911
  • Ihmeellinen kalaretki, 1912
  • Kotoisilla rannoilla, 1918
  • Tähtisilmä, satunäytelmä, 1918
  • Iloiset hottentotit, 1918
  • Pikku veikko, 1919
  • Metsän satuja, 1919
  • Iloista väkeä, 1921
  • Kirjosulka, 1923

  • Meren erakot, 1923
  • Isoäidin kuvakirja, 1925
  • Karkurit, 1925
  • Suomalaisia taiteilijakoteja, 1927
  • Aarre, 1927
  • Itämaan lumoissa, 1928
  • Eläinten yömaja, 1929
  • Kukka ja sateenkaari, 1929
  • Niilinrannan salaisuus, 1930
  • Helmenpyytäjä, 1931

  • Aarteenetsijät, 1932
  • Satumetsässä, 1933
  • Suomenlahden sankari, 1934
  • Merisodan pyörteissä, 1935
  • Murad Bay, "Raahen poika", 1935
  • Mustanauha, Juuttaan sankari, 1936
  • Kalle Peloton, 1939
  • Arvilyn satuja, 1934
  • Taiteilijoita, 1953

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirpilä, Juhani & Motti, Sisko & Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 377. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. a b c d Kare, Kauko: ”Arvily”, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 525–535. Porvoo: WSOY, 1954.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]