Adolf Hägglund

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anton Adolf Wilhelm Hägglund (21. heinäkuuta 1838 Vaasa21. tammikuuta 1903 Kauhava)[1] oli Kauhavan, Ala- ja Ylihärmän nimismies vuodesta 1864.[2] Hägglund oli lujaotteinen Krimin sodan veteraani, jonka tehtäväksi muodostui puukkojunkkareiden mielivallan hillitseminen ja järjestyksen palauttaminen Kauhavan-Härmän piiriin.[3]

Syyskuussa 1867 Alahärmän syyskäräjillä syntyi tappelu, jonka vuoksi istunto jouduttiin keskeyttämään.[1] 8. lokakuuta 1867 Hägglund joutui murhayrityksen kohteeksi. Hänen makuu­kamarinsa ikkunan läpi ammuttiin, sillä ampujat luulivat hänen jo menneen nukkumaan, mutta hän olikin tuolloin vielä työpöytänsä ääressä ja selvisi hengissä. Tapahtuman seurauksena yleisö rohkaistui todistamaan puukkojunkkareita vastaan ja 11. lokakuuta 1867 Hägglund apulaisineen onnistui vihdoin pidättämään vaarallisimpina pidetyt puukko­junkkarit, Antti Isotalon ja Antti Rannan­järven. Kaksi vuotta kestäneen oikeuden­käynnin jälkeen heidät tuomittiin vankeus­rangaistuksiin.[3]

Adolf Hägglund oli kuuluisa Kauhavan ruma vallesmanni, josta kansanlaulu Isontalon Antti ja Rannanjärvi kertoo.[4]

Hägglund on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ylikangas, Heikki: Hägglund, Adolf (1838 - 1903) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.10.2014.
  2. Rannanjärven henkilöhistoriaa
  3. a b Remes, Mika: Isotalo ja Rannanjärvi janosivat julkisuutta. Tiede, 2011, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
  4. Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.
  5. Adolf Hägglund Findagrave.com. Viitattu 30.10.2014. (englanniksi)