Reino Kuivamäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reino Iisakki Kuivamäki (17. toukokuuta 1918 Ilmajoki26. maaliskuuta 1982 Seinäjoki) oli suomalainen moukarinheittäjä, joka edusti Suomea arvokisoissa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa.[1]

Kuivamäki sijoittui Oslon EM-kisoissa 1946 moukarinheiton karsinnassa yhdeksänneksi. Lontoon 1948 olympialaisissa hän karsiutui, ja neljä vuotta myöhemmin Helsingin olympialaisissa hän sijoittui loppukilpailussa parhaana suomalaisena 14:nneksi tuloksella 51,85[2].

Kotimaassaan Kuivamäki edusti Kajaanin Kipinää ja Kurikan Ryhtiä. Hän voitti moukarinheiton Suomen mestaruuden neljä kertaa: vuosina 1946, 1947, 1948 ja 1950. Vuonna 1949 hän sai SM-pronssia. Hän edusti Suomea 13 maaottelussa, joissa hän saavutti kolme voittoa. Ennätyksekseen 186 cm pitkä Kuivamäki heitti 54,12 m vuonna 1947.[1]

Urheilu-uran jälkeen Kuivamäki toimi itsenäisenä kuljetusyrittäjänä. Vuodesta 1961 lähtien hän työskenteli LVI-alalla usean alan yrityksen palveluksessa toimien samalla alan LVI-järjestön luottamustehtävissä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 145. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  • Reino Kuivamäki Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuolleet – Piiripäällikkö Reino Kuivamäki. Helsingin Sanomat, 31.3.1982, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.12.2020.
  2. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1953, s. 365. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.