Saara Turunen
| Saara Turunen | |
|---|---|
 Saara Turunen, kuva: Ilkka Saastamoinen |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. elokuuta 1981 Joensuu |
| Ammatti | Kirjailija, Ohjaaja |
| Kirjailija | |
| Pääteokset | Rakkaudenhirviö, Sivuhenkilö, Järjettömiä asioita |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Saara Turunen (s. 1981 Joensuu)[1] on suomalainen kirjailija ja ohjaaja. Hänen töilleen on ominaista sukupuolen, feminiinisyyden ja taiteen teemojen tarkastelu. Turuselta on ilmestynyt neljä romaania, mutta hänet tunnetaan myös työstään teatterin parissa. Turusen teoksia on käännetty useille kielille ja esitetty eri puolilla maailmaa.[2] Naisen asema yhteiskunnassa on Turusen tuotannon toistuva teema.[3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatterissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turunen valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2009.[1] Hänen ensimmäisiä näytelmiään ovat Puputyttö ja Broken Heart Story. Molempia on käännetty lukuisille eri kielille ja esitetty useissa eri maissa, kuten Yhdysvalloissa, Meksikossa, Espanjassa, Unkarissa, Tšekissä ja Liettuassa.[4]
Turusen tärkeimpiin teatteritöihin kuuluu niin kutsuttu huonetrilogia, jonka osia ovat Tavallisuuden aave, Medusan huone ja Järjen hedelmät. Teossarjan kaikki osat ovat saaneet ensi-iltansa helsinkiläisessä Q-teatterissa.
Ensimmäinen osa Tavallisuuden aave (2016) käsittelee normeja ja erilaisuutta. Tekijä on kertonut löytäneensä innoituksen teoksen muotoon espanjalaisen surrealistin Luis Buñuelin elokuvasta Vapauden aave.[5] Näytelmä sai Helsingin Sanomien arvostelussa täydet viisi tähteä. Suosionsa ansiosta se uusittiin Q-teatterin ohjelmistossa 2017 ja sille myönnettiin Thalia-palkinto. [6] Teos kutsuttiin myös Tampereen Teatterikesään ja argentiinalaisen Festival Internacional de Dramaturgian ohjelmistoon. Turunen ohjasi Tavallisuuden aaveen uudelleen saksalaiseen Schauspielhaus Bochumiin 2021.
Trilogian toisessa osassa Medusan huone (2019) Turunen tutkii sukupuoleen liittyvää valtaa ja hiljentämisen käytäntöjä[7]. Teos on saanut innoituksensa antiikin Medusa-myytistä sekä Virginia Woolfin teoksesta Oma Huone. Medusan huoneelle myönnettiin Lea-palkinto 2020 ja näytelmä vieraili Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuonna 2020.
Trilogian kolmas ja viimeinen osa Järjen hedelmät (2022) paneutuu ruumiin ja järjen hankalaan yhteiseloon. Teoksen nimi viittaa John Steinbeckin romaaniin Vihan hedelmät. Kotimaisen esityskautensa jälkeen näytelmä vieraili belgialaisessa De Singel -teatterissa 2023. Turunen ohjasi siitä myös uuden ensi-illan saksalaiseen Schauspielhaus Bochumiin 2023.
Kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turusen esikoisromaani Rakkaudenhirviö julkaistiin vuonna 2015.[1] Turunen on kuvannut sitä teokseksi, jossa hän halusi tutkia suomalaisuutta sekä omaa ristiriitaista suhdetta kotimaahansa.[8] Rakkaudenhirviö voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.[9]
Turusen toinen romaani Sivuhenkilö (2018) kuvaa nimettömän kirjailijan elämää vuoden ajan. Teos herätti keskustelua kritiikin merkityksestä ja taidekaanonin epätasa-arvoisuudesta. Se oli ehdolla Tulenkantaja-palkinnon, Nuori Aleksis -palkinnon sekä Toisinkoinen-palkinnon saajaksi 2019. Wahlström & Widstrand -kustantamo julkaisi sen Ruotsissa 2020.[10]
Turusen kolmas romaani Järjettömiä asioita (2021) kuvaa erään suhteen tarinaa. Sen keskiössä ovat lapsuuteen, rakkauteen ja kuolemaan liittyvät kysymykset. [11] Teosta myytiin sen ilmestymisvuonna painettuna 11 500 ja sähkökirjana 2 500 kappaletta.[12] Se on julkaistu myös Virossa ja Liettuassa.[13][14]
Turuselle myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinto 2016 [15] ja Helsingin kaupungin Vuoden taiteilija -palkinto 2018[16].
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakkaudenhirviö. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8273-1.
- Sivuhenkilö. Helsinki: Tammi, 2018. ISBN 978-951-31-9888-6.
- Järjettömiä asioita. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 9789520425104.
- Hyeenan päivät. Helsinki: Tammi, 2024. ISBN 978-952-04-6019-8.
