Auferstanden aus Ruinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Auferstanden aus Ruinen
Valtio  Saksan demokraattinen tasavalta
Säveltäjä Hanns Eisler
Sanoittaja Johannes R. Becher
Suomenkielinen nimi Raunioista noussut

Auferstanden aus Ruinen (suom. Raunioista noussut) oli Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) kansallishymni. Sen säveltäjä on Hanns Eisler ja sanoittaja Johannes R. Becher, DDR:n myöhempi kulttuuriministeri.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rytmillisesti hymni jäljittelee Beethovenin 9. sinfonian finaalia (12 neljäsosanuottia ja synkooppi). Kahdeksannentoista tahdin kohdalta alkaa ”Marseljeesi”-vaikutteinen väliosa, jonka jälkeen palataan alkuosan rytmitykseen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hymni ”Auferstanden aus Ruinen” kirjoitettiin ja korotettiin kansallishymniksi vuonna 1949, jolloin Saksan demokraattisen tasavallan tavoitteena oli vielä yhtenäisen sosialistisen Saksan luominen. Tämän johdosta teksti sisältää viittauksia ”yhteen isänmaahan”, joka tekstissä on yksinkertaisesti ”Saksa”. Tekstin sanoitus tuo lisäksi ilmi DDR:ssä alkuvuosina vallinneen iloisen ja reippaan eteenpäin menemisen hengen: vanhan Saksan raunioille haluttiin luoda uusi, demokraattinen Saksa. Laulun nimi tarkoittaa suomeksi ”Raunioista noussut”.

DDR:n näkemys kansallisuuskysymykseen muuttui ratkaisevasti 1960-luvun loppupuolella. Tällöin DDR alkoi korostaa olevansa Saksan liittotasavallasta erillinen, sosialistinen saksalainen kansakunta, jolla on oma kansallisuustunne. Alkuvuosina hellitty ajatus yhtenäisestä sosialistisesta Saksasta hylättiin virallisesti. Tämän johdosta DDR:n perustuslaista poistettiin viittaukset ”Saksaan”. Samalla myös kansallishymnin viittaukset yhtenäiseen saksalaiseen isänmaahan muuttuivat ongelmallisiksi. 1970-luvun alkupuolelta lähtien kansallishymniä ei DDR:ssä enää laulettu, vaan hymninä soitettiin Eislerin melodia ilman sanoja. 1980-luvun loppupuolella Becherin hymniä alettiin taas laulaa DDR:n johtoa vastustavissa kansalaisliikkeiden mielenosoituksissa, jotka muiden asioiden ohella vaativat myös Saksojen yhdistymistä.

Saksojen yhdistymisen myötä vuonna 1990 ”Auferstanden aus Ruinen” menetti asemansa kansallishymninä. Yhdistyneen Saksan kansallislaulu on ”Deutschlandlied”, josta lauletaan sen kolmas säkeistö, Einigkeit und Recht und Freiheit.

Sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksankieliset sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auferstanden aus Ruinen und der Zukunft zugewandt,
laß uns Dir zum Guten dienen, Deutschland, einig Vaterland.
Alte Not gilt es zu zwingen, und wir zwingen sie vereint,
denn es muß uns doch gelingen, daß die Sonne schön wie nie
über Deutschland scheint, über Deutschland scheint.
Glück und Friede sei beschieden, Deutschland, unserm Vaterland.
Alle Welt sehnt sich nach Frieden, reicht den Völkern eure Hand.
Wenn wir brüderlich uns einen, schlagen wir des Volkes Feind.
Lasst das Licht des Friedens scheinen, dass nie eine Mutter mehr
ihren Sohn beweint, ihren Sohn beweint.
Lasst uns pflügen, lasst uns bauen, lernt und schafft wie nie zuvor,
und der eignen Kraft vertrauend, steigt ein frei Geschlecht empor.
Deutsche Jugend, bestes Streben, unsres Volks in dir vereint,
wirst du Deutschlands neues Leben, und die Sonne schön wie nie
über Deutschland scheint, über Deutschland scheint.

1. säkeistön suora käännös suomen kielelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylösnoussut raunioista ja tulevaisuuteen kääntynyt,
Sinua haluamme palvella, Saksa, yhtenäinen isänmaa.
Vanha ahdinko meidän on voitettava, ja yhdistyneenä sen voitammekin,
sillä täytyyhän meitä onnistaa, että aurinko kauniimmin kuin koskaan
Saksan yllä paistaa, Saksan yllä paistaa.

Toivo Lyyn suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa, noussut raunioista uuteen aamuun uskoen,
ota työmme, elvy, loista, synnyinmaamme yhteinen!
Vanha kurjuus täytyy voittaa, ja se kyllä voitetaan
yhtyen! Ja silloin koittaa, kirkkaaks' seestyy päivän koi
yllä Saksanmaan, yllä Saksanmaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]