Hukanhauta
| Hukanhaudan asuinalue | |
|---|---|
 Hukanhaudan seurakuntatalo |
|
| Kaupunki | Joensuu |
| Suuralue | Niinivaara |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Koordinaatit | |
| Väkiluku | 3 751[1] (2022) |
| Työpaikkoja | kauppa, yritykset, eläintarvikekauppa kpl |
| Postinumero(t) | 80230 |
| Lähialueet | Opotta, Nurmela, Petäikkölä, Karhunmäki, Niinivaara, Vehkalahti |
Hukanhauta on Joensuun kaupunginosa Niinivaaran eteläpuolella. Hukanhaudan alueita on muun muassa Petäikkölä, Opotta ja Nepenmäki. Vuonna 2022 Hukanhaudalla oli 3 751 asukasta[1]. Kaupunginosaa rajaa lännessä ja etelässä Ilomantsin rata, idässä metsäalue ja pohjoisessa Niinivaara. Hukanhaudan ja Niinivaaran raja kulkee Hukanhaudantien ja Ilomantsintien pohjoispuolelta kapeaa viheraluetta myötäillen.[2]
Hukanhaudan nykyinen asutus alkoi muodostua, kun 1950-luvulla rakennettiin ensimmäiset talot Karjalan radan varteen. Vilkas rakentamisen aikakausi oli 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Alueella on paljon omakotitaloasutusta, mutta Niinivaaran läheisyydessä on myös pienkerrostaloja. Kaupunginosan nimi tarkoittaa sudenkuoppaa, ja myös monien katujen pienpetoihin viittaavat nimet kertovat alueen historiasta metsästysalueena.[3]
Alueella on market, asiamiesposti ja huoltoasema. Niinivaaran palvelut ovat kävelymatkan päässä.
Nepenmäen koulussa (perustettu 1960) on noin 350 oppilasta. Nepenmäki on saanut nimensä kauppaneuvos F.N. Neppenströmistä, joka omisti aluetta 1800-luvulla. Hukanhaudan vanha puukoulu on toiminut lasten ja nuorten kulttuuritilana. Rakennus on vuodelta 1914.[4]
Hukanhaudan lähellä on runsaasti virkistysmahdollisuuksia: Pyhäselän ranta, Koivuniemen ja Vehkalahden uimaranta, Jääkarhujen avantouintipaikka, Kuhasalon ja Repokallion luontoalueet.
Kaupunginosan tunnetuin asukas on kansanedustaja ja entinen ministeri Anu Vehviläinen.
Asukasyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hukanhaudan asukasyhdistys on perustettu vuonna 1990. Jäseniä on noin 800. Yhdistyksen toiminnan keskuspaikka on uimarannalla sijaitseva Koivuniemen talo, jonka pihapiirissä pidetään tapahtumia: rantakalailtoja, uudenvuodenvastaanottajaisia, hiihto- ja pilkkikilpailuja.
Hukanhaudan asukasyhdistyksen alueeseen kuuluvat myös Petäikkölä, Vehkalahti ja Opotta sekä osa Niinivaaraa.
Hukanhaudan seurakuntatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erkki Helasvuon suunnittelema seurakuntatalo sijaitsee Lonikintiellä. Se valmistui 1987 ja kuuluu Pielisensuun seurakuntaan. Tilaa on 160 hengelle. Rakennuksessa on myös vahtimestarin asunto sekä diakonia- ja kerhotiloja. Kirkkosalissa on taiteilija Pirkko Hammarbergin pellavasta ja silkistä valmistama kuvakudosteos Aarrekivet. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joensuun Uutiset, syksy 2010: Puutarhakaupunginosan äänitorvi
- Hilkka Haaksluoto ym. (toim.): Kylästä kaupunginosiksi - Hukanhauta, Penttilä, Utra - historiaa ja nykypäivää. Hukanhaudan asukasyhdistys, 1996, 154 s.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Joensuu taskussa 2023 (PDF) (s. 8) Joensuun kaupunki. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Hukanhauta Joensuun karttapalvelussa Joensuun kaupunki. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva: Hukanhauta Karjalainen 16.4.2015. Viitattu 10.09.2019.
- ↑ Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
- ↑ Kappelit joensuunevl.fi. Joensuu: Joensuun seurakunta. Viitattu 9.12.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hukanhauta Wikimedia Commonsissa
