Lentosotakoulu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kauhavalla toimineesta yksiköstä, jonka aiempi nimi oli Ilmasotakoulu. Nykyinen Ilmasotakoulu toimii Tikkakoskella.


Lentosotakoulu
Toiminnassa 1929–2014
Valtio Suomi
Puolustushaarat ilmavoimat
Rooli aselajikoulu (ohjaajakoulutus)
Koko yli 240, varusmiehet ja kadetit
Tukikohta Kauhava
Kalusto Bae Hawk
Komentajat
Tunnettuja komentajia eversti Rauno Meriö
Lentosotakoulun lippu tankoineen,
jossa kolminkertainen hakaristin esiintymä: lipun keskellä musta hakaristi, myös vasemmassa yläkulmassa joukko-osastotunnuksen keskellä hakaristi ja lisäksi tangon kärjessä 1988 myönnetty 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen, jonka haaroissa hakaristi.

Lentosotakoulu (LENTOSK, aik. LentoSK) (1937 asti Ilmailukoulu, 1938–1941 ja 1952–2004 Ilmasotakoulu) sijaitsee Kauhavalla. Se on ilmavoimien komentajan alainen koulu, jonka päätehtävänä on jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille. Puolustusvoimauudistuksen mukaan joukko-osasto lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.[1] Kauhavan kaupunki vastusti koulutustoiminnan yhdistämistä Ilmasotakouluun Jyväskylän Tikkakoskelle, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuussa 2012 lakkauttamisen perustelluksi.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattisotilaslentäjien koulutus annettiin Suomen itsenäisyyden alussa Helsingin Santahaminassa, jossa niin kutsuttu Saharan alue toimi maalentokenttänä. 1920-luvulla koulutus kuitenkin annettiin pääosin vesikoneilla. Lentokoulutus siirtyi Kauhavalle vuonna 1929, jolloin alkoi reserviläisten koulutus.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Kauhavaa kuusitoista kertaa. Ilmahälytyksessä lentokoneet siirrettiin sirpalesuojiin tai lennettiin väistökentille ja lentokenttä naamioitiin asettamalla kiitotielle keveitä ”latoja”. Ainoastaan kerran 29. tammikuuta 1940 viisitoista pommikonetta lensi pilvien yllä lentokentän yli, minkä jälkeen ne pudottivat 53 pommia Alajärvelle menevän tien eteläpuolelle metsään.[3]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kapteeni Gunnar Holmqvist 1.3.–4.8.1921, Ilm.K. kom.
  • luutnantti Armas Anthoni 4.8.1921–18.6.1923
  • luutnantti Carl Lindström 18.6.1923 – 1.3.1924
  • everstiluutnantti Yrjö Opas 1.3.1924 – 20.1.1932
  • everstiluutnantti Lars Schalin 20.1.1932 – 9.2.1933
  • everstiluutnantti Viljo Rekola 9.2.1933 – 21.10.1935
  • everstiluutnantti Toivo Somerto 21.10.1935 – 7.10.1939, 1938– IlmaSK kom.
  • everstiluutnantti Rainer Ahonius 7.10.1939 – 20.5.1940
  • everstiluutnantti Eino Bremer 20.5.1940 – 30.6.1941 ja 15.8.1941 – 14.4.1942, 1942– LeSK kom.
  • everstiluutnantti Jaakko Moilanen 30.6.–31.7.1941 ja 1944–1945
  • everstiluutnantti Johan Sovio 1.–15.8.1941
  • everstiluutnantti Toivo Somerto 14.4.1942 – 2.12.1944
  • everstiluutnantti Eino Rahka 1945 ja 1946–1947
  • eversti Risto Pajari (1909–1995) 1949–1954, 1952– IlmaSK kom.
  • eversti Olavi Seeve (1909–1973) 1954–1955
  • eversti Reino Turkki (1913–1968) vs. 1955–1956 ja vakinainen 1960–1964
  • eversti Tauno Meller (1908–1975) 1949 ja 1956–1960
  • eversti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1964–1966
  • eversti Reino Nykänen (1920–1980) 1966–1968
  • eversti Eelis Lähde (1922–1982) 1968–1970
  • eversti Veikko Hietamies (1929–1997) 1970–1972
  • eversti Rauno Meriö (s. 1933) 1972–1973
  • eversti Kari Korttila (s. 1933) 1973–1974
  • eversti Veli Pernaa (s. 1934) 1974–1978
  • eversti Pertti Tapanainen (1933–2010) 1978–1985
  • eversti Jouko Koskimies (s. 1937) 1985–1989
  • eversti Pekka Pellinen (s. 1942) 1990–1993
  • eversti Heikki Harjunmaa (s. 1949) 1993–1994
  • eversti Sippo Ryynänen, (s. 1950)1994–1995
  • eversti Hannes Bjurström (s. 1950) 1995–1998
  • eversti Kai Vainio (s. 1954) 1998–28.2.2003
  • eversti Kari Janhunen, (s. 1960) 1.3.2003 – 31.12.2006, 2004– LentoSK kom.
  • eversti Petri Tolla, (s. 1962) 1.1.2007 – 31.5.2009
  • eversti Mika Soininen, (s. 1961) 1.6.2009 – 31.12.2010
  • eversti Jukka Ahlberg (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2014
  • everstiluutnantti Antti Koskela 30.6–31.12.2014

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentosotakouluun kuuluivat:

  • Esikunta (E/LENTOSK)
    • johtaja Antti Koskela, apuljoht. Pasi Tyystjärvi
  • Koulutuskeskus
    • Esikunta
    • Korkeakouluosasto
    • Kurssiosasto
    • Tukikohtakomppania (ent. Esikuntakomppania)
  • Lentokonekorjaamo (Leko-kmo)

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentosotakoulun on luovutettava vapautuneet tilat ja maa-alueet puolustusministeriölle vuoden 2015 aikana. Henkilöstöstä osalle on ilmoitettu löytyvän tehtäviä Ilmasotakoulusta (IlmaSK) Jyväskylän Tikkakoskelta. Irtisanottaville tullaan tarjoamaan 12 kuukauden palkkaa irtisanomispakettina, mikäli yhtäjaksoisia palvelusvuosia on takana vähintään 12.

Tilat on myyty LSK Business Park -nimiselle yritykselle, jonka taustalla on joukko pohjalaisia yrittäjiä.[4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko-osaston palveluksessa on 230–240 henkilöä ja lentävänä joukkoyksikkönä on Hävittäjälentolaivue 41 (HävLLv 41), joka operoi Hawk-kalustolla. Laivueen komentaja on everstiluutnantti Jussi Virtanen. Laivue jakautuu lentueisiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Viitattu 12.8.2015.
  2. Tarkastusvirasto: Lentosotakoulun lakkautus on perusteltu Helsingin Sanomat. 6.6.2012. Viitattu 12.8.2015.
  3. Peltonen, Martti: Ilmasotakoulun historia 1918–1880, s. 176
  4. Kaveriporukka osti Kauhavan lentosotakoulun Yle Uutiset. 6.5.2014. Viitattu 12.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]