Neljä Ruusua

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neljä Ruusua

Neljä Ruusua Ilosaarirockissa vuonna 2011.
Neljä Ruusua Ilosaarirockissa vuonna 2011.
Tiedot
Toiminnassa 19822007, 2011
Tyylilaji suomirock
Kotipaikka Suomen lippu Joensuu, Suomi
Laulukieli suomi
Jäsenet

Ilkka Alankolaulu, kitara
Petteri ”Kode” Koistinen,  kitara
Jari ”Lade” Laakkonen,  basso
Kari ”Kämy” Kämäräinen,  rummut

Levy-yhtiö

Sony Music / Ratas Music Group

[www.neljaruusua.fi Kotisivut]

Neljä Ruusua on Joensuusta lähtöisin oleva suomirockyhtye, jonka perustivat vuonna 1982 laulaja-kitaristi Ilkka Alanko, kitaristi Petteri ”Kode” Koistinen, basisti Jari ”Lade” Laakkonen ja rumpali Kari ”Kämy” Kämäräinen. Yhtyeen musiikillinen tyyli oli yhtyeen alkuaikoina erittäin punkvaikutteista, mutta muuttui ajan mittaan tavanomaisemmaksi suomirockiksi ja lähemmäs popmusiikkia.

Tunnettuja kappaleita ovat muun muassa ”Pelimies Welin”, ”Juppihippipunkkari”, ”Sun täytyy mennä”, ”Poplaulajan vapaapäivä”, ”Matka on syvä”, ”Hunningolla”, ”Luotsivene”, ”Popmuseo”, ”Valuva taivas”, ”Missä vaan” ja ”Elän vain kerran”.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiden joensuulaisnuoren perustama yhtye aloitti nimellä Talouskukkaro vuonna 1982[1], poikien ollessa vain 13–15 vuoden ikäisiä. Kokoonpano osallistui Rockin SM-kisoihin vuonna 1983[1] sijoittuen neljänneksi. Yhtyeen kosketinsoittajan erottua bändistä nimi muuttui Neljäksi Ruusuksi vuonna 1985. Neljän Ruusun kokoonpano on ollutkin siitä lähtien muuttumaton. Bändin keulahahmona tunnettu Ilkka Alanko on kenties yhden Suomen tunnetuimman rockmuusikon, Ismo Alangon, pikkuveli. Ensimmäinen levy Neljä Ruusua ilmestyi 1987, ja vielä samana vuonna ilmestyi myös toinen albumi Kasvukipuja. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi Ruusujen kolmas albumi Hyvää päivää, jolla yhtye otti askeleen kohti 1990-lukulaista minäänsä[1], ja Neljä Ruusua alkoi ottaa omaa jalansijaansa suomalaisessa rockmaailmassa.

Vuonna 1990 julkaistiin albumi Hyvää yötä Bangkok, ja sen kappaleesta ”Sukellus” tuli yksi vuoden soitetuimmista.lähde? Sukellus-kappaleella laulaa myös Dingon Neumann. Kyseinen levy tavoitti yhä suuremman yleisön, ja se valittiinkin ilmestymisvuonnaan yhdeksi parhaimmista albumeista Soundin vuosiäänestyksessä. Varsinaisen läpimurtonsa Neljä Ruusua teki kuitenkin albumillaan Haloo, joka ilmestyi vuonna 1992. Levyn hitti ”Juppihippipunkkari” soi taajaan radiossa ja baareissa kautta maan. Albumi on myynyt 75 325 kappaletta, ja se saavutti kulta- ja platinalevyrajan julkaisuvuonnaan.[2] Neljää Ruusua alettiin jo vertailla ulkomaisiin suuryhtyeisiin yhtyeen julkaistua kuudennen studioalbuminsa Pop-uskonto vuonna 1993.lähde? Pop-uskonto oli edeltäjäänsä huomattavasti synkempi levy, ja lisääntynyt koneiden käyttö oikeiden instrumenttien sijaan studiossa kuului selkeästi läpi. Soundi oli myös vaihtumassa rockista popimpaan suuntaan.

Tämän jälkeen Ruusut aloittivat 4R-projektin, jonka tarkoituksena oli tehdä musiikkia englanniksi. Vuonna 1996 ilmestynyt Mood oli ainakin Suomessa kohtalainen menestys, mutta kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Not for Sale jäi vaille suosiota, eivätkä vanhat ihailijat ostaneet levyä. 5 000 kappaletta myyneen albumin jälkeen yhtye alkoi valmistella seitsemättä suomenkielistä albumiaan. Uusi aalto ilmestyi 1999 ja nosti yhtyeen takaisin suosikiksi. Kyseisen albumin toinen single ”Hunningolla” nousi suureksi hitiksi. Vuonna 2000 julkaistu Popmuseo-kaksoiskokoelma ja seuraavana vuonna ilmestynyt Valuva taivas -albumi myivät hyvin. Julkaisuja seuranneen kiertueen jälkeen Neljä Ruusua jäi yli vuoden kestäneelle tauolle, jonka jälkeen keväällä 2004 ilmestyi albumi Karelia Express.

Ennen häämöttävää toista taukoa yhtyeeltä ilmestyi vielä syksyllä 2006 albumi Ensi-ilta. Yhtyeen kotisivuilta suora lainaus 13.8.2007: ”Neljä Ruusua -yhtye vetäytyy viettämään hiljaiseloa määräämättömäksi ajaksi. Viimeinen julkinen esiintyminen ennen taukoa on 17.8. 2007 Ravintola Virgin Oilissa Helsingissä. Yhtyeen tulevaisuus on täysin avoin; minkäänlaisia suunnitelmia levytysten, keikkojen tai muun toiminnan suhteen ei ole laadittu.”

