Abloy

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abloy Oy
Abloy logo.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1918
Toimitusjohtaja Ilkka Kivisaari
Kotipaikka Joensuu, Suomi
Henkilökuntaa n. 900[1]
Emoyhtiö Assa Abloy
Kotisivu www.abloy.fi

Abloy Oy (aikaisemmin Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy, Ab Lukko Oy) on suomalainen lukkovalmistaja, joka on kuulunut vuodesta 1994 lähtien ruotsalaisen Assa Abloy -konsernin omistukseen. Assa Abloy on yksi maailman johtavista lukko- ja lukitusjärjestelmien valmistajista. Yhtiö on listattu Tukholman pörssissä. Koko lukituskonsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2008 noin 30 000.[2]

Keksintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ABLOY-lukko käyttää haittoina pyöriviä kiekkoja ja onkin ensimmäisiä kiekkohaittaisia lukkoja. Se, että niiden lukkiutumiseen ei tarvita jousia, tekee lukosta varmatoimisen ja vähemmän alttiin jumiutumiselle. Tiirikointia vaikeuttavat levyissä olevat useat valelovet, jolloin tiirikoija ei tiedä mikä lovista on oikea. Lukko aukeaa, kun kaikki kolot muodostavat uran, johon lukitustanko painuu.

Vanhimmanmallisten ABLOY-lukkojen avaamisen on kuitenkin olemassa rikollispiireissä nimellä "vempele" tunnettu väline.

Osa lukkojen suojauksesta johtuu patenteista. Lukoista, joissa patentit ovat edelleen voimassa, saa avainkopioita teetettyä vain Abloyn Joensuun tehtaalla. Vanhimpien Abloy-lukkojen, ml. ura-avaimet, patentit ovat umpeutuneet, kaksoisura-avainten vuonna 1996, Exec-avaimen eli ns. "mustapään" kopiosuojauspatentti umpeutui maaliskuussa 2013. Tämän jälkeen on markkinoille tullut avainten aihioita, joiden avulla useimmat suutarit voivat valmistaa avainkopion.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abloyn perinteinen riippulukko.

ABLOY-lukon kehitti helsinkiläinen konttorikonemekaanikko Emil Henriksson (1886–1959) vuonna 1907. Lukkoa valmistamaan perustettiin vuonna 1918 Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy, jonka nimeksi tuli seuraavana vuonna Ab Lukko Oy. Yritys siirtyi Kone- ja Siltarakennus Oy:n omistukseen vuonna 1923, jonka Wärtsilä osti vuonna 1936. Kesäkuussa 1989 Wärtsilä osti IKON-yrityksen, joka oli Saksan johtavia lukkosylinterin valmistajia. Se ei kuitenkaan ollut kannattava, mikä aiheutti sittemmin murheita Abloylle, joka menestyi hyvin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Wärtsilän toimintaa jatkoi monialayhtiö Metra Oy, jonka osa Abloy oli. Alkuvuonna 1990 syntyi Abloy Oy, jonka toimitusjohtajaksi kutsuttiin Matti Virtaala. Yhtiön palveluksessa oli tuolloin 1 300 työntekijää ja sen liikevaihto oli puoli miljardia markkaa. Metran toimitusjohtajana vuonna 1991 aloittanut Georg Ehrnrooth ajatteli, että monialayhtiöiden aika oli ohitse. Siksi tuotevalikoimaa supistettiin, ja mentiin entistä syvemmälle kansainvälisille markkinoille. Abloy oli halunnut useaan otteeseen ostaa Ruotsista kilpailijansa Assan, joka oli osa Securitasia, mutta se kieltäytyi tarjouksesta vuoteen 1993 asti, jolloin se otti asian itse esille. Abloy oli kilpailijaansa suurempi, joten suomalaiset halusivat konsernissa määräysvallan. Tappiollinen IKON kuitenkin heikensi Abloyn neuvotteluasemia. Kevätkesällä 1994 syntyi sopimus, jossa Metra sai 55 prosenttia osakkeista, mutta sitoutui myymään osakkeitaan markkinoille niin, että omistusosuus putoaisi alle puoleen. Uusi yhtiö, ASSA Abloy AB listattiin Tukholman pörssiin ja sen toimitusjohtajaksi tuli Carl-Henrik Svanberg. Hän otti Matti Virtaalasta itselleen yhteistyökumppanin[4] [5]

Vuoden 1994 lopussa se oli laskenut 48,3 prosenttiin. Metra Oy, jonka nimi muutettiin vuonna 2000 takaisin Wärtsilä Oy:ksi, on sittemmin myynyt koko omistuksensa Assa Abloy Ab:ssä. [6]

100-vuotisjuhlavuosi 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abloyn 100-vuotisjuhlavuoden näyttely oli Joensuun taidemuseon Readymade-näyttely, 1.6.-30.9. 2007. Näyttelyssä teollisesti valmistetut tuotteet käyvät vuoropuhelua suomalaisen readymade-taiteen kärkinimien Kari Cavénin, Juhani Harrin, Ismo Kajanderin kanssa. Abloy julkaisi juhlavuoden kunniaksi juhlalehden ja Abloyn yrityshistoriasta kertovan kirjan.

