Ilmasotakoulu
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Lentosotakoulu kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa saattaa olla päällekkäistä tietoa artikkelin Lentosotakoulu kanssa. |
Ilmasotakoulu | |
---|---|
Ilmasotakoulun joukko-osastotunnus |
|
Toiminnassa | 1942– |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | Ilmavoimat |
Aselajit | ilmavoimien viesti, ilmatorjunta, huolto |
Rooli | aselajikoulu |
Tukikohta | Jyväskylän varuskunta, Tikkakoski, Jyväskylä |
Kalusto | Grob G 115, BAe Hawk |
Värit | |
Marssi | Kajanus: Sotamarssi |
Vuosipäivät | 6. maaliskuuta |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | eversti Vesa Mäntylä[1] |
Tunnettuja komentajia | Matti Ahola |
Ilmasotakoulu (ILMASK, aik. IlmaSK) on Suomen ilmavoimien puolustushaarakoulu Jyväskylän varuskunnassa Tikkakoskella.[2] Ilmasotakoulun johtajana toimii eversti Vesa Mäntylä.[3] Varusmies-, reserviläis- ja palkatun henkilöstön koulutuksen lisäksi Ilmasotakouluun kuuluu myös Ilmavoimien soittokunta.[2]
Päätehtävä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasotakoulu vastaa upseerikoulutuksen yhteisten opintokokonaisuuksien toteuttamisesta, palkatun henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä varusmieskoulutuksesta.[2]
Ilmasotakoulu on ilmavoimien komentajan alainen puolustushaarakoulu[2][4] sekä ilmavoimien johtamisjärjestelmän ja ilmatorjunnan aselajikoulu. Sotilasopetuslaitoksen rooli sillä on ollut toukokuusta 1975 ja puolustushaarakoulun vuoden 2004 alusta lukien.
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen käyttöön annetaan tarvittaessa Ilmasotakoulun lentotukikohta.[5]
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasotakoululla on esikunta (E), jota johtaa Ilmasotakoulun johtaja. Ilmasotakoulun kokoonpanoon kuuluvat
Huoltokeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoltokeskus ylläpitää varuskuntaa. Se suunnittelee huoltoa ja toteuttaa valmiustehtäviä. Siihen kuuluvat Kuljetuskeskus ja Varastokeskus.[6]
Hävittäjälentolaivue 41
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hävittäjälentolaivue 41 (HÄVLLV 41) järjestää Hawk-suihkuharjoituskoneilla lentäjien peruskoulutusta.[7] Maanpuolustuskorkeakoulun Lentoupseerien ohjaajaopintosuunnan koulutus tapahtuu pääosin Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Koulutus jatkuu myöhemmin Ilmasotakoulussa, Lapin lennostossa Rovaniemellä, Karjalan lennostossa Kuopiossa tai Satakunnan lennostossa Pirkkalassa sen mukaan, että jatkaako maisteriopiskelija lentämistä Hornet-monitoimihävittäjillä, kuljetus- ja yhteyslentokoneilla vai Hawk-suihkuharjoituskoneilla.[8]
Suomen ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks koostuu Hävittäjälentolaivue 41:n lennonopettajista.[9]
Ilmavoimien soittokunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmavoimien soittokuntaan (ILMAVSK) kuuluu 21 henkilöä. Se on erikoistunut viihde- ja rytmimusiikkiin. Soittokunta on perustettu vuonna 1977.[10]
Koulutuskeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulutuskeskus (KOULK) kuuluvat johtaja, opintoasiainosasto, korkeakouluosasto ja koulutusosasto. Keskuksen johtajana on toiminut muun muassa everstiluutnantti Vesa Sundqvist.[11]
