Leppälintu
| Leppälintu | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Leppälintukoiras. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Siepot Muscicapidae |
| Suku: | Leppälinnut Phoenicurus |
| Laji: | phoenicurus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Phoenicurus phoenicurus |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) on sieppoihin kuuluva lintulaji.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun nimi tulee sanan leppä vanhasta merkityksestä, joka tarkoittaa verta ja viittaa linnun punaruskeaan väritykseen.[3] Tieteellinen nimi Phoenicurus phoenicurus on kreikkaa ja sisältää kreikan sanat phoinix (punainen, karmiininpunainen) ja oura (pyrstö), joten nimi tarkoittaa "punapyrstöinen".[4] Vanhojen sanakirjojen käyttämiä muita nimiä ovat leppälindu (Schroderus 1637), punahändä (Ganander 1787), leppäkerttu, leppäterttu, kuolemalintu, kalmalintu, punatakkinen, vilulintu (Lönnrot 1861).[5]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Pituus 14 cm, paino 14–19 g, siipien kärkiväli 21–24 cm. Koiraan rinta ja pyrstö ovat oranssinpunaiset ja pää harmaa. Sillä on myös mustaa kaulassa ja kasvoissa.
Otsa on vaalea ja kurkku musta. Naaras ja nuori lintu ovat ruskeita ja niiden pyrstö on oranssinpunainen. Vanhoilla leppälinnuilla on sulkasato heinä–elokuussa, jonka jälkeen iän ja sukupuolen määritys maastossa on vaikeaa.
Koiras laulaa aktiivisesti toukokuussa, usein puun latvassa. Laulaa usein myös yöllä. Laulu on kirkas säe, jota seuraa lyhyt matkintoja käsittävä liverrys. Laulun alkuosaa voisi kirjaimin kuvata ”hiitryitryitryi”. Varoitusääni on pajulintumainen ”hyit”.
Vanhin suomalainen rengastettu leppälintu on ollut 6 vuotta, 11 kuukautta ja 7 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut tanskalainen 10 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji pesii koko Suomessa ja talvikaudeksi laji muuttaa Pohjois-Afrikkaan. Leppälintu pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä Aasiassa Baikaljärvelle ja Iraniin saakka.
Maailman pesimäkannasta noin 60 prosenttia sijoittuu Eurooppaan.[6] Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 5,3–9,8 miljoonaa paria, joista 46 prosenttia Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla, 13 prosenttia Ruotsissa ja 8 prosenttia Suomessa.[7] Suomen pesimäkannaksi arvioitiin EU-raportointikautena 2019–2024 keskimäärin 520 000 paria.[8]
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 630 000 | 880 000 | |
| 2013–2018 | 465 384 | 606 205 | 689 546 |
| 2019–2024 | 420 000 | 520 000 | 590 000 |
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Leppälinnun arvo on 68 euroa.[10]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leppälintu pesii valoisissa aukkoisissa metsissä, mieluiten männiköissä, mutta myös muissa kangasmaiden metsissä. Hyvin usein leppälintu pesii myös pihapiirissä pönttöön.[11]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppälintu on kolopesijä. Se voi pesiä myös isoreikäiseen pönttöön (lentoaukko 7 cm).[12] Leppälintu suosii erityisesti vanhoja ja rapistuneita pönttöjä ja karttaa uusia.[13] Naaras munii 6–7 sinistä munaa ja hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Osa kannasta pesii kahdesti kesässä.
Leppälintu on käen pääisäntälaji Suomessa.[14] Käki munii leppälinnun pesään leppälinnun munia suuremman munan, jota osa leppälinnuista sitten hautoo kuin omaansa. Osa leppälinnuista kuitenkin tunnistaa käen munan eikä haudo sitä. Esimerkiksi pajulinnut reagoivat herkästi käenmunaan ja hylkäävät lähes poikkeuksetta pesän käen vierailun jälkeen. Tästä on päätelty, että aiemmin pajulinnut ovat saattaneet olla käelle merkittävä isäntälaji. Mikäli näin on ollut, tulevaisuudessa myös leppälintu oppinee tunnistamaan käenmunan ja käen on haettava itselleen uusia loisintakohteita.[15]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppälintu käyttää ravintonaan hyönteisiä ja hämähäkkejä, erityisesti perhosia ja kovakuoriaisia ja niiden toukkia.[13] Syksymmällä se syö myös marjoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häkkinen, Kaisa: Linnun nimi. Teos, 2011. ISBN 978-951-851-434-6
- Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Phoenicurus phoenicurus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Leppälintu – Phoenicurus phoenicurus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Leppälintu Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 7.7.2024.
- ↑ Jobling, 2010, s. 304
- ↑ Häkkinen 2011, s. 345
- ↑ Common Redstart Phoenicurus phoenicurus (Population. Population in detail.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”In Europe, the total population size is estimated at 10,500,000-19,600,000 mature individuals, with 5,250,000-9,780,000 breeding pairs (BirdLife International 2021), and comprises approximately 60% of the species' global range, so a very preliminary estimate of the global population size is between 17,500,000-32,700,000 mature individuals, although further validation of this estimate is desirable.” Viitattu 24.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Common Redstart Phoenicurus phoenicurus (pdf) (Population. Population in detail. Supplementary information.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 24.12.2025. (englanniksi)
- 1 2 Lehikoinen, Aleksi ym.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Phoenicurus phoenicurus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Arkistoitu 17.12.2025. Viitattu 24.12.2025. (englanniksi)
Species trends at the Member State level, Finland (Phoenicurus phoenicurus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Arkistoitu 17.12.2025. Viitattu 24.12.2025. (englanniksi) - ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ Valkama, Jari; Vepsäläinen, Ville; Lehikoinen, Aleksi: Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Leppälintu Phoenicurus phoenicurus) Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ Linnunpönttöjen rakennusohjeet Birdlife Suomi. Viitattu 1.7.2009.
- 1 2 Lasse J. Laine: Suomalainen Lintuopas, s. 232. WSOY, 2009.
- ↑ Valkama, Jari; Vepsäläinen, Ville; Lehikoinen, Aleksi: Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Käki Cuculus canorus) Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ HARJUREITTI - Leppälintu harjureitti.fi. Arkistoitu 6.11.2007. Viitattu 17.8.2009.