Tulipalo Joensuun tehtaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. tammikuuta 2009 Abloyn Joensuun tehtaalla syttyi vaarallinen tulipalo joka aiheutti miljoonien eurojen taloudelliset vahingot. Palon aikana tehtaalla oli räjähdysvaara sillä tehtaalla säilytetään vaarallisia kemikaaleja, muun muassa syanidia. Tulipalossa loukkaantui tehtaan huoltomies hengitettyään vaarallisia palokaasuja. [7]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abloy Oy:n tuotemerkkeinä Suomessa on ABLOY. Yritys valmistaa erilaisia lukitusratkaisuja. Näitä ovat mekaaniset ja sähköiset lukkorungot, avainpesät ja niihin liittyvät komponentit, sähköiset oviautomatiikkalaitteet, mekaaniset ovensulkijat, riippu- ja kalustelukot ja rakennushelat.

Abloy Oy:llä on tehtaat Joensuussa ja Björkbodassa. Tuotteita myydään yli 70 vientimaahan kaikkiin maanosiin.[8]

Lakkautettu Tampereen tehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen tehdas Google Mapsin 3D-näkymässä
Tehdasta puretaan maaliskuussa 2015

Tampereen tehdas päätettiin sulkea vuonna 2010[9], ja tehtaan toiminta päättyi vuoden 2011 lopussa.[10] Abloy myi vuonna 2012 tehtaan tontin YIT:lle joka suunnittelee tontille asuintaloja. Tonttia alettiin puhdistaa vuonna 2013 ja tehtaan purku alkoi vuoden 2015 maaliskuussa joka saatiin valmiiksi samana vuonna. YIT suunnittelee tehtaan tontille Tohlopinranta nimistä asuinaluetta, jonka rakentaminen aiotaan aloittaa vuoden 2017 alussa. [11]

Abloy Oy Tampereen tehdas eli Rakennushelat-liiketoimintayksikkö Epilänharjun kaupunginosassa aloitti toimintansa vuonna 1917 Oy Excelsior Ab:n nimisenä entisessä perunajauhotehtaan kiinteistössä.[12] Sen perustivat tanskalaissyntyisen urkurakentaja Jens Zachariassenin jälkeläiset.[12][13] Alkuvaiheessa pienvalimon tuotevalikoimaan kuuluivat saranat ja muut rakennushelat, sodan aikana muun muassa armeijan saappaiden korkoraudat.[12] Tehtaalla oli sen historian aikana useita omistajia, niistä viimeisin oli Abloy.[12] Tehtaan valmistamien ovenpainikkeiden ja muiden helojen tuotemerkki oli EXO.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sivukari, Pekka: Abloy valmistautuu toimitusjohtajan vaihtoon kovassa kilpailutilanteessa Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2015.
  2. Abloy yritystietoa
  3. Åström-Kupsanen, Maarit: Ikuisesti turvallista avainta saakin kopioida 6.3.2008. Yle. Viitattu 7.8.2014.
  4. Heikki Tarma: Teollisuusneuvos Matti Virtaala (1951–) Kansallisbiografia. 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.11.2015.
  5. Berliinin muurilta Tukholmaan. Abloy 100 Years, 2007, nro Abloy Oy:n 100-vuotisjuhlalehti, s. 8. Abloy.
  6. Wärtsilä Oyj:n pörssitiedote 2.11.2010 Kauppalehti. 3.11.2010.
  7. Joensuun tehtaan tulipalo. Iltalehti 30.1.2009.
  8. Abloyn yritysinfo
  9. Abloy päätti Tampereen tehtaan sulkemisesta | Yle Uutiset
  10. Abloyn teollisuustontista asuinalueeksi - Tohlopinranta imuroidaan kuntoon
  11. Tampereen Tohlopinranta – YIT Koti
  12. a b c d e Sounela, Osmo: Epilän teollisuuskeskus ja ammattiosastot Punainen Pispala. Pispalan kumppanuus ry. Viitattu 6.9.2015.
  13. Jens Zachariassen Pyhärannan seurakunta. Viitattu 6.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juvonen, Jaana: Avaimen Arvoinen. Abloy 100 vuotta. Jyväskylä: Abloy Oy, Historietti Oy, 2007. ISBN 978-952-99970-0-8.
  • Konttinen, Hannu. Abloy 1907–2007: juhlakronikka. Abloy Oy, 2008. ISBN 978-952999701-5

Verkkolinkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]