Koulutuspataljoona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulutuspataljoona (KOULP) taas muodostuu komentajasta, esikunnasta, aliupseerikoulusta (AUK), viestitekniikkakomppaniasta, lentotekniikkakomppaniasta ja Ilmavoimien reserviupseerikoulusta (ILMAVRUK ja LENTORUK).[12]
Varusmiehiä koulutetaan Koulutuspataljoonassa aliupseerikurssilla, reserviupseerikursseilla sekä miehistössä eri tehtäviin. Varusmiesten on mahdollista hakeutua myös valtakunnallisiin ja varuskunnallisiin erityistehtäviin.[13] Ilmasotakoulussa sijaitsee myös Ilmavoimien Reserviupseerikoulu, jossa koulutetaan eri aliupseerikoulun linjoilta valitut reservin upseereiksi. Samassa paikassa sijaitsee myös Lentoreserviupseerikoulu (LENTORUK), jossa koulutetaan ilmavoimien sotilaslentäjät.[14]
Miehistötehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehistölle on tarjolla omat koulutushaaransa, joihin kuuluu viesti, kuljettaja, suojaus (sotilaspoliisi), ilmataistelu, keittäjä, lentosää, kirjuri, lääkintä sekä uusimpana erikoisalana media-ala.[15] Sotilaskuljettajat koulutetaan Tikkakoskella.[16]
Aliupseerikoulun linjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johtokeskus (joke-linja, TIVA ja TSTJ)
- Lentotekninen
- Viesti (TKKviesti- ja tutkaopintosuunnat)
- Suojaaminen (ent. sotilaspoliisi)
- Komento- ja huolto
Ilmasotakoulu tarvitsee myös talous-, lääkintä- ja kuljetusaliupseereita. Kuljetus- ja lääkintäaliupseerit koulutetaan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa, josta on mahdollista päästä Reserviupseerikouluun Haminaan.[17] Tammikuun saapumiserässä järjestetään viestin alaisena toimiva tutkalinja, jossa varusmiehiä koulutetaan pääasiassa ilmavoimien tutka-asemien (tka-as) toimitsijoiksi.lähde?
Reserviupseerikoulun linjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tukikohta (JOJÄ- ja LNTTEKN-linja)
- Suojaaminen (suojaus- ja viestilinja)
- Lentoreserviupseerikurssi
Reserviupseerikoulutus alkaa maavoimien tavoin aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen. Erikoisaliupseerit voivat hakeutua maavoimien RUK:uun, josta he palaavat Ilmasotakouluun koulutustaan vastaaviin tehtäviin.lähde?
Lentotekniikkalaivue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmaosotakoulun lentotekniikkalaivue huoltaa Hävittäjälentolaivue 41:n käytössä olevat Hawk-suihkuharjoituskoneet.[18] Lentotekniikkalaivueen henkilöstöstä iso osa on aliupseereja, jotka työskentelevät asiantuntija-, esimies-, huolto- ja lennätystehtävissä.[19]
Viestitekniikkakeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viestitekniikkakeskuksen kuuluu johto, suunnittelutoimisto sekä kolme jaosta. Viestitekniikkakeskukseen siirtyi Ilmavoimien viestikoulun ja Ilmavoimien teknillisen koulun henkilöstöä.[20]
Historia ja perinteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukko-osaston vuosipäivää vietetään 6. maaliskuuta. Joukko-osasto perustettiin Naarajärvelle 1.12.1941 nimellä Ilmavoimien Viestivarikko (IlmavVV). Nimi Ilmavoimien Viestikoulu tuli käyttöön jo vuosi myöhemmin.
