Hukanhauta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hukanhaudan seurakuntatalo

Hukanhauta on Joensuun kaupunginosa Niinivaaran eteläpuolella. Asukkaita on noin 4 000. Hukanhaudan alueita on muun muassa Petäikkölä, Opotta ja Nepenmäki. Kaupunginosan rajat vaihtelevat määrittelijän mukaan, mutta Niinivaaran ja Hukanhaudan rajana on pidetty Ilomantsintietä, etelässä Ilomantsin rataa ja idässä kuutostietä.

Hukanhaudan nykyinen asutus alkoi muodostua, kun 1950-luvulla rakennettiin ensimmäiset talot Karjalan radan varteen. Vilkas rakentamisen aikakausi oli 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Alueella on paljon omakotitaloasutusta, mutta Niinivaaran läheisyydessä myös pienkerrostaloja. Kaupunginosan nimi tarkoittaa sudenkuoppaa, ja myös monien katujen pienpetoihin viittaavat nimet kertovat alueen historiasta metsästysalueena.[1]

Alueella on market, asiamiesposti ja huoltoasema. Niinivaaran palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Nepenmäen koulussa (perustettu 1960) on noin 350 oppilasta. Nepenmäki on saanut nimensä kauppaneuvos F.N. Neppen­strömistä, joka omisti aluetta 1800-luvulla. Hukanhaudan vanha puukoulu on toiminut lasten ja nuorten kulttuuritilana. Rakennus on vuodelta 1914.[2]

Hukanhaudan lähellä on runsaasti virkistysmahdollisuuksia: Pyhäselän ranta, Koivuniemen ja Vehkalahden uimaranta, Jääkarhujen avantouintipaikka, Kuhasalon ja Repokallion luontoalueet.

Kaupunginosan tunnetuin asukas on kansanedustaja ja entinen minsiteri Anu Vehviläinen.

Asukasyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hukanhaudan asukasyhdistys on perustettu vuonna 1990. Jäseniä on noin 800. Yhdistyksen toiminnan keskuspaikka on uimarannalla sijaitseva Koivuniemen talo, jonka pihapiirissä pidetään tapahtumia: rantakalailtoja, uudenvuodenvastaanottajaisia, hiihto- ja pilkkikilpailuja.

Hukanhaudan asukasyhdistyksen alueeseen kuuluvat myös Petäikkölä, Vehkalahti ja Opotta sekä osa Niinivaaraa.

Hukanhaudan seurakuntatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Helasvuon suunnittelema seurakuntatalo sijaitsee Lonikintiellä. Se valmistui 1987 ja kuuluu Pielisensuun seurakuntaan. Tilaa on 160 hengelle. Rakennuksessa on myös vahtimestarin asunto sekä diakonia- ja kerhotiloja. Kirkkosalissa on taiteilija Pirkko Hammarbergin pellavasta ja silkistä valmistama kuvakudosteos Aarrekivet. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joensuun Uutiset, syksy 2010: Puutarhakaupunginosan äänitorvi
  • Hilkka Haaksluoto ym. (toim.): Kylästä kaupunginosiksi - Hukanhauta, Penttilä, Utra - historiaa ja nykypäivää. Hukanhaudan asukasyhdistys, 1996, 154 s.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muuttunut kaupunkikuva: Hukanhauta Karjalainen 16.4.2015. Viitattu 10.09.2019.
  2. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  3. Kappelit joensuunevl.fi. Joensuu: Joensuun seurakunta. Viitattu 9.12.2010.