Kyösti Kakkonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kyösti Niilo Juhani Kakkonen (s.7. joulukuuta 1956 Kiihtelysvaara)[1] on suomalainen liikemies ja taiteenkerääjä sekä miljonääri, arvonimeltään kauppaneuvos.[2] Hän toimii Kakkonen-Yhtiöt Oy:n, Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n ja Pick Import Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hän on Tokmannin, Tarjousmaxin, Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy:n ja Putkela Oy:n hallitusten jäsen. Kakkosta on kutsuttu myös halpakaupan keisariksi.[3]

Kakkonen toimi Tokmanni-konsernin toimitusjohtajana vuoteen 2009 saakka, jolloin vetovastuu siirtyi Heikki Väänäselle.[4]

Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkonen valmistui ylioppilaaksi Joensuun normaalikoulusta vuonna 1975 ja oikeustieteen kandidaatiksi Uppsalasta 1985. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä Koneyhtymän veljensä Kari Kakkosen kanssa vuonna 1979.

Kakkonen on ansioitunut myös muilla tavoin. Hän on Unkarin kunniakonsuli ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvoston jäsen. Aiemmin Kakkonen on toiminut Joensuun Yrittäjien puheenjohtajana ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Vuonna 2007 Kakkonen toimi liikemaailmaan sijoittuvassa Leijonan kita-tosi-tv-ohjelmassa yhtenä sarjan "leijonista" eli pääomasijoittajista.

Vuonna 2013 Kakkonen ehdotti, että vapusta tehtäisiin taksvärkkipäivä, jolloin tehtäisiin ilmaiseksi työtä Suomelle.[5]

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkonen on tunnettu design-taiteen keräilijä. Hänellä on eräs Suomen ja maailman merkittävimmistä lasi- ja keramiikkakokoelmista.[6] Hänen kokoelmiinsa kuuluvia teoksia on ollut esillä useissa taidenäyttelyissä ja muun muassa Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelmissa. Kesällä 2009 osa Kakkosen lasitaidekokoelmasta oli esillä Retretissä.

Toukokuussa 2008 Länsiväylä kertoi, että Espoon Tapiolaan suunnitellaan kansainvälistä design-museota EMMAn viereen. Siellä olisi Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin säätiön kokoelma, sekä Kyösti Kakkosen kokoelman 3 500 teosta. Tapiolan kehittämisjohtaja Lauri Niemen mukaan museohanke liittyy Otaniemen korkeakouluun, alueen liikenteeseen ja langattomiin nettiyhteyksiin.[7] Kakkonen on antanut kokoelmansa sijoituskokoelmaksi EMMAlle. EMMAn entinen museonjohtaja Markku Valkonen oli asiantuntijana kokoelmaa luotaessa.[8]

Vaalirahoitus ja vuorineuvoksen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen vaalirahoituskohu

Kakkonen on toiminut myös poliittisesti. Hän vihastui etenkin presidentti Tarja Halosen vuoden 2006 uudelleenvalinnasta ja kirjoitti Joensuun yrittäjien Kipinä-lehteen artikkelin, jossa ehdotti, että yrittäjien pitäisi ryhtyä "maksulliseen arvovalintavaikuttamiseen" heille sopivien ehdokkaiden tukemiseksi.[9]

Kakkonen oli yksi Kehittyvien maakuntien Suomi ry -nimisen yhdistyksen takana olevista liikemiehistä. Vuonna 2006 perustettu yhdistys tuki useiden näkyvien poliitikkojen edustakuntavaalikampanjaa, muun muassa pääministeri Matti Vanhasen kampanjaa 10 000 eurolla.[10] Suomen Liikekiinteistöt, jonka hallituksen puheenjohtaja Kakkonen oli, antoi yhdistykselle 120 000 euroa (30 %). Suurin tukija oli Kakkosenkin liiketoimintaa hoitanut Nova Group, jonka toimitusjohtaja oli Tapani Yli-Saunamäki. Nova Groupin pääalaa oli kaavoitus- ja maankäyttösopimusten hierominen kuntien kanssa.[11] Yli-Saunamäen mukaan yhdistys tuki noin 40 ehdokasta yhteensä 400 000 eurolla. Vuosi vaalien jälkeen vain kahdeksan ehdokasta oli nimennyt KMS:n tukijakseen.[12]

