Villivuori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Villivuori on Naantalissa, Merimaskussa Otavan saarella sijaitseva yli 100 hehtaarin laajuinen kallioylänköalue, jonka korkein kohta on noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Pieni osa kallioalueesta on Rymättylän puolella.[1] Kallion lakiosassa on vuonna 1994 perustettu noin 10 hehtaarin luonnonsuojelualue, kaksi pronssikautista hautaröykkiötä ja kiveen uurrettu jatulintarha. Villivuori kuuluu Merimaskun nähtävyyksiin[2]. Näköalat kallionlaelta ovat rajoitetut, sillä puusto peittää näkyvyyttä.[1]

Vesi- ja ympäristöhallituksen vuoden 1995 julkaisussa Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä Villivuori inventoitiin paikallisesti arvokkaaksi ja vähemmän merkittäväksi kallioalueeksi. Valtakunnallisesti merkittävien kallioalueiden suojelurajauksista Villivuori jäi pois, mutta se kuuluu silti arvoluokkaan 5, eli siinä on sen verran merkittäviä maisema- ja luonnonarvoja, ettei sille tulisi myöntää maa-aineslain mukaisia ottolupia.[3] Villivuoren keskiosissa sen lakialueilla sijaitsee kaksi vierekkäistä yksityistä luonnonsuojelualuetta, jotka kummatkin ovat 5 hehtaaria. Ne ovat tunnukseltaan YSA023401 ja YSA023359. Luonnonsuojelualueesta on laadittu luontoselvitys ja hoitosuunnitelma vuonna 2005.

Villivuoren kallioalue yhdessä ympäröivien metsien kanssa on noin 300 hehtaarin laajuinen tyypillinen rannikkometsäalue. Villivuoren lakiosat ovat karua kalliomännikköä ja avokalliota, mutta notkelmissa on pieniä metsäisiä soita ja soistumia.[1] Kallioalueen luoteissivulla on lähes kilometrin pituinen suora ja jyrkkä seinämä, jonka keskikohdilla on kallion korkein kohta. Korkeimmasta kohdasta kallio laskee erittäin loivasti lännen ja etelän suuntaan.[4] Luonnonsuojelualueen läheisyydessä sijaitsee metsälain tarkoittama vähäpuustoinen suo.

Pesimälinnusto edustaa tyypillistä karun rannikkoalueen lajistoa. Paikalla on pesinyt muun muassa kangaskiuru parhaimmillaan neljän parin voimin, isokäpylintuja, kulorastaita, töyhtötiaisia ja uuttukyyhkyjä useita pareja, sekä yksittäispareja teeri, pyy, palokärki, harmaapäätikka, käki, kehrääjä ja tiltaltti. Paikalla on pesinyt aikaisemmin myös metso ja huuhkaja.[1][5]

Villivuoren huipulla on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä. Hautaröykkiöt ovat 2,5 metrin päässä toisistaan. Isompi on halkaisijaltaan 12–13 metriä ja korkeudeltaan 1,3 metriä. Sen on rakennettu kivistä, joiden halkaisija on 30–50 senttimetriä. Pienempi hautaröykkiö on halkaisijaltaan 7–8 metriä ja korkeudeltaan 70 senttimetriä. Kummastakin hautaröykkiöstä on otettu kiviä ja niitä on nähtävillä ympäristössä. Kummassakaan hautaröykkiössä ei ole nähtävillä paasiarkkurakennelmaa. Paikka inventointiin vuonna 1971.[4] Villivuorella on Suomen ainoa kiveen uurrettu jatulintarha. Jatulintarhan ajoitus on kuitenkin auki.[6] Villivuorella on myös Litorina-kauden aikainen rantamuodostuma.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Merimaskun lintupaikat: Villivuori (arkistolinkki) tly.info. ennen vuotta 2008. Turku: Turun Lintutieteellinen yhdistys ry. Viitattu 20.9.2017.
  2. Merimaskun nähtävyydet visitnaantali.com. Naantali: Naantalin Matkailu Oy (Naantalin kaupunki). Viitattu 20.9.2017.
  3. Heikkinen, Risto & Husa, Jukka: ”LIITE 3. Turun ja Porin läänin inventointiaineiston paikallisesti arvokkaat ja vähemmän merkittävät kallioalueet.”, Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä, s. 286. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja: sarja A 210. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1995. ISBN 951-53-0089-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.9.2017).
  4. a b Muinaisjäännösrekisteri: Villivuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 23.1.1997. Museovirasto. Viitattu 20.9.2017.
  5. Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta Merimaskun Rihtelän kylässä (arkistolinkki) sll.fi. 20.3.2000. Turku: Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiiri r.y.. Viitattu 20.9.2017.
  6. Jatulintarhat: Ajoittaminen (arkistolinkki) Keskiajan Saaristomeri, saaristomeri.natureit.net. 2006. Turku: Turun ammattikorkeakoulu ja Muuritutkimus ky. Viitattu 20.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Villivuoren huipulla (video) rannikkoseutu.fi, Rannikkoseutu-sanomalehden verkkosivusto. 15.8.2017. Raisio: Alma Media Kustannus Oy.