Naantalin seurakuntayhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ennen vuotta 1500 rakennettu Naantalin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko ja Turun tuomiokirkon jälkeen Suomen suurin keskiaikainen kirkko.[1]

Naantalin seurakuntayhtymä on vuonna 2009 muodostettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallinen hallintoyksikkö seurakuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki Naantalin kaupungin alueella sijaitsevat seurakunnat. Nämä ovat Naantalin seurakunta, Rymättylän seurakunta ja Merimaskun seurakunta. Velkuan seurakunta liitettiin Naantalin seurakuntaan vuonna 2005 ilman yhteistä rajaa, joten Velkuan alue muodostaa Naantalin seurakunnassa eksklaavin. Seurakuntayhtymän muodostaminen tehtiin samanaikaisesti kun vuoden 2009 kuntaliitoksessa Naantaliin liitettiin Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat.[2]

Tammikuussa 2018 Naantalin seurakuntayhtymän seurakuntiin kuului 14 638 jäsentä.[3] Perustettaessa vuonna 2009 seurakuntayhtymällä oli 52 työntekijää ja vuonna 2018 44 työntekijää. Vuonna 2009 veroprosentiksi päätettiin Naantalin seurakunnan silloinen 1,15 prosenttia. Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien veroprosentit olivat olleet huomattavan korkeat. Vuodesta 2014 lähtien veroprosentti on ollut 1,35.[4]

Kirkot, hautausmaat ja muut toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin seurakuntayhtymällä on neljä kirkkoa ja kaksi kappelia: Rymättylän kirkko, Merimaskun kirkko ja Naantalin seurakuntaan kuuluvat Naantalin kirkko, Velkuan kirkko, Naantalin seurakuntakeskuksen kappeli ja Hakapellon kappeli.[5] Seurakuntayhtymälle kuuluu viisi hautausmaata: Merimaskun kirkon hautausmaa, Rymättylän kirkon hautausmaa sekä Naantalin seurakuntaan kuuluvat Naantalin kirkon hautausmaa, Hakapellon hautausmaa ja Velkuan kirkon hautausmaa.[6]

Naantalissa on seurakuntakeskus, ja seurakuntakodit ovat Merimaskussa ja Rymättylässä. Leirikeskuksia on kaksi: meren rannalla Soinisissa kanta-Naantalissa ja Kirkkojärven rannalla Rymättylässä. Seurakuntayhtymän taloustoimisto on Naantalissa. Jokaisella seurakunnalla on oma kirkkoherranvirasto.[5]

Seurakuntayhtymän omistamilla kiinteistöillä on tehty 2000-luvulla laajoja korjauksia, joita on rahoitettu myymällä muuta kiinteistöomaisuutta. Naantalin alueella on 15 vuoden aikana käytetty korjauksiin lähes 10 miljoonaa euroa johon kuuluvat muun muassa kirkon, hautausmaiden ja pappilan korjauksia sekä 2017 valmistunut Hakapellon kappelin peruskorjaus. Merimaskun kirkon peruskorjausta aiotaan rahoittaa myymällä vuokralla oleva Merimaskun pappila. Merimaskun jälkeen peruskorjaukseen tulevat Rymättylän kirkko ja seurakuntakoti.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Naantalin kirkon historiaa naantalinseurakunnat.fi. Naantali: Naantalin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
  2. Yleistietoa seurakuntayhtymästä naantalinseurakunnat.fi. Naantali: Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 18.2.2018.
  3. Seurakuntien jäsentilasto 2018 Kirkon tilastopalvelu, kirkontilastot.fi. Helsinki: Kirkkohallitus. Viitattu 18.2.2018.
  4. Koskensalo, Timo: Srk-yhtymä vetää henkeä. Rannikkoseutu, 28.11.2018, nro 93, s. 5. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  5. a b Kirkot ja tilat naantalinseurakunnat.fi. Naantali: Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 18.2.2018.
  6. Hautausmaat naantalinseurakunnat.fi. Naantali: Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 18.2.2018.
  7. Peltotalo, Mika: Pappilan myynnistä korjausrahaa. Rannikkoseutu, 28.11.2017, nro 93, s. 4–5. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.