Vaalien jälkeen monet KMS:n tukemat huippupoliitikot hakivat Kakkoselle vuorineuvoksen arvonimeä. Pääministeri Matti Vanhasen johtama arvonimilautakunta ei puoltanut hakemusta.[13]

Kakkosta vastaan lahjuksen antamisesta nostettu syyte hylättiin Helsingin käräjäoikeudessa huhtikuussa 2012.[14]

Perhe ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkonen asuu Joensuussa Pyhäselän rannalla. Perheeseen kuuluu kaksi tytärtä. Kakkosen vaimo kuoli vuonna 2007. Hän avioitui uudelleen kesällä 2015.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka: Kyösti Kakkonen HS.fi. 20.8.2013. Viitattu 1.10.2015.
  2. Tasavallan presidentin 17.6.2016 myöntämät arvonimet (66 kpl) Tasavallan presidentin 17.6.2016 myöntämät arvonimet (66 kpl). Valtioneuvosto. Viitattu 23.6.2016.
  3. Tammelin, Lotta: Halpakaupan keisarin uudet aatteet Yrittäjät.fi. 10.12.2010. Suomen Yrittäjät. Viitattu 1.10.2015.
  4. Heikki Väänänen aloitti konsernin toimitusjohtajana 1.6.2009. MyNewsDesk.com. 8.10.2009. Viitattu 1.10.2015.
  5. Miljonäärityönantajan raju ehdotus: Vappuna töihin - palkka valtiolle Iltalehti.fi. 31.8.2013. Viitattu 1.10.2015.
  6. Väinämö, Jouki: Kakkosen taidelasikokelma on nyt maailman ykkösiä Yle Uutiset. 30.9.2015. Viitattu 1.10.2015.
  7. Tapiolasta kansainvälisen muotoilun kehto, Länsiväylä 16.5.2008 s. 8
  8. Mällinen, Janne: Kyösti Kakkosen laaja grafiikkakokoelma Emmaan Yle Uutiset. 27.5.2010. Viitattu 1.10.2015.
  9. Lehti: Kakkonen ehdotti rahalla vaikuttamista jo 2006 Kaleva.fi. 3.6.2008. Viitattu 1.10.2015.
  10. Rantanen, Esko: Paljonko pääministeri maksaa? Talouselämä.fi. 15.5.2008. Viitattu 1.10.2015.
  11. KSM:n takana vain viisi rahoittajaa ja Kohuyhdistys KMS olikin vain kolmen liikemiehen operaatio, Lahjoittajia ei ollut suuri määrä, kuten Vanhaselle kerrottiin, Helsingin Sanomat 7.6.2008 A3ja A5
  12. Kehittyvän vaalirahoituksen, Kehittyvien maakuntien Suomi keräsi mittavalla vaalituella oman eduskuntaryhmän, Herää kysymys, voisivatko vaaliavustajat toimia bisnesten, Helsingin Sanomat 25.5.2008 D4
  13. Kakkosesta ei tullut vuorineuvosta Iltalehti.fi. 28.5.2008. Viitattu 1.10.2015.
  14. Syyte liikemies Kyösti Kakkosta vastaan hylättiin – Ilkka Kanervalle ehdollista Yle Uutiset. 18.4.2012. Viitattu 1.10.2015.
  15. Miljonääri Kyösti Kakkonen meni naimisiin – hulppeat häät Olavinlinnassa Iltasanomat.fi. 20.6.2015. Viitattu 1.10.2015.