Lentosotakoulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kauhavalla toimineesta yksiköstä, jonka aiempi nimi oli Ilmasotakoulu. Nykyinen Ilmasotakoulu toimii Tikkakoskella.
Lentosotakoulu
Lentosotakoulun lippu.svg
Toiminnassa 1929–2014
Valtio Suomi
Puolustushaarat ilmavoimat
Rooli aselajikoulu (ohjaajakoulutus)
Koko yli 240, varusmiehet ja kadetit
Tukikohta Kauhava
Kalusto BAE Systems Hawk
Komentajat
Tunnettuja komentajia eversti Rauno Meriö

Lentosotakoulu (LENTOSK, aik. LentoSK) (1937 asti Ilmailukoulu, 1938–1941 ja 1952–2004 Ilmasotakoulu) sijaitsi Kauhavalla. Se oli ilmavoimien komentajan alainen koulu, jonka päätehtävänä oli jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille. Puolustusvoimauudistuksen mukaisesti joukko-osasto lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.[1] Kauhavan kaupunki vastusti koulutustoiminnan yhdistämistä Ilmasotakouluun Jyväskylän Tikkakoskelle, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuussa 2012 lakkauttamisen perustelluksi.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattisotilaslentäjien koulutus annettiin Suomen itsenäisyyden alussa Helsingin Santahaminassa, jossa niin kutsuttu Saharan alue toimi maalentokenttänä. 1920-luvulla koulutus kuitenkin annettiin pääosin vesikoneilla. Lentokoulutus siirtyi Kauhavalle vuonna 1929, jolloin alkoi reserviläisten koulutus.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat aiheuttivat Kauhavalla 16 ilmahälytystä. Ilmahälytyksessä lentokoneet siirrettiin sirpalesuojiin tai lennettiin väistökentille ja lentokenttä naamioitiin asettamalla kiitotielle keveitä ”latoja”. Ainoastaan kerran 29. tammikuuta 1940 viisitoista pommikonetta lensi pilvien yllä lentokentän yli, minkä jälkeen ne pudottivat 53 pommia Alajärvelle menevän tien eteläpuolelle Lapuan Hirvijoelle metsään.[3][4]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kapteeni Gunnar Holmqvist 1.3.–4.8.1921, Ilm.K. kom.
  • luutnantti Armas Anthoni 4.8.1921–18.6.1923
  • luutnantti Carl Lindström 18.6.1923 – 1.3.1924
  • everstiluutnantti Yrjö Opas 1.3.1924 – 20.1.1932
  • everstiluutnantti Lars Schalin 20.1.1932 – 9.2.1933
  • everstiluutnantti Viljo Rekola 9.2.1933 – 21.10.1935
  • everstiluutnantti Toivo Somerto 21.10.1935 – 7.10.1939, 1938– IlmaSK kom.
  • everstiluutnantti Rainer Ahonius 7.10.1939 – 20.5.1940
  • everstiluutnantti Eino Bremer 20.5.1940 – 30.6.1941 ja 15.8.1941 – 14.4.1942, 1942– LeSK kom.
  • everstiluutnantti Jaakko Moilanen 30.6.–31.7.1941 ja 1944–1945
  • everstiluutnantti Johan Sovio 1.–15.8.1941
  • everstiluutnantti Toivo Somerto 14.4.1942 – 2.12.1944
  • everstiluutnantti Eino Rahka 1945 ja 1946–1947
  • eversti Risto Pajari (1909–1995) 1949–1954, 1952– IlmaSK kom.
  • eversti Olavi Seeve (1909–1973) 1954–1955
  • eversti Reino Turkki (1913–1968) vs. 1955–1956 ja vakinainen 1960–1964
  • eversti Tauno Meller (1908–1975) 1949 ja 1956–1960
  • eversti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1964–1966
  • eversti Reino Nykänen (1920–1980) 1966–1968
  • eversti Eelis Lähde (1922–1982) 1968–1970
  • eversti Veikko Hietamies (1929–1997) 1970–1972
  • eversti Rauno Meriö (s. 1933) 1972–1973
  • eversti Kari Korttila (s. 1933) 1973–1974
  • eversti Veli Pernaa (s. 1934) 1974–1978
  • eversti Pertti Tapanainen (1933–2010) 1978–1985
  • eversti Jouko Koskimies (s. 1937) 1985–1989
  • eversti Pekka Pellinen (s. 1942) 1990–1993
  • eversti Heikki Harjunmaa (s. 1949) 1993–1994
  • eversti Sippo Ryynänen, (s. 1950)1994–1995
  • eversti Hannes Bjurström (s. 1950) 1995–1998
  • eversti Kai Vainio (s. 1954) 1998–28.2.2003
  • eversti Kari Janhunen, (s. 1960) 1.3.2003 – 31.12.2006, 2004– LentoSK kom.
  • eversti Petri Tolla, (s. 1962) 1.1.2007 – 31.5.2009
  • eversti Mika Soininen, (s. 1961) 1.6.2009 – 31.12.2010
  • eversti Jukka Ahlberg (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2014
  • everstiluutnantti Antti Koskela 30.6–31.12.2014

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentosotakouluun kuuluivat:

  • Esikunta (E/LENTOSK)
    • johtaja Antti Koskela, apuljoht. Pasi Tyystjärvi
  • Koulutuskeskus
    • Esikunta
    • Korkeakouluosasto
    • Kurssiosasto
    • Tukikohtakomppania (ent. Esikuntakomppania)
  • Lentokonekorjaamo (Leko-kmo)

Lakkautuksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentosotakoulun oli luovutettava vapautuneet tilat ja maa-alueet puolustusministeriölle vuoden 2015 aikana. Henkilöstöstä osalle ilmoitettiin löytyvän tehtäviä Ilmasotakoulusta (IlmaSK) Jyväskylän Tikkakoskelta. Irtisanottaville tarjottiin 12 kuukauden palkkaa irtisanomispakettina, mikäli yhtäjaksoisia palvelusvuosia oli takana vähintään 12.

Koulun tilat myytiin alkukesästä 2014 LSK Business Park -nimiselle yritykselle, jonka taustalla on joukko pohjalaisia yrittäjiä.[5] Syksyllä 2015 tiloissa avattiin Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä 350-paikkainen[6] vastaanottokeskus.[7]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko-osaston palveluksessa oli 230–240 henkilöä ja lentävänä joukkoyksikkönä oli Hävittäjälentolaivue 41 (HävLLv 41), joka operoi Hawk-kalustolla. Laivueen viimeisin komentaja oli everstiluutnantti Jussi Virtanen. Laivue jakautui lentueisiin. Varuskunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennus on linnanpihalla varustettu Linnarakennus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Viitattu 12.8.2015.
  2. Tarkastusvirasto: Lentosotakoulun lakkautus on perusteltu Helsingin Sanomat. 6.6.2012. Viitattu 12.8.2015.
  3. Peltonen, Martti: Ilmasotakoulun historia 1918–1980, s. 176
  4. Talvi- ja Jatkosodassa koulutuskenttänä vaasanlentokerho.fi. Viitattu 10.1.2016.
  5. Kaveriporukka osti Kauhavan lentosotakoulun Yle Uutiset. 6.5.2014. Viitattu 12.8.2015.
  6. Kahari, Osmo: Kauhava tyytyväinen vastaanottokeskukseen. Ilkka, 21.11.2015.
  7. Kauhavan vastaanottokeskus avataan perjantaina Ilkka.fi. 23.9.2015. Viitattu 25.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]