Koulun johtajana ovat toimineet:
Sotilasarvo | Johtajat | Vuodet |
---|---|---|
majuri | J. Jääskeläinen | 1941–1942 |
everstiluutnantti | Armas Eskola | 1942–1949 |
everstiluutnantti | Tauno Meller | 1949 |
everstiluutnantti | Kalle Martiala | vs. 1948–1953 ja vak. 1953–1955 |
everstiluutnantti | Yrjö Lahtinen | 1955–1961 |
everstiluutnantti | Seppo Haapanen | 1961–1964 |
everstiluutnantti | Eelis Lähde | 1964–1966 |
everstiluutnantti | Juhani Leinonen | 1966–1970 |
everstiluutnantti | Seppo Vasama | 1970–1972 |
everstiluutnantti | Perttu Peitsara | 1973–1982 |
everstiluutnantti | Juhani Kallionpää | 1982–1984 |
everstiluutnantti | Matti Ahola | 1984–1985 |
eversti | Kalevi Kiesi | 1985–1986 |
eversti | Keijo Kepsu | 1986–1988 |
eversti | Heikki Harjunmaa | 1988–1993 |
eversti | Martti Lehto | 1993–1998[21] |
eversti | Ari Kivijärvi | 1998–2000 |
eversti | Juha Suonperä | 1.9.2000–28.2.2006 |
eversti | Kari Salmi | 1.3.2006–31.12.2008 |
eversti | Harri Leppälaakso | 1.1.2009–31.12.2011 |
eversti | Pertti Kelloniemi | 1.1.–29.2.2012 |
eversti | Petri Tolla | 1.3.2012–31.5.2014 |
eversti | Pasi Hakala | 1.6.2014–31.12.2015 |
eversti | Kimmo Hyvärinen | 1.1.2016–31.7.2017 |
eversti | Mikko Punnala[22] | 1.8.2017–30.6.2019 |
eversti | Henrik Elo | 1.7.2019–31.5.2022 |
eversti | Vesa Mäntylä | 1.6.2022–[23] |
Ilmasotakoulu vaalii edeltäjiensä (Ilmavoimien Viestipataljoona ja Ilmavoimien Viestikoulu) sekä aikaisemmin itsenäisinä joukko-osastoina toimineiden joukkojen (Kuljetuslentolaivue/Tiedustelulentolaivue, Luonetjärven soittokunta ja Ilmatorjuntakoulu) perinteitä. Perinteiden vaalimiseen osallistuu kaksi kiltaa; vuonna 1965 perustettu Ilmavoimien viestikilta (alkuperäinen nimi Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta)[24] sekä vuonna 2006 perustettu Ilmasotakoulun kilta.[25]
Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastasi vuoteen 2012 saakka elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena Riihimäen varuskunnan ohella. Nykyisin koulutusta ei enää järjestetä Ilmasotakoulussa.lähde?
Nimenmuutoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukko-osasto tunnettiin aiemmin nimellä Ilmavoimien Viestikoulu (IlmavVK). Vuoden 2005 alusta nimi muuttui Ilmasotakouluksi ja Kauhavalla sijaitsevasta Ilmasotakoulusta tuli Lentosotakoulu (LentoSK). Samaan aikaan Tikkakoskella sijaitseva, vuonna 1973 perustettu Tukilentolaivue, lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona ja se liitettiin joukkoyksiköksi uuteen Ilmasotakouluun.lähde?
Nimenvaihdon taustalla oli varuskunnan kehittyminen puolustushaarakouluksi: Ilmasotakoulu vastaa nykyään lennonopettajakoulutuksesta ja ohjaajien alkeislentokoulutuksesta.
Myös joukko-osaston joukko-osastotunnus ja joukko-osastoristi vaihtuivat uusiin samassa yhteydessä.
Ennen Ilmavoimien Viestikoulu -nimeä käytössä oli nimi Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) vuoteen 1966 saakka.lähde?
Joukko-osasto siirtyi Hämeenlinnasta Tikkakoskelle (nykyisin osa Jyväskylää) loppukesällä 1962.lähde?
Varusmieskoulutuksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saapumiserästä I/06 alkaen viestiliikenne- ja viestiteknisen linjan tilalle tuli uusi viestilinja, jolla koulutetaan aliupseereita tukikohtaviestijoukkueen eri tehtäviin. Ilmavalvontamiehistön tilalle tuli saapumiserästä II/06 alkaen linkkimiehistö ja I/07 alkaen linkkimiehistön tilalle on koulutettu viestijoukkue, joka vastaa tukikohdan viestitoiminnasta.lähde?
