Siirry sisältöön

Kurikan Ryhti

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Kurikan Ryhti
Perustettu 1917
Paikkakunta Kurikka  Suomi
Lajit • ampumahiihto
• cheerleading
• jalkapallo
• jousiammunta
• jääkiekko
• kamppailu-urheilu
• lentopallo
• hiihto
• salibandy
• sulkapallo
• uinti
• yleisurheilu

Kurikan Ryhti (KuRy) on vuonna 1917 perustettu kurikkalainen urheiluseura. Nimenä oli alun perin Kurikan nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosasto Ryhti. Sisällissotaa seuranneen hiljaiselon jälkeen seuran toiminta piristyi vuonna 1922, ja nimi muutettiin muotoon Voimistelu- ja urheiluseura Kurikan Ryhti, joka lyhentyi nykyiseksi vuonna 2002. Seuran tunnuksen on suunnitellut arkkitehti Ahto Virtanen.[1]

Jaostot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan Ryhti aloitti toimintansa yleisurheilusta ja seuraavana jaostona perustettiin hiihto. Nykyisin jaostoja on pitkälti toistakymmentä. Jaostoja on perustettu seuraaville urheilulajeille: ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti, yleisurheilu ja kamppailu-urheilu. Jääkiekossa KuRy pelaa II-divisioonassa Keskimaan lohkossa. Seuran pääsarjatasolla pelanneita kasvatteja ovat Heikki Harju ja Joni Isomäki.[2]

Ryhdin pesäpalloilijat perustivat 1970-luvun alussa erikoisseuran nimellä Kurikka-Pesis.[3] Suunnistusjaos erkani vuonna 1980 omaksi seurakseen, joka sai nimen Rasti-Kurikka.[4] Myös tennis- ja judojaokset ovat erkaantuneet omiksi erikoisseuroikseen.[5] Tennisjaoksesta tuli Kurikka Tennis-Club ja judojaoksesta Kurikan Seibukan.[6][7]

Kurikan Ryhdin olympiaurheilijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmari Reinikka osallistui vuonna 1932 Los Angelesin olympialaisissa korkeushyppyyn. Hän oli paras eurooppalainen tuloksella 194 ja sijoittui viidenneksi.[8]

Aulis Reinikka edusti Suomea vuonna 1936 Berliinissä. Hän oli kymmenottelun 11:s.[9] Pariisin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1938 hän oli seiväshypyssä kuudes.[10] Samana vuonna hän ylitti seiväshypyssä 400 cm:n rajan toisena suomalaisena.[11][12]

Reino Kuivamäki oli Suomen edustajana Lontoon olympialaisissa 1948 ja Helsingissä 1952 moukarinheitossa.[13]

Keijo Kuntola oli Suomen edustaja ampumahiihdossa Lake Placidin talviolympialaisissa 1980.[14] Kuntola voitti seitsemän nuorten MM-mitalia. Näistä kaksi on kultaisia.[15]

Tunnetuin kurikkalainen olympiaedustaja on Juha Mieto. Mieto edusti Suomea Sapporossa 1972, Innsbruckissa 1976, Lake Placidissa 1980 ja Sarajevossa 1984. Innsbruckista Mieto sai viestikultaa, ja Lake Placidissa hän jäi 15 kilometrillä sadasosasekunnin erolla hopealle. Hän sai henkilökohtaisen hopeamitalin myös Lake Placidin 50 kilometrin hiihdosta. Hän saavutti kaikkiaan viisi olympia- ja neljä MM-mitalia.[16][17] Mieto saavutti urallaan 19 Suomen-mestaruutta.[18]

Muita menestyjiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilussa Kurikan Ryhdin SM-mitalisteja Reinikoiden ja Kuivamäen lisäksi olivat muun muassa 1940-luvulla korkeushyppääjä Martti Lipasti, pikajuoksija Veli Piirto ja kiekonheittäjä Martta Keski-Nikkola, 1950-luvulla pituushyppääjä Heimo Ylinen, 1960-luvulla korkeushyppääjä Esko Ala-Äijälä sekä 1980-luvulla 400 metrin juoksija Timo Kiviniemi.[19] Nopeuslaskussa Jyrki Jokipii saavutti MM-hopeaa 1999 ja MM-pronssia 2000.[20] Judossa Ryhdin Seibukan-joukkue nousi mestaruussarjaan vuonna 1989.[21] Juhani Tanayama voitti Suomen-mestaruuden vuonna 1993,[22] ja Tiina Kaistila saavutti SM-mitaleja jo 1980-luvulla.[23] Jousiammunnassa Antti Mansukoski voitti Suomen-mestaruuden sekä hallissa että ulkoradoilla vuonna 2008, ja hallikilpailuissa Ryhti voitti myös joukkuemestaruuden.[24][25]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Seuran esittely Kurikan Ryhti. Viitattu 22.11.2025.
  2. ↑ Elite Prospects - Hockey Players from KuRy eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 13.1.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Järvinen, s. 465
  4. ↑ Järvinen, s. 405–406
  5. ↑ Järvinen, s. 428, 446, 466, 468
  6. ↑ Kurikka Tennis-Club ry Kurikan Tenniskeskus Oy. Viitattu 22.11.2025.
  7. ↑ Historia Kurikan Seibukan. Viitattu 22.11.2025.
  8. ↑ Järvinen, s. 80 ja takakansi
  9. ↑ Järvinen, s. 106 ja takakansi
  10. ↑ Järvinen, s. 114
  11. ↑ Järvinen, s. 113
  12. ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 537. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
  13. ↑ Järvinen, s. 141 ja takakansi
  14. ↑ Järvinen, s. 393 ja takakansi
  15. ↑ Järvinen, s. 387
  16. ↑ Järvinen, s. 246–247, 259–260, 264–265, 269–270 ja takakansi
  17. ↑ Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 73–75. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8
  18. ↑ Jussila, Pentti: Juha Mieto, s. 217–218. (Toinen painos) Otava, 2000. ISBN 951-1-16846-0
  19. ↑ Järvinen, s. 131, 143, 150, 157–159, 173, 192
  20. ↑ Järvinen, s. 473–474
  21. ↑ Järvinen, s. 440
  22. ↑ Järvinen, s. 446
  23. ↑ Järvinen, s. 428
  24. ↑ Järvinen, s. 426
  25. ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 30, s. 247. Minerva Kustannus Oy, 2009. ISBN 978-952-492-254-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kurikan_Ryhti&oldid=23692123”