Heinäkuussa 2011 yhtye teki paluun 40-vuotisjuhliaan viettäneen Joensuun Ilosaarirockin päätösesiintyjänä. Yhtye aloitti uuden albumin äänitykset alkuvuodesta 2012. [3] Heinäkuussa uutisoitiin, että uusi Katkera kuu -niminen albumi ilmestyy 31. elokuuta 2012 ja sen julkaisee Ratas Music Group[4].

Pienen levytystauon jälkeen, joulukuun 12. päivänä 2014, julkaistiin Neljän Ruusun uusi, Mikko Tammisen tuottama single ”Sininen sunnuntai”, jolle bändi myös kuvasi musiikkivideon. Uuden singlen sisältävä albumi Euforia julkaistiin Ratas Music Groupin kautta 20. helmikuuta 2015. Albumin julkaisun jälkeen bändi lähti laajalle, yli 20 keikkaa kattavalle Suomen-kiertueelle. [5]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Alanko (laulu, kitara)
  • Petteri ”Kode” Koistinen (kitara)
  • Jari ”Lade” Laakkonen (basso)
  • Kari ”Kämy” Kämäräinen (rummut)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

Kokoelma-albumit

  • Energiaa  (1994, remix-kokoelma, Parlophone, EMI)
  • Popmuseo  (2000, Parlophone, EMI)
  • Poplaulajan vapaapäivä - 20 suurinta hittiä (2013, EMI/Universal)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Saaronin lilja” 3/2016
  • ”Ajelen” 5/2015
  • ”Sininen sunnuntai” 12/2014
  • ”Toiset saa” 5/2013
  • ”Nuori ikäisekseen” 11/2012
  • ”Katkera kuu” 8/2012
  • ”Seitsemän päivää selvinpäin” 4/2012
  • ”En voi” 3/2007 (promo)
  • ”Ensi-ilta” / ”Askel eteen kaksi taakse” 12/2006
  • ”Tahdon” / ”Marianne” 9/2006
  • ”Soudat – huopaat” 6/2006
  • ”Veri” / ”Syyskuu” 9/2004
  • ”Öisellä rannalla” / ”Kaksi vanhaa höyrylaivaa” / ”Elän vain kerran” -(video) 5/2004
  • ”Elän vain kerran” (promo) 2/2004
  • ”Popstars” 1/2004
  • ”Yhtyneet” / bonuksena ”Autere” 5/2002
  • ”Nuoli ja sydän” / ”Ilosaari” 1/2002
  • ”Valuva taivas” / ”Laaksossa” 10/2001
  • ”Missä vaan” / ”D.J Plasma” feat. Ukko-Rukka 6/2001
  • ”Yön yksinäinen” 2/2000
  • ”Popmuseo” / ”Sun täytyy mennä” 9/2000
  • ”Sun täytyy mennä” (promo) 7/2000
  • ”Uusi aika” 1/2000
  • ”Olen niin pop” / ”Olen niin pop” (club-remix) 12/1999
  • ”Luotsivene / ”Hunningolla” (video) 10/1999
  • ”Hunningolla” 8/1999
  • ”Varjo” 5/1999
  • ”Energiaa” / ”Hyvät ajat” (live) / ”Lumo” 11/1994
  • ”Meistä jokainen” (kiinanmuuriversio) / ”Meistä jokainen” (astraaliversio) / ”Meistä jokainen” (albumi-versio) / ”Meistä jokainen” (apuraha-mix, Esek edit.) 5/1994
  • ”Transsiprinsessa” / ”Transsiprinsessa” (transsiprinsessa-mix) / ”Idänprinsessa” / ”Poplaulajan vapaapäivä radio edit” (breikkimix) 2/1994
  • ”Poplaulajan vapaapäivä remix” / ”Poplaulajan vapaapäivä radio edit” (breikkimix) / ”Poplaulajan vapaapäivä original mix” 2/1993
  • ”Kuka näkee” / ”Kuka näkee” (alaston versio) 9/1993
  • ”Juppihippipunkkari” (dj-mix) / ”Juppihippipunkkari” (soul-mix) / ”Viisastun salaa” (popmix) 9/1992
  • ”Pullaa remix” (vinyylimix ) / ”Pullaa mute’n’go mix” / ”Sun täytyy mennä remix” (airfix) 6/1992
  • ”Juppihippipunkkari” / ”Soitat viulua” 2/1992
  • ”06.00” (”Eräs päiväkirja” / ”Sukellus radio edit” 5/1991
  • ”Elämä remix” (disco mix) / ”Elämä radio edit” / ”Muisto” 2/1991
  • ”Hyvää Yötä” / ”Muisto” 1990
  • ”Sukellus” / ”Tiina tanssii taas” 10/1990
  • ”Matkalla” / ”Hyvää päivää” 4/1990
  • ”Joulun tähti” / ”Yö” 11/1989
  • ”Vastaa!” / ”Beibi, sä oot mun” 10/1989
  • ”Itkupilli” / ”Kotomaa” 10/1987
  • ”Sulje oveni” / ”Paskaläjä” 1/1987

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neljä Ruusua.