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasotakoulun oppilaskunta omistaa Locomobile Company of American valmistaman perintöauton, vuoden 1928 mallia olevan Locomobilen, museorekisteritunnus XAA-3.[26] Ns. Loco on sijoitettuna koulun ulkopuolisiin tiloihin.lähde?
Ilmasotakoulun organisaatioon kuului 1.1.2005–31.12.2014 myös Tukilentolaivue (TUKILLV), jonka tehtävänä on puolustusvoimien sekä valtiohallinnon tukeminen tukilentotoiminnalla ja lentokuljetukset, laskuvarjohyppytoiminta ja maalinhinaus. Tukilentolaivue siirtyi vuoden 2014 lopussa Pirkkalaan.[27]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lasse Laaksonen: Taivaan vartijat − Ilmasotakoulun historia 1918-2008. Minerva Kustannus, 2008. ISBN 978-952-492-163-3. (mm. entiset komentajat)
- Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939-1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.
- Ilmasotakoulu Puolustusvoimat.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhteystiedot Ilmavoimat. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ a b c d Ilmasotakoulu - Ilmavoimat. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Ilmasotakoulun yhteystiedot Ilmavoimat. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Pyrhönen, Simo. Koski, Robert: Tikkakosken ilmasotakoulun brandin kehittäminen organisaation sisällä www.theseus.fi. 2010. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Hakkarainen, Heimo: Ilmasotakoulun materiaalitoimintojen kehittäminen Opinnäytetyö, Ylempi AMK-tutkinto. Joulukuu 2007. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
- ↑ Leka 23 -harjoitus tuo Ilmasotakoulun Hawkeja Keski-Suomen taivaalle - Ilmavoimat. 14.4.2023. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Upseeriksi - Upseeriksi. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Midnight Hawks Ilmavoimat. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Ilmavoimien soittokunta Sotilasmusiikki. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Ilmasotakoulun koulutuskeskus 70 vuotta Yle.fi. 12.8.2010. Yleisradio. Viitattu 15.2.2014.
- ↑ Varusmiehenä Ilmasotakoulussa Ilmavoimat. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ http://varusmies.fi/erityistehtavat
- ↑ http://varusmies.fi/lentajat
- ↑ http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=314 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ilmavoimien sotilaskuljettajat Intti.fi. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=313 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juonala, Jouko: Tällaisia ovat Hawk-suihkukoneet – käytössä jo yli 40 vuotta, nykyinen kalusto modernisoitu Ilta-Sanomat. 15.5.2023. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Laitila, Simo: Ilmasotakoulu Ammattisotilas verkkolehti. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Ahola, Sami: Ilmasotakoulun Viestitekniikkakeskuksen kunnossapidon ja materiaalihallinnon kehittäminen - Kunnossapidon PVSAP prosessin mallintaminen Opinnäytetyö, AMK. Huhtikuu 2023. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
- ↑ Martti Lehto Geneva Centre for Security Policy. Arkistoitu 4.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
- ↑ Ilmasotakoulun entiselle johtajalle syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä Yle, 2020
- ↑ Eversti Henrik Elo Ilmavoimien operaatiopäälliköksi - eversti Vesa Mäntylä Ilmasotakoulun johtoon Lentoposti.fi. 24.5.2022. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ Ilmavoimien Viestikilta ry - Tervetuloa Ilmavoimien Viestikilta ry:n kotisivuille www.ilmavoimienviestikilta.fi. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Ilmasotakoulun Kilta ry Toiminta ilmasotakoulunkilta.fi.
- ↑ Myllylä, 1990, s. 116
- ↑ Aalto, Sirkku: Tukilentolaivue lähtee - Noin 60 henkilön työt Tikkakoskelta Pirkkalaan Keskisuomalainen. 26.6.2014. Viitattu 16.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmasotakoulun Web-sivut
- Ilmasotakoulun historiakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
- KSML: Tikkakoskelle siirtyy Kauhavan Ilmasotakoulusta 150 henkilöä (Arkistoitu – Internet Archive)