Näytelmät ja ohjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puputyttö, teksti ja ohjaus, Lasipalatsi 2007, Teatterikorkeakoulu 2008 ja Helsingin Kaupunginteatteri 2009
- The Little Jesus, Teatre Lliure, Barcelona 2009
- Broken Heart Story, teksti ja ohjaus, Lasipalatsi 2011, Q-teatteri 2011, Tampereen Teatterikesä 2012 ja Festival de Almada 2013
- Broken Heart Story, uusi ohjaus, Sudaužytos širdies istorija, Liettuan Kansallinen Draamateatteri Vilna 2014
- Broken Heart Story, uusi ohjaus, Sala Atrium, Barcelona 2016 ja Sala Villarroel, Barcelona 2017
- Broken Heart Fragments, Obrador d´estiu de la Sala Beckett, Barcelona 2011 ja Turun musiikkijuhlat 2014
- Tavallisuuden aave, teksti ja ohjaus, Q-teatteri 2016–2017, Tampereen Teatterikesä 2016
- Kim, Lekki & Namwaan, ohjaus ja dramaturgia, Teatteri-Jurkka 2017, Kajaanin Runoviikko 2018
- Medusan huone, teksti ja ohjaus, Q-teatteri 2019, Tampereen Teatterikesä 2019, Kansallisteatteri 2020
- Tavallisuuden aave, uusi ohjaus, Das Gespenst der Normalität, Schauspielhaus Bochum 2021[17]
- Järjen hedelmät, teksti ja ohjaus, Ntamo 2022, Q-teatteri 2022, De Singel Antwerpen 2023
- Järjen hedelmät, uusi ohjaus, Früchte der Vernunft, Schauspielhaus Bochum 2023[18]
Julkaisut kokoelmateoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Minä materiaalina, Jumalainen näytelmä, Dramaturgisia työkaluja, Like Kustannus 2012
- Kolme osoitetta, Granta 7. Koti, Otava 2016
- Minä ja se toinen, Marilyn, Marilyn, Tarinoita ikonista ja ihmisestä, Tammi 2017
- Hanna, Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista, Gummerus 2017
- Tavallisuuden aave ja muita näytelmiä, Into Kustannus 2019
- Things That Have Nothing to Do with Reason, Europa28, Comma Press 2020
- Suhteista parhain. Teoksessa Turunen, Saara & Maisonen, Petra (toim.): Suurteoksia. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2232-5.
- Suomalainen demokratia vuonna 2040, 2040: Tarinoita demokratian tulevaisuudesta, Teos 2021
- Ruumiin ikävä. Teoksessa Turunen, Saara & Maisonen, Petra (toim.): Suurteoksia II. Helsinki: Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-4610-9.
Dramaturgin työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Der imaginäre sibirische Zirkus des Rodion Raskolnikow, Ohjaus: Kristian Smeds, Münchener Kammerspiele 2012[19]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto 2015 (teoksesta Rakkaudenhirviö)
- Suomi-palkinto 2016
- Thalia-palkinto 2017 (teoksesta Tavallisuuden aave)
- Helsingin kaupungin Vuoden taiteilija -palkinto 2018
- Lea-Palkinto 2020 (teoksesta Medusan huone)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Turunen, Saara Kirjasampo.fi. Viitattu 30.10.2018.
- ↑ Teatterin tiedotuskeskus TINFO | Näytelmäkäännöstietokanta (hakusivu) www.tinfo.fi. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Kanerva, Arla: Rakkausromaani on poliittinen teko (Käyttäjätunnuksella) HS.fi. 14.3.2021. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Saara Turunen Kirja.fi. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Teatteriarvostelu: Q-teatterin uutuudessa kaivaudutaan taitavasti suomalaisen tavallisuuden ytimeen HS.fi. Viitattu 31.3.2016.
- ↑ Thalia-juhla 2017 teatterijarjestojenkeskusliitto.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ Q-teatteri, Medusan huone q-teatteri.fi.
- ↑ Saara Turunen's Blog - Rakkaudenhirviö-romaanista ja sen tekovaiheista - August 25, 2015 06:15 www.goodreads.com. Viitattu 31.3.2016.
- ↑ Majander, Antti: Saara Turunen voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon – romaani syntyi vihasta erilaisuutta pelkäävää Suomea kohtaan HS.fi. 18.11.2015. Viitattu 18.11.2015.
- ↑ Ahlback Agency, The Bystander sold to Sweden ahlbackagency.com.
- ↑ Ahola, Suvi: Saara Turusen kolmannessa romaanissa pendelöidään rakkautta pakoon – tai ehkä sittenkin sitä kohti 17.3.2021. Helsingin Sanomat.
- ↑ Suomen myydyimmät kirjat 2021 25.2.2022. Suomen kustannusyhdistys. Viitattu 14.04.2024.
- ↑ Arulagedad asjad eestiraamat.ee.
- ↑ Neracionalūs dalykai – Saara Turunen balto.lt.
- ↑ Ministeri Grahn-Laasonen jakoi kahdeksan Suomi-palkintoa 19.12.2016. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Helsinki-päivän juhlassa12.6.2018 klo 18 palkittavat hel.fi.
- ↑ Das Gespenst der Normalität schauspielhausbochum.de.
- ↑ Schauspielhaus Bochum, Früchte de Vernunft schauspielhausbochum.de.
- ↑ Der imaginäre sibirische Zirkus des Rodion Raskolnikow youtube.com.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saara Turusen kotisivut
- Kristan lukupiiri: Järjettömiä asioita -kirja, vieraana Saara Turunen
- Radio Helsingin haastattelussa Saara Turunen
- Saara Turunen: Sivuhenkilö Kirjastokaista-video
- Kemppi, Eeva: Saara Turusen viiltävä omakuva (Arkistoitu – Internet Archive) Teatteri 7/2011
- Broken Heart Story - näytelmän blogi
- Tavallisuuden aave blogi
- Saarikoski, Sonja: Kirjailija ja ohjaaja Saara Turunen on suomalaisen taiten uuden ajan auteur Image 2/2018
- Säkö, Maria: Q-teatterin terävä katse suomalaisuuteen Teatteri&Tanssi+Sirkus 22.4.2016.
| ||||||||||||||||||
