Toivo Lyy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toivo Lyy 1940-luvulla.

Otto Toivo Lyy (vuoteen 1930 Mähönen; 20. huhtikuuta 1898 Joensuu27. heinäkuuta 1976 Naantali) oli suomalainen runoilija ja kääntäjä.

Henkilötiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyyn vanhemmat olivat räätälimestari Otto Mähönen ja Hilda Maria Pakarinen ja puoliso vuodesta 1929 Eva-Maija Svanberg.[1] Hän pääsi ylioppilaaksi 1918 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja opiskeli sitten kirjallisuutta ja kieliä Helsingin yliopistossa. Lyy työskenteli aluksi Suomen Kuvalehden toimittajana ja toimi sitten kielentarkastajana Otavalla 1918–1924 ja Kustannus Oy Kansanvallan kirjallisena johtajana 1924–1928.

Lyyn Helsingin olympialaisiin 1952 laatiman Olympiahymnin sävelsi Jaakko Linjama. Avajaisissa sen esitti 500-henkinen sekakuoro Martti Turusen johdolla.[2]

Lyy sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon 1964, ja Pro Finlandia -mitali hänelle myönnettiin 1968.

Kirjallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyy toimi vapaana kirjailijan vuodesta 1928 alkaen ja julkaisi runoja ja runokäännöksiä.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomivaaran tuolta puolen. Otava 1920 (nimellä Toivo Mähönen)
  • Lasia. Karisto 1935
  • Kuin Hellaan heimot: Säkeitä 1939–40. Otava 1940
  • Rakeita: Säerivejä ja epigrammeja. Otava 1944
  • Metsän poika ja Gulliver: Valittuja runoja. Otava 1946
  • Oodi kedon yrteille sekä muita säeimpromptuja. Otava 1950
  • Oodi olympiasoihdulle: Olympiahymni. Kuvia saaristomereltä. Säelauselmia. Otava 1953
  • Toivo Lyyn kauneimmat runot: Tekijän toimittama valikoima. Otava 1958

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Omar Khaijam: Teltantekijän lauselmia. 1929[1]
  • Nibelungeinlaulu: saksalaisten kansalliseepos. Gummerus 1934
  • Omar Khaijam: Omarin malja: uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia. Aura, Turku 1942
  • Imre Madách: Ihmisen murhenäytelmä. WSOY 1943
  • Omar Khaijam: Teltantekijä. WSOY 1949
  • Omar Khaijam: Viisaan viini. WSOY 1955
  • Friedrich von Schiller: Valitut teokset osa 3: Wallenstein-trilogia. Otava 1955
  • Friedrich von Schiller: Valitut teokset osa 4: Messinan morsian; Wilhelm Tell; Henkiennäkijä. Otava 1955
  • Geoffrey Chaucer: Canterburyn tarinoita. WSOY 1962
  • DDR:n kansallislaulu (Auferstanden aus Ruinen)
  • Unkarin lyyra: Unkarilaista lyriikkaa keskiajalta nykyaikaan. Unkarilaisten asiantuntijain valikoimasta aineistosta toimittanut ja suomeksi runoillut Toivo Lyy. SKS 1970.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Heikki Toppila, s. 748–753. Porvoo: WSOY, 1954.
  2. Jukola, Martti: Suuri olympiakirja, s. 259. Porvoo: WSOY